Onko kaikki muut sikarikkaita ja me vaan köyhiä?
Asutaan ihan ok asuinalueella Helsingissä. Ei kantakaupungissa, ei ökytalossa, hyvinkin keskiluokkaista elämää vietetään.
Minä suorittava virkamies, mies esimiesasemassa. Palkat ihan ok, keskiluokkaa.
Hyvin beige ja keskiluokkainen elämä siis ja luulin, että näin on hyvä, lapset ovat tyytyväisiä ja vietetään normaalia elämää.
Mutta nyt olen huomannut, että lasten luokkakavereiden vanhemmat ovat joko sikarikkaita tai olen luullut olevani keskiluokkaa ja olenkin rutiköyhä.
Yhden luokkakaverin asunto esiteltiin hiljattain eräässä sisustuslehdessä, heillä 400 neliön omakotitalo huippudesign-sisustuksella, uima-altaineen kaikkineen.
Toisen lapsen kaveri lähti juuri kolmeksi viikoksi snorklaamaan Australiaan - maksaa ihan tolkuttomasti sellainen reissu!!
Kaikilla lapsilla mielettömän kalliitta vaatteita, Reimat on ihan rupukamaa niiden rinnalla..
Monet perheet käyvät viikottain koko perhe syömässä ravintolassa - me ei olla ikinä!
Äh tämä suomalainen kateus.
Kommentit (7)
Mä olen mielestäni sikarikas, kun mulla on neljä ihanaa lasta. Ihan muuten ollaan keskituloisia.
jonkun julkimon,tateilijan tuttuja.=))
Ottakaa nyt niskasta itteänne kiinni ja säästäkää rahaa yhteiseen lomamatkaan!Tai menette autolla Tanskaan!
tulee kaikki jotain porho-perheistä!
Siinäpä sit onkii omalle selittelemistä, miks ei voi saada kaikkee hienoo merkkituotetta koko ajan. Samoin, miks ei voida olla koko aikaa reissussa ympäri maailmaa.
Ja mekin ollaan kuitenkin ihan normaalituloisia!
niin, monella on perittyä rahaa auttamassa. Vähän samaa kateutta hiipii omaankin takkiin. Asutaan Helsingissä, junantuomia olemme. Itse olemme kaiken tienanneet, mitä omistamme.
Monella tuttavalla on koko suku pääkaupunkiseudulta, ja perityn omaisuuden arvo on jotain muuta kuin 20 hehtaaria perämetsää Savosta.
Elämä on.
itse olen sairaanhoitaja,mies insinööri, molemmilla vakituiset työpaikat ja tällä hetkellä yksi lapsi. Omakotitalossa asutaan alueella jossa paljon lapsiperheitä. Ei ole uima-allasta tai lapsella designvaatteita ja hyvin tullaan toimeen. Elämässä perusasiat kunnossa, mutta myönnän että kyllä ylimääräinen raha kelpais. Olishan se joskus kiva vaihtaa esim auto ilman että joutuu aina ottamaan lainaa.
Älä hyvä ihminen kadehdi ja vertaile toisten näkyvään omaisuuteen teidän onneanne!
Me asutaan vielä vuokralla kerrostalokolmiossa, kolmas lapsi tulossa, opinnot kesken ja elämme miehen kohtuu matalilla tuloilla. Silti en pidä perhettämme "rutiköyhänä". Minulla on haaveita, jonain päivänä olen itsekin töissä, joskus saamme oman talon..
Olemme onnellisia terveistä lapsista sekä onnellisesta ja turvallisesta parisuhteestamme.
Ainahan rikkaampia löytyy, mutta ihan oikeasti, haluaisitko siivota 400 neliön taloa? Onko ulkomaanmatka elämyksenä sen arvokkaampi kuin vaikkapa kymmenet pävän hiihtoreissut talvella tms.?
Et voi tietää, mitä ongelmia kauniiden kulissien taakse kätkeytyy :)
Vaikka olisi kuinka hyvin toimeentuleva, niin aina löytyy joku, joka on rikkaampi/jolla on hienompi auto jne.
Kannattaa siis iloita siitä mitä on. Ja ajattele, ettei rahalla saa esim terveyttä ja sivistystä.