ei-lapsekas ekaluokkalaiseni kokee itsensä kummajaiseksi.

Surullista mutta totta. Miten arka lapsi hioo sosiaalisia taitoja jos saa pakkeja kun pyytää leikkiin mukaan?

7-vuotias skeittaa tai temppuilee pyörällään/potkulaudallaan, hän LEIKKII. Nämä ovat leluja siinä missä muutkin välineet tuon ikäiselle, jos saa omaehtoisesti ilman ulkopuolisia tavoitteita näillä toimia.Piste.

Leikki on monisyisempää ja on tärkeää leikkiä yhdessä kavereitten kanssa. Varsinaisella leikillä tarkoitetaan muutakin kuin lelun kanssa puuhailua. Leikissä voi olla roolit, juonikäänteet, säännöt ja leikki voi muuntautua leikkijöiden halujen mukaan. Leikin kautta käsitellään tunteita ja eläydytään. Se on kuitenkin hieman eri asia kuin pyörällä/potkulaudalla temppuilu...

Hengaili pihassa, pyöräili, mutta ei leikkinyt kuten sen ikäiset lapset yleensä, eikä hänellä ollut itsensä ikäisiä kavereita. Hän luki kirjoja, katsoi telkkaria, rullalautaili, potki itsekseen palloa, pelasi Playstationia yms.



Kolmasluokkalaisena hän joutui sitten osastolle yli 3 kk ajaksi diagnoosina vaikea masennus. Sitä ennen koulussa oltiin kiinnitetty huomiota hänen vaikeuteensa solmia ystävyyssuhteita luokkatovereihin, ja taipumukseensa vetäytyä sivummalle luokkatovereiden leikkiessä (hän seisoi pihassa 5-6 lk kanssa).



Diagnoosi oli shokki meidän perheelle ja kovat itsesyytökset oli myös, kun ajattelimme että olemme tehneet jotain väärin ja syytimme itseämme siitä että emme olleet tajunneet Villen masennusta. Hän ei vaikuttanut masentuneelta minun silmiini, mutta oli sitä silti ja pahasti olikin.



Nyt Ville on 13-vuotias ja voi paremmin. Hän on kesän aikana saanut ensimmäisen oikean ystävän oman ikäisistä lapsista, ja oppinut leikkimään. Nyt hän leikkii Bakuganeilla ja Pokemoneilla, ja tekee juttuja joita hänen olisi pitänyt tehdä silloin 5-8 v ikäisenä.



Leikkimätön lapsi on vakava asia.

Yleensä sääntöleikit kokee hankaliksi omaksua sääntöjen puolesta. En tiedä miksi. Koulussa näyttää kuitenkin oppivan ikäluokan kärkipäässä asioita, joten tyhmyydestä sinällään ei voi olla kyse.

On saanut koulun alettua muutaman kerran pakit kun on käynyt kysymässä isomman ryhmän leikkiin mukaan. Enää ei kysele. Tyytyy siihen ettei hänestä tykätä ja jää yksin.



Myös kaverisuhteilla ei ole ollut pitempää jatkumoa. Ei kai vaan osaa olla riittävän mielenkiintoinen.



ap

7-vuotias skeittaa tai temppuilee pyörällään/potkulaudallaan, hän LEIKKII. Nämä ovat leluja siinä missä muutkin välineet tuon ikäiselle, jos saa omaehtoisesti ilman ulkopuolisia tavoitteita näillä toimia.Piste.

Leikki on monisyisempää ja on tärkeää leikkiä yhdessä kavereitten kanssa. Varsinaisella leikillä tarkoitetaan muutakin kuin lelun kanssa puuhailua. Leikissä voi olla roolit, juonikäänteet, säännöt ja leikki voi muuntautua leikkijöiden halujen mukaan. Leikin kautta käsitellään tunteita ja eläydytään. Se on kuitenkin hieman eri asia kuin pyörällä/potkulaudalla temppuilu...

ap

Ja että kokee itsensä kummajaiseksi, sitä hän varmaan monen silmiin onkin.



Hänet on siis jo syrjäytetty luokan toimesta? Meillä ihan samaa, mutta lapseni leikkii ja joskus aina pääsee mukaan... Mutta syrjään jää, jollei itse tsemppaa. Eikä aina jaksa, koska se suorastaan vituttaa.

37, miten päätyi osastolle?

ap

Ensin koulussa (kuten kerroin) kiinnitettiin huomiota siihen, että veljeni poikkeaa muista ikäisistään. Siitä puhuttiin jo päiväkodissa, mutta silloin se laitettiin iän ja arkuuden piikkiin. Toisen luokan alettua lisääntyi pikkuhiljaa "outous" ja alkoi tulla kotioloissa uhmakohtauksia, jollaisia näkee yleensä pikkulapsilla.

Veljeni kävi kouluterkkarilla, kuraattorilla, psykologilla, lastenneurologilla. Hänellä epäiltiin olevan Aspergerin syndrooma tai vastaava, sellaista diagnoosia ei kuitenkaan saanut, vaan puhuttiin sosiaalisten suhteiden vaikeuksista. Veli siirtyi pienluokalle.

Erään kesän aikana tapahtui käänne huonompaan, ja psykologi kirjoitti lähetteen sairaalaan osastolle tarkempiin tutkimuksiin. Siellä menikin sitten kuukausia.

37

Yleensä sääntöleikit kokee hankaliksi omaksua sääntöjen puolesta. En tiedä miksi. Koulussa näyttää kuitenkin oppivan ikäluokan kärkipäässä asioita, joten tyhmyydestä sinällään ei voi olla kyse.

On saanut koulun alettua muutaman kerran pakit kun on käynyt kysymässä isomman ryhmän leikkiin mukaan. Enää ei kysele. Tyytyy siihen ettei hänestä tykätä ja jää yksin.

Myös kaverisuhteilla ei ole ollut pitempää jatkumoa. Ei kai vaan osaa olla riittävän mielenkiintoinen.

ap

Hän on aina pärjännyt koulussa hyvin, älyssä ei ole mitään vikaa. Häiriöt ovat tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden puolella. Hänellä ikään kuin oli halua ystävystyä, mutta ei taitoa siihen.

37

ihan varmuuden vuoksi voisi hieman kartoittaa kokonaistilannetta. Jospa pojallasi on aspergerin oireyhtymä tai piirteitä siitä.

Saisitte vinkkejä ja tukea kasvun tukemiseen.

T. as-pojan äiti

Nuo ovat ne ongelmat. Myös päiväkoti-iässä annettiin ymmärtää että poikkeaa ikäisistään ja kyllähän sen huomasin minäkin. Leikit ei sujuneet, tyyppi oli kuin professori. Tosi teoreettinen ja myös käytännön taitava niissä jutuissa joista oli kiinnostunut. Esim. tekniikka ja koneiden ja laitteiden korjaus.

Tahtoa (ainakin ajoittain) on ollut kaverisuhteisiin mutta kun eivät ota onnistuakseen niin lopulta luovuttaa ja antaa olla. Jokaisella on joku bestis tms. ja kun yrittää kolmanneksi mukaan, niin saa ennemmin tai myöhemmin lähteä. Kokee ettei kelpaa omana itsenään oikein mihinkään seuraan.

37:lta kysyisin vielä että mitä tapahtui että joutui sairaalaan, että tiedän koska mun pitäisi olla jo ihan hirveän huolissani, vai pitääkö jo.

Olen tähän asti ajatellut, että jokainen saa olla sellainen kuin on, mutta ehkä ei sittenkään?

ap

Hän on aina pärjännyt koulussa hyvin, älyssä ei ole mitään vikaa. Häiriöt ovat tunne-elämän ja sosiaalisten suhteiden puolella. Hänellä ikään kuin oli halua ystävystyä, mutta ei taitoa siihen.

37

kyllä ihan tyypilliseltä Aspergerin syndroomaiselta. Lue aiheesta niin näet osuuko sen oireet poikaasi.

Kun olen jutellut tuon meidän ekaluokkalaisen kanssa mitä tekevät välkillä, niin kiipeilevät kiipeilytelineessä, pelaavat jalkapallo häkissä tai kentällä jne. Eivät he mitään roolileikkejä leiki välkillä.

Koulun jälkeen sitten leikkivät esim. rosvoa ja poliisia, mutta ei sitä kouluissa leikitä.



Meidän ekaluokkalaisella on pari ikäistään kaveria, mutta on niiden kanssa vähiten vapaa-aikanaan. Suurinosa kavereista on tokaluokkalaisia. Isoveli on kolmannella, joten leikki myös kolmas- ja neljäsluokkalaisten kanssa.

Kyllä nuo 10-11v pojatkin vielä leikkii välillä roolileikkejä. Sen lisäksi, että tempuilevat pyörillä, potkulautailevat, mutta ihan samoin tekee ekaluokkalaisetkin.



Mielestäni ekaluokkalaisten ja viidesluokkalaisten leikit ei pahemmin toisistaan poikkea.