Tää ei oo totta!!
Kävin sitten tänään ultrassa, sain neuvolasta viimeviikolla lähetteen äitiyspolille, kun sv mitta oli viikkoihin nähden "liian" iso.
Ennestään oli jo tiedossa, että odotan kaksosia (selvisi 12 viikon ultrassa). Lääkäri ultrasi hetken ja tokaisi, sitten et näitähän on kolme, siis KOLME! Se selittääkin sitten ison sv mitan.
Vieläkin olen ihan puulla päähän lyöty, siis meille kolmoset, miten selviän kolmen vauvan kanssa? Mieskin meni ihan shokkiin, kun soitin hälle, kaksoset vielä sulaa mut kolmoset vaatiikin jo sulattelua. :)
Onko muita kolmos odottajia tai muita joilla on kolmoset, miten selvisitte vauva ajan? Meillä pakkaa sekoittaa myös 2,5v tyttö, jolla uhma nostaa päätään. ;) Niin ja viikkoja nyt 17. :)
Kommentit (18)
vaan teille! Enpä muuta osaa sanoa, muuta kuin että vaatikaa kunnalta kotiapua ekoiksi kuukausiksi. Monikkoperheenä teillä on siihen oikeus. JA kaikki mummut ja kummit hätiin myös. Loppuajasta joudut myös tod. näk. olemaan vuodelevossa joten esikoinen tarvitsee myös hoitajaa. Ajattele asiaa eteenpäin siihen asti kun kolmoset ovat puolen vuoden vanhoja, sitten kaikki menee varmaan jo rauhallisemmin. Ja toivottavasti kaikki menee hyvin ja kaikki vauvat syntyvät terveinä maailmaan!
Suvussamme ei ole yhtään kaksosia tai kolmosia, ainakaan tiedossa. :) Mies luuli eka kun soitin sille, et vitsailen, puolen tunnin päästä soitti takas ja kysy et olinko tosissani. ;) Kait se sulattelee uutista, ku ei siitä oo mitään kuulunut.
ap
Kait se sulattelee uutista, ku ei siitä oo mitään kuulunut.
ap
neljän pienen yh. Tsemppii!
sai kolmoset. Eivät saaneet kunnalta kotiapua, sitä olisi saanut vasta nelosille. Äiti joutui jäämään töistä kotiin jo ennen rv20.
Kannattaa alkaa miettimään jo nyt ratkaisuja. Joutuuko vaihtamaan asunnon? Entä auto? Mistä tarpeeksi pieniä vaippoja? Muitakin suuria kysymyksiä on mietittävänä. Ei kannata jättää viime tippaan...
Ei mahdu nimittäin kolme istuinta tavallisen auton takapenkille,ja teillähän istuimia pitäisi mahtua 4
Onnea teille ja todellakin taitaa olla parempi kirjautua sinne monikkopeheiden puolelle, jos vertaistukea, neuvoja ym haluat :)
Olipas melkoinen yllätys. :) Hyviä vointeja sinulle ja vauvoille!
sf-mitasta olen kyllä kuullut mut ehkä monikko-odottajilla on sit eri mitat.
Hei,
Ja ONNEA !
Kolmosperheillä on oma yhdistys, Suomen Kolmosperheet ry, joka julkaisee omaa Tripletti-lehteä. Yhdistyksellä on omat nettisivut www.kolmosperheet.fi.
Sieltä voit tiedustella myös erilaisia vaunu / ratas vaihtoehtoja.
Terveisin
Mari
PS. Kyllä vielä muistan miltä tuntuivat ensimmäiset 2 vuotta kolmosten kanssa :-)
... jos ette saa kotiapua päivittäin! Virikehoito on hyvä aloittaa hyvissä ajoin, saatat joutua viikkokausiksikin sairaalaan, jos huono tuuri käy. Todennäköisesti myös vauvat joutuvat viettämään jonkin aikaa sairaalassa syntymänsä jälkeen. Hae nyt heti sitä hoitopaikkaa.
Sinun on myös pidettävä huolti siitä, että nukut joka päivä kunnolla, edes muutaman tunnin putkeen, muuten ei ole toivoakaan, että jaksat. Joku muu hoitaa lapset sinä aikana, sinä laitat tulpat korviin ja verhot kiinni.
Jaksamisenne tulee olemaan todella koetuksella, mutta se helpottaa kyllä parin vuoden päästä... Siihen saakka käytätte kursailematta KAIKKI mahdolliset keinot elämänne helpottamiseen. Ihan kaikki. Jos imetys ei suju tai olet yliväsynyt, lopetat sen alkuunsa ilman mutinoita. Syötte suosiolla eineksiä, jos ei mies osaa/jaksa laittaa ruokaa. Hankkikaa siivooja, joka hoitaa myös pyykkien ripustukset ja lakanoiden vaihdot.
Tsemppiä ja onnea!
esikoiselle päivähoitopaikka hakuun, että saatte sen pian. Kolmosodottajat joutuu olemaan vuodelevossa usein aika varhaisillakin viikoilla jo, ja sairaalaseurannassa.
En ole oikein vielä sisäistänyt tätä juttua, eikä kyllä mieskään, oli tää sellanen pommi. :) Mut juu kaikkea tarvitaan kolme, nimiäkin tarvitaan kolme, olin miettinyt kaksi nimeä....
Meillä käy jo nyt siivooja, et sitä ei tarvii hankkia, mut tota virikehoito paikkaa täytyy miettiä. Meillä onneksi asuu mummot ja papat lähellä, et hoito apua on. :) Isompi autokin tarvitaan.... Onneksi asuntoa ei tarvii vaihtaa...
Kiitos onnitteluista! :) Ehkä itsekin sisäistän tän raskauden edetessä, et siel on kolme. :)
ja menetin lopulta uneni kokonaan ja olin joutua psykiatriselle osastolle. Rankkaa on ja meillä ainakaan ei ihmiset todellakaan jouda eikä jaksa auttaa, isovanhemmat oli sen mitä jaksoivat mutta heillekin tuli terveydellisiä ongelmia kun oli niin rankkaa ja meluisaa. Toinen mummo sanoikin että ei pidä tehdä niin paljon lapsia ettei jaksa itse hoitaa ja sääli lapsiparkoja kun ovat syntyneet tällaiseen perheeseen että apua tarvitsevat - ihan kuin itse olisin monikot valinnut...Kummit ja muut ei jaksaneet olla meidän metelissä tuntia kauempaa vaan pakenivat elämämme raskautta kauas. Kaupungilta kävi päivähoidon perhetyö kaksi kertaa kuussa neljän tunnin ajan että asioille pääsin. Usko ihmisiin katosi tehokkaasti, vaatikaa te ehdottomasti apua hyvissä ajoin ja napakasti - etenkin kaupungin kautta sillä ei-ammattilaiset eivät moista rumbaa jaksa kauan eli siis sukulaiset ja kummit.
Mutta täällä on aika turha kysellä vertaistukea. Etsi vaikka googlen kautta Monikko-onnea -keskustelupalsta (vaatii rekisteröitymisen ja itsensä esittelyn että pääsee edes lukemaan), siellä me muut monikkoäidit ollaan tavallisesti :)