Että tällästä tää masentuneen sairausloma sitten on =(

Vieläkin vaan väsyttää ja oikeen mikään ei innosta, ja se taas ahdistaa kun tarvis tehdä mutta ei voi =( ap

Luulen että sinä itse itseäsi vaadit tekemään, ei kukaan muu... Karista tuo ajatusmalli. Ota itsellesi aikaa ja nauti vaan joutenolosta kerrankin! Unohda suorittaminen. Opettele vain olemaan ja rentoutumaan! Onko sulla muuten piikkimattoa tai rentoutus-cd:tä? Toivon sulle mukavaa viikonloppua!

rentoutus levyistä ei välttämättä apua kun en osaa olla ajattelematta kaikkia tekemättömiä töitä ja sitä että mitä muut sanoo kun vaan makaan kotona enkä tee mitään järkevää...



Hienosti on suurin osa tutuista tän ottanut, turhaan pelkäsin, mutta muutama on sellaisia kun tiedän että asiaa ei koskaan tajua... =(



ap

projektia joka jo muutenkin jäisi tekemisen puoleen väliin. Minä "masennun" jo ajatuksesta että pitäisi postikortteja lajitella, siinä ne olisivat levällään vielä juhannuksena.



Koetko mistään mielihyvää?

viikon sairasloma on todella vähän, itse olin ensin vuoden sairaspäivärahalla ja sitten toisen kuntoutustuella opiskeluaikaan ja nyt on menossa kuudes vuosi masennusta, paremmin menee kuin aiemmin mutta en ole vieläkään normaali.

Joo sain lääkeet kyllä ja tänään menen uudelleen lääkäriin ja aion pyytää että pääsisin jonnekin enemmän juttelemaan jonkun kanssa.

Reilu viikko "lomaa" takana ja luultavasti vielä monta edessä =(



Kyllä mä uskon että tää jossain vaiheessa helpottaa kun vaan sais tän syyllisyyden niskastaan pois...

Pelottaa ilmottaa töihin että saikku jatkuu vaan =(



LEnnkeily auttaa kun vaan sais lähdettyä, välillä vaan kuljeskelen kotona ja mitään ei saa tehtyä, tekis mieli kauppaan ja sitten kuitenkin pitää heti päästä pois kaupasta, just ja just saa maidon haettua tms...



Tekemättömät työt ahdistaa kotona ja kuitenkaan niitä ei saa millään tehtyä, kotoa pois lähteminen ahdistaa, tää on tällästä noidan kehää...



ap

Minäkään en ole ikinä sairastanut masennusta, mutta ystäväni ovat ja kirjoitan nyt tänne kuitenkin muutaman ajatuksen.



Työnantaja ei ole mikään "Jumala". Sinun täytyy alkaa tiedostaa että olet itse tärkeä! Sinun hyvinvointisi ja jaksamisesi on tärkeää - älä ajattele mitä työnantaja siitä ja siitä ajattelee. Fakta on että sinun täytyy saada itsesi kuntoon ihan itsesi takia, ei työnantajan. Kun sinulla on hyvä olla, silloin työkin luistaa automaattisesti ja työnantajalla on hyvä olla. Nyt saat ja pitää olla siis luvalla itsekäs, ajatella omaa parantumista ensisijaisesti.



Mulle yks masentunut tuttava kertoi miten ihana oli jos sai itsestään aikaiseksi lähteä kerran päivässä ulos vaan kävelemään luontoon kaikessa rauhassa. Kirpeä syysilma, värikkäät lehdet, puhdas luonto joka herää päivään. Koitappa ottaa tavoitteeksi että joka päivä tekisit pienen kävelylenkin johonkin lähialueelle missä et ole vaikka ennen kävellyt. Mielellään täysin luonnon keskelle, jossa puita/vettä/peltoja/kalliota. Ota vaikka itselle eväät mukaan tai kahvia/kaakaota termokseen ja vietä lepohetki siellä. Hengitä syvään raikasta syysilmaa.



Anna kotitöiden olla vähän aikaa, tai ota tavoitteeksi tehdä yksi kotityö päivässä. laita ylös paperilapulle suunnitelma. Tänään yksi pyykkikoneen pyöritys + kuivaustelineelle laitto. Huomenna yksi tiskaaminen. Sunnuntaina yksi imuerointi. Kyllä se siitä, pienin askelin. Jos ajattelet tekeväsi kaiken kerralla, sehän on hirveä kuorma ja yleensä hommaa on niin paljon ettei tiedä mistä aloittaa. Tuonm listan kanssa pysyy ajan tasalla kun on konkreettisesti laittanut ylös mitkä ne tehtävät olisi jotka olisi tärkeimpiä tehdä, ja sitten vetää kunnolla yli listasta kun homma on hoidettu. Näin näet itsekkin miten se edistyy eikä tule tunnetta että "en ole taaskaan tehnyt mitään".



Tsemppiä paljon ja haleja täältä!

aikaseks, päivät menee ja illalla kun pitäs nukkua niin ajatukset kulkee vaan päässä, ei saa nukuttua ja nukkuu niin jossain vaiheessa taas herrää ja ei saa nukuttua jne

ulos ei pääse menee

mikää ei oo hauskaa, sitä vaan on





eli kai meitä on nykyään paljon , mistä lie johtuu

aikaseks, päivät menee ja illalla kun pitäs nukkua niin ajatukset kulkee vaan päässä, ei saa nukuttua ja nukkuu niin jossain vaiheessa taas herrää ja ei saa nukuttua jne ulos ei pääse menee mikää ei oo hauskaa, sitä vaan on eli kai meitä on nykyään paljon , mistä lie johtuu

Hae sairaslomaa ennen kun kroppa brakaa täydellisesti. Uni on ihmiselle tosi tärkeää.

en sitten millään "voinut" jäädä sairaslomalle ja jättää työkavereita pulaan. Lääkäri sitten kysyi, mitä sanoisin hyvälle työkaverilleni, jos hänellä olisi samanlainen olo kuin minulla ja tietäisin sen. Olisin käskenyt heti lomalle ja hakemaan apua. Ei sitä toivo kenellekään. Oikea lääkitys ja kolme vuotta psykoterapiaa auttoivat parantumaan. Toivottavasti sinun lääkkeesi on sopiva ja alkaa auttaa.

kaikkee tekis mieli kauheesti tehdä mut kuitenkaan ei saa irti itestään tarpeeks.

Lääkäri sanoi että on kuitenkin hyvä asia että tekee edes mieli.

LEnkille kun saa aikaseks lähdettyä niin se on ihan kivaa ja onhan se mukavaa kun on saanut imuroitua mutta en mä niistä nauti, en mä nauti tällä hetkellä kun nukkumisesta.



ap

saan oikeesti asiallisia vastauksia...

Kiitos niistä!



Tänään sain lisää saikkua ja lähetteen jonnekin missä saa asioista puhua. Varmasti onkin paljon asioita joita on hyvä läpi käydä.

Vieläkin vaan väsyttää ja oikeen mikään ei innosta, ja se taas ahdistaa kun tarvis tehdä mutta ei voi =(



ap

Masennus on sairaus.

että niinkö laiska ja saamaton olen etten edes töihin kykene?

Kaupassa käynti on aivan kamalaa, just saa maidon haettua ja sitten äkkiä pois, kotona ei pysty olla kun ahdistaa ja mihinkään ei voi mennä kun ahdistaa... kunpa sais vaan nukkua tunnista toiseen jka heräis joskus terveenä =(



ap

Äläpä nyt. Et ole laiska ja saamaton, olet SAIRAS. Laiska ei murehtisi tuommoisia, vaan nauttisi "lomasta"... Etkö saanut mitään lääkitystä? Pyytäisit. Ei masennus pelkällä kotona olemisella (välttämättä) parane, varsinkin jos kotikin ahdistaa.



Anna itsellesi lupa olla sairas, älä syyllistä. Et voi parantua ennen kuin tiedostat olevasi sairas... :)



Paljon voimia sinulle tähän rankkaan ajanjaksoon, toivon sinulle kaikkea hyvää! :)

Mitä haluaisit tehdä? Mistä haaveilet?



Kun jaksat, kirjoittele tai piirrä unelmiasi paperille. Masennus ei parane nukkumalla, vaan asioiden läpikäymisellä. Mutta tarvitset kuitenkin lepoa ja liikuntaa.



Tsemppiä!

Ei mene välttämättä itsekseen nukkumalla ohi.

En oikein itse ymmärrä millaista masennus on, koska en itse ole sitä sairastanut. Sitä tuskin voi edes tietää sellainen joka ei ole siihen sairastunut.



Itsellä joskus ollut pahaa mieltä ja alakuloa ja silloin auttoi piiitkät kävelylenkit sekä leipominen. Mutta sinulla on eri tilanne tietysti. Nukkuminenkaan tuskin pelkästään auttaa kuten joku täällä jo sanoi. Tee jotain mistä saat iloa, minulle tuottaa joskus iloa myös se kun saan jonkun laatikon siivottua. Postikorttien lajittelukin voisi olla kivaa (lukea niitä samalla, miten paljon on ihmisiä jotka välittävät..)

masennuksen takia, mulla lisäksi hermo ja lihassärkyjä. Kokeillaan lääkettä, juttutuokioita hoitajien kanssa, välillä lääkärit tutkivat noiden särkyjen aiheuttajaa. Sinnittele eteenpäin, pelkkä kotona olo ei paranna masennusta, tarvitaan usean hoitoammattilaisen yhteistyötä. Itse olen kutakuinkin tyytyväinen, vaikka rajujen särkyjen aiheuttajaa ei toistiseksi tiedetä. Lisäksi luotettavat ystävät ovat ainakin mulla korvaamaton apu. Tsemppiä!!