Lue keskustelun säännöt.
En pidä lapsestani.
26.09.2010 |
Lapsellani on todella vaikea luonne. Ikää jo 12,5 vuotta ja agressiivisuus ja negatiivisuus on ja pysyy. Ei ole koskaan tyytyväinen mihinkään. Tekee asioita, jos joku kaverikin haluaa. Ei innostu asioista. Lyö ja suuttuu pienestäkin. Esimerkki: Haluaa katsoa tv:stä ilta uutisten aikaan jotain. Sanotaan, että nyt ei käy, kun katsotaan uutisia. Lapsi alkaa repiä kaukosäädintä ja heitellä tavaroita. Mä haluun, mutku mä haluun ja jankuttaa ja jankuttaa... Tätä tapahtuu usein. Pyytää esim rahaa: Anna 2 euroa, ei odota että vastataan vaan alkaa jankuttaa ja lyödä anna anna. Ei jaksaisi enää. Pahinta on, että luonne on aina ollut samanlainen, ei mitään murkkuiän mukanaan tuomaa.
Kommentit (6)
Tuossa vaiheessa käyttäytymismalleihin voi varmasti vielä vaikuttaa. Muutaman vuoden päästä on jo vaikeampaan. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kannattaa tosiaan ottaa yhteyttä perheneuvolaan, jos saisi lääkityksen voi olla ihana lapsi sen jälkeen?
ehkä kannattanut viedä lapsi ammattiauttajalle jo muutama vuosi sitten, sinusta hänellä on vaan vaikea luonne ja jätät lapsen oman onnensa nojaan, ja nyt et edes jaksa häntä enää. Luultavasti edessä rikollinen ura.
On käynyt psykologilla ja neurologilla. Ei saatu apua.
Selvästi teillä on kasvatusongelmia, joita ei yksin sinun keinoillasi ratkota. Vaadi apua. Ei julkisella puolella apua saa, jos ei vähän liioittele ongelmiaan ja itkeä tirauta vastaanotolla.
Jos olisin sinä, niin 1) keskustelisin paljon lapsen kanssa. Perustelisin kerta toisensa jälkeen, miksi toisille pitää olla kiva, miksi kaukosäädintä ei saa heitellä, miksi pitää käyttäytyä ihmisiksi jne. 2) juttelisin senkin takia, että saisin tietää, onko lapsella esim. koulukuvioissa jokin pahasti vialla. Kiusataanko lasta? Onko hänellä kieroutunut itsetunto, esim. niin, että kuvittelee jatkuvasti olevansa tyhmä tai ruma tai huono? 3) Alkaisin harrastaa lapsen kanssa, vaikka käydä yhdessä elokuvissa tai jalkapallomatseissa. 4) Hankkisin ammattiauttajan apua.
kyllähän psykologilta saa apua jos maksaa. Voi sitä turhempaankin rahansa pistää.
no lapsillahan on kaikilla oma tempparamenttinsa, mutta usen myös jonkinasteisia käytöshäiriöitä voi olla tai sitten neurologista poikkeavuutta. oletko varma ettei lapsesi kuulu näihin jälkimmäisiin.
ja voi olla syy myös siinä miten olet pienestä pitäen suhtautunut tällaiseen käytökseen.
jos hän on huomannut alusta alkaen jankkaamsiella ja agressaiivisuudella olleen vaikutusta tulokseen, niin se jatkuu, varsinkin jos saa tahtonsa läpi.
hankalaahan tuollainen on, mutta keta olla aikuinen ja hoitaa tilanne järkevästi.