Rv vasta 17, mutta en kestä enää koko raskautta ja mahaa

jopas olet ihan kauheesti jo kestänytkin huah



ja voi voi mitä on edessä, kaikki siis vasta alussa he he

Nyt oon sentään sairaslomalla, että saisin hieman itteäni koottua...

Saas nähä matkaa on vielä maaliskuulle :(

jopas olet ihan kauheesti jo kestänytkin huah ja voi voi mitä on edessä, kaikki siis vasta alussa he he

minkäs enää teet!

huah, sinä varmaan tiedätkin, mitä olen kestänyt he he. Itse olisin jo ihan valmis synnytykseen, vauva ei, eli odotellaan

Haluaa vielä lisätä että on 4. raskaus menossa ja jotain käsitystä myös tulevasta on

abortinhan saa vielä tuossa vaiheessa

Olin vuosi sitten ihan samassa tilanteessa. Ennen rv 20 tuntui, etten jaksa olla raskaana enää viikkoakaan.



Vaikka ei olisi uskonut, niin rv 25 jälkeen vointi helpotti sekä henkisesti että fyysisesti! Loppuraskaus menikin sitten yhdessä hujauksessa ja hyvällä voinnilla, mitä nyt oli aika norsu olo. Ja nyt kun katselee tuota ihanaa nyyttiä, niin tietää että se oli sen arvoista. :)

ihminen vois vähä miettiä eENNEN kun hankkiutuu raskaaksi huah



kun jos kerrN TIETOAKIN ON, VAI RAHAAAKO TUOLLA TEHTAILULLA KYTTÄÄTTE ?

Hyvä äiti ei valita koskaan!

ihminen vois vähä miettiä eENNEN kun hankkiutuu raskaaksi huah

kun jos kerrN TIETOAKIN ON, VAI RAHAAAKO TUOLLA TEHTAILULLA KYTTÄÄTTE ?

Joo rahan tuloo ei voi estää!!! En kertakaikkiaan ymmärrä miten joku voi aatella että lapsesta olisi enemmän tuloja kuin menoja?!

Mutta haluan/haluamme lapsia lisää ja tämä 10kk on vaan kestettävä vaikkei tää yhtään kivaa olekkaan :(

Kiitos kaikille ymmärryksestä AP:n puolesta ja kiva kun teillä aina kaikki sujuu noin vaan!!!

T:3

Arvasin kyllä, että juuri tällaisia vastauksia täältä saa ja että olen monien mielestä kiittämätön luuseri, mutta näin se nyt vaan on, etten tykkää olla raskaana, vaikka rakastan lapsia. Onneksi löytyi ymmärtävä kohtalotoveri!



Ap

Ekan kolmanneksen pahoinvoinnin olin jaksanut ajatellen, että kohta alkaa ihana keskiraskaus. Kun toinen kolmannes oli yhtä supistusta, närästystä ja selkäkipua olin jo varma, että tämä lapsi jää viimeiseksi. Nyt 31. viikko menossa ja elämä tuntuu jo helpommalta. Ajatukset ovat jo kohta syntyvässä lapsessa ja jotenkin vaivat tuntuvat siedettävämmiltä, kun tietää, etteivät ne jatku enää ikuisesti.