Lue keskustelun säännöt.
Siis arvasin tämän: miehistä yli 90% EI HALUA naisensa olevan kotiäiti!
14.10.2005 |
Lukekaapa tutkimus Ilta-Sanomien sivuilta. No joo, tiedän että on pieni huuhaa-kysely, mutta kyllä tuloksista voi mielestäni jotain päätellä.
Tämä ihan siksi, että kaikki tuntemani kotiäitien miehet ovat sanoneet, että toivovat vaimonsa menevän töihin, ja AINOASTAAN tällä palstalla olen kuullut väitteitä, että mies on ikionnellinen kun elättää perheen yksin.
Kommentit (57)
Nykyaikaina olen kuitenkin huomannut, että moni mies haluaa vaimonsa töihin - ei rahan vuoksi vaan siksi, ettei kestä ylisosiaalista vaimoa (koska ollut koko päivän vailla aikuisseuraa) iltaisin.
Minunkin mieheni sanoi liki 4 kotona olevan vuoden jälkeen, että you are loosing it, mene töihin. Olen nyt siis osapäivätöissä ja monen vuoden turhauman tunteet ovat poissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaikka tasa-arvo on tietysti hyvä asia, niin ei pitäs sekoittaa sitä asiaa että miehet ja naiset ovat ja pysyvät erilaisina. Ei se tee naisesta tasa-arvoista että käyttäytyy kuin mies.
Apua! Palatkaamme suoraan vanhoihin, ns. hyviin perusarvoihin.
Naisen paikka on kotona hellan ja nyrkin välissä, ja hyvä niin.
Vai?
Vierailija:
Vaikka tasa-arvo on tietysti hyvä asia, niin ei pitäs sekoittaa sitä asiaa että miehet ja naiset ovat ja pysyvät erilaisina. Ei se tee naisesta tasa-arvoista että käyttäytyy kuin mies.
Onko itsetuntosi todellakin kiinni asemastasi kodin ulkopuolisessa työssä? Vai eikö miehesi osaa arvostaa sinua?
harvat naiset ovat kotirouvia. Ja jos on täyden hoitovapaan ja menee töihin, ei ole kotiäiti.
Ja tutkimuksessa miehet puhuivat, että he haluavat osallistua arjen kotitöihin! (huomio naiset :D )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en tahtoisi koskaan valita perheen ja työn välillä.
Onneksi olen voinut saada molemmat.
Tämä toki vaatii sen, että mieheni ns. joutuu tekemään
kotitöitä ja hoitamaan lapsia. Hän on kuitenkin sen verran
fiksu, että ymmärtää arvostaa aikaa lasten kanssa.
On isän ja lasten etu, että he saavat olla yhdessä, kokea
asioita yhdessä, ja isä saa ottaa vastuuta kodista ja lapsistaan.
Mieheni on myös siitä onnellinen, kun hänen ei tarvitse tehdä ylitöitä,
ei tarvitse raataa iltaisin, eikä viikonloppuisin. Meidän molempien
palkalla elämme mukavasti. Aikaa riittää yhdessäoloon,
lapsille ja toisillemme.
Säälin heitä, jotka joutuvat valitsemaan kodin _tai_ työn.
Näin ei pitäisi olla. Osa-aikatyöt, lyhennetyt työviikot, joustavat
työajat, freelance- yöt jne. ovat onneksi tosi monen
saavutettavissa. Perhe-elon voi yhteensovittaa muutenkin
kuin vain niin, että äidin vastuulle jää kaikki kotiin ja lapsiin
liittyvä, ja isä on aina poissa.
Onneksi emme elä enää ns. vanhoina hyvinä aikoina!
Tv. 67
Vierailija:
Onko itsetuntosi todellakin kiinni asemastasi kodin ulkopuolisessa työssä? Vai eikö miehesi osaa arvostaa sinua?
Vierailija:
Kumman tarkoitushakuisesti osa palstalaisista lukee noita juttuja. Onko teillä huono omatunto, kun veitte lapset aikaisin hoitoon, täh?Lukekaa nyt ensin se tutkimus www.iltasanomat.fi, ja laukokaa sitten vasta kommentteja.
Siinä 90% oli sitä mieltä, että naisten paikka ei ole kotona. Eivät he kommentoineet lasten kotihoitoa, vaan kysymys liittyi naisten ja miesten tasa-arvoon. Että pitäisikö naisten tyytyä yksinomaan kotirooliin. Kukaan kotiäitikään ei ole sitä mieltä, että pitäisi palata tasa-arvossa 50 vuotta taaksepäin ja määrätä naiset hellan ja nyrkin väliin.
Pienten lasten kotihoidosta miehiltä ei kysytty mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidit makaavat apaattisina kotona. Vauva jaksetaan juuri ja juuri
hoitaa, mutta isommat lapset viedään päivähoitoon.
Ja miesparat. Heiltä riistetään yhteys omiin lapsiin, ja heidät
pakotetaan samaan vanhaan perheenelättäjä-muottiin.
Ei ihmekään, että avioerot ovat lisääntyneet, ja perheet ja
lapset voivat niin huonosti.
Näin se on. Sit sitä puolustellaan et halutaan itsenäinen ja tienaava vaimo. Jos miehillä ois varaa niin miksi ei upea nainen kotona ja tarpeeksi apua ja lapset hoituis siinä sivussa....Rahalla saa ihan täydellisen elämän ja vaimon....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kyllä minun miehelläni olisi varaa elättää minut. Mutta minä en halua olla kotona. Tai olin vuosikausia, ja vuosi vuodelta turhauduin ja turhauduin. Mieskin tajusi, että kaikille on parasta, että lähden töihin. (vaikka hänen puolesta olisin saanut olla kotona)
Vierailija:
Sille, että haluaa itse hoitaa lapsensa ei tosiaan ole nimitystä joka alkaa h.lla. Toiset vaan välittävät lapsistaan niin paljon etteivät laita hoitoon pieniä lapsia...
Tämä on kotiäitien ulkoa opettelema lässynlässyn -slogan, joka otetaan käyttöön aina, kun pitäisi töihin mennä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ollut töissä tavallisessa pk.ssa, luontopainotteisessa, taidepainotteisessa ja liikuntapainotteisessa mm ja tosiaankin jokaisessa niissä oli osa sellaiseia hoitajia, että en tosiaankaan vie lapsiani moista paskaa kokemaan...
On paljon oikeasti työtä vieroksuvia ihmisiä jopa ihan perheettömiä ei heidän nenilleen kukaan hyppää, MUTTA annas olla jos lapsiperheessä on tehty yhteinen ratkaisu, että jompi kumpi vanhemmista pyörittää arkea työkseen ja se koko perheen hyvinvoinita tukee niin miten se on jollekin niin punainen vaate? Minun ei tarvitse mennä töihin, saan mennä, mutta sen päätöksen teemme yhdessä noin 2 vuoden kuluttua kun kotihoidontuki lakkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumman tarkoitushakuisesti osa palstalaisista lukee noita juttuja. Onko teillä huono omatunto, kun veitte lapset aikaisin hoitoon, täh?
Lukekaa nyt ensin se tutkimus www.iltasanomat.fi, ja laukokaa sitten vasta kommentteja.
Siinä 90% oli sitä mieltä, että naisten paikka ei ole kotona. Eivät he kommentoineet lasten kotihoitoa, vaan kysymys liittyi naisten ja miesten tasa-arvoon. Että pitäisikö naisten tyytyä yksinomaan kotirooliin. Kukaan kotiäitikään ei ole sitä mieltä, että pitäisi palata tasa-arvossa 50 vuotta taaksepäin ja määrätä naiset hellan ja nyrkin väliin.
Pienten lasten kotihoidosta miehiltä ei kysytty mitään.
Minunkin mieheni oli kovasti sitä mieltä, että tasa-arvon nimissä molemmat elättävät perhettä. Kun sitten palasin muutaman kotiäitivuoden jälkeen töihin ei mennyt montakaan kuukautta, kun mies oli kovasti sitä mieltä, että kyllä lasten paras hoitopaikka on koti. Eipä ollut mies tullut ajatelleeksi, että kun molemmat tullaan väsyneinä kotiin väsyneiden lasten kanssa niin ei siinä ekaksi otetakaan pieniä päivätirsoja tai aleta lukemaan sanomalehtiä. Mies oli luullut vissiin, että pyykki- ja tiskikone ja imuri hoitelee hommansa ihan itekseen. Ruokakin vaan pomppaa jääkaapista kattilan kautta lautaselle. Ja että lapset jaksaa kiltisti oottaa ruokaa ja syliä. No nyt olen kotona taas ja homma pelaa oikein hyvin.
Minusta ei ole mieltä palata -50-luvulle, jossa pullantuoksuinen
kotiäiti hyöri hellan ääressä punaposkisten lasten kera ja
isä hoiti perheelle leivän pöytään käymällä töissä. Myös
äidillä on oikeus käydä töissä ja nauttia työn teosta, ja
isällä taas on oikeus vastata lapsista ja kodista.
Vastuuta tuleekin jakaa tasavertaisesti työelämässä isien
ja äitien kesken. Sama pätee myös kotiin! Ei ole lapsen, eikä
isän etu, että äiti omii lapsen hoidon ja kotityöt 99 %:sti
itselleen.
Antakaa isille _vastuuta_ ja _velvollisuuksia, älkääkä pakottako
heitä kotona vain äidin pikkuapulaisiksi! Koko perhe on onnellisempi.
Äiti jaksaa erinomaisesti hoitaa työnsä, kun isä tekee osansa
kotona.
Minun mieheni ei ainakaan kannattanut minun jäämistä
pysyvästi kotiäidiksi, enkä itsekään kannattanut ajatusta.
Meidän molempien palkkoja tarvitaan perheemme elättämiseen,
ja lisäksi minä nautin töistäni, ja mies nauttii lastensa seurasta.
Tiedättehän, että tilastollisesti pienten lasten isät tekevät
pisintä työpäivää! Ja tämä on vain ja ainostaan sen vuoksi,
että äidit eivät käy töissä. Isälle jää paljon enemmän aikaa
olla perheensä kanssa, kun äiti käy töissä. Ja siitä nauttivat
kaikki.