Lue keskustelun säännöt.
Tunnen syyllisyyttä työpaikkakiusatuksi joutumisesta
26.09.2010 |
En varmaan olis joutunut jos olisin toisenlainen...
Kaikki loukkauksethan pitäis osata jättää täysin omaan arvoonsa. Eihän sillä ole oikeasti mitään väliä miten ihmiset käyttäytyvät!
Kommentit (22)
Se vaan muuttaa muotonsa ja kohdetta (aina ei sitäkään, vaan piinaaja saattaa siirtyä kiusaamaan vapaa-ajalla). Kiusaaja on aina terapian tarpeessa, joku esimiehen potkuilla uhkaaminen ei vaikuta yhtään mitään.
Ei tässä nyt ole kyse mistään stalkerista, vaan työpaikkakiusaamisesta. Se on likimain aina paikkaan ja yhteisöön sidoksissa olevaa vallankäyttöä, ei siis liity kohteeseen ihmisenä kuin siinä mielessä, että kiusaaja käyttää kohteensa ominaisuuksia kiusaamisen välineinä.
Eli jos ap ei olisi kiusaajan uhri, hän valitsisi pian jonkun toisen.
Ja uhrin kannalta se kuitenkin siis LOPPUU, jos kiusaaja siirretään eri osastolle tai irtisanotaan. Voi myös olla, että jos esimies riittävän karskisti puuttuu asiaan, kiusaaja huomaa toimintansa olevan kiellettyä. Itse olen todistanut yhtä tällaista tapausta: kiusaaja ei kunnolla edes itse tajunnut toimintametodiaan ja sitä, että uhri ei hänen takiaan uskaltanut käyttää yhteistä kahvihuonetta tai käydä yhteisissä kokouksissa/illanvietoissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kommentoimani kirjoitus lienee kympin tekemä. Mikä sinulla 10 mättää kun niin itsepintaisesti haluat viedä ap:ltä viimeisetkin toimintahalut ja syyllistää hänet kiusaamisesta? Oletko itse kiusaaja? Ihmettelen.
entisellä työpaikallani esimies alkoi kritisoida voimakkaasti yhden työntekijän työpanosta. Hän väitti, ettei tämä tehnyt sovittuja asioita jne. Vaikea siihen oli kenenkään mitään sanoa, kunnes työntekijä alkoi lähettää piilokopiot sähköpostikirjeenvaihdostaan pomonsa kanssa myös luotetulle työkaverille. Paljastui, että pomo tosiaan veti hatusta näitä syytöksiä, vääristeli asioita ja suoraan sanottuna valehteli. Hän saattoi sähköpostissaan eritellä työtehtävän tietyllä lailla ja sitten kritisoida kun se oli toteutettu annettujen ohjeiden mukaisesti. Kyse oli aivan selvästä kiusaamisesta, ja asia siirrettiin eteenpäin. Asioihin kannattaa siis aina puuttua, varsinkin kun vielä on voimia puolustaa itseään eikä ala uskoa että oikeasti on huono ihminen.
ihmisten kohtelusta, että pitäisi miettiä kohdellaanko muita samalla tavalla. Ongelma on oikeastaan se, että tunnen häpeää ja syyllisyyttä ja jotenkin pelkään että minua on ihan perusteltua kohdella toisin kuin muita...
Joku muuten esiintyy jostain syystä tässä ketjussa aloittajana, vaikkei ole.
eli tarkkaillut tilannetta ja huomannut, että kiusaaja kohtelee juuri sinua ikävästi, eikä muita. Etkä ilmeisesti kiusaannu muiden työkavereiden käytöksestä. Silloin sinun ei tarvitse miettiä että olisit itse syyllinen, vaan sitä miten pääset tuosta eroon. Onko työkaveri sellainen, jonka kanssa on pakko olla tekemisissä? Voisiko esimies/luottamusmies/työterveyshuolto auttaa? Ovatko muutkin huomanneet kiusaamisen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis onhan se oikeasti todella lapsellista toivoa että voisi kokea itsensä jotenkin hyväksytyksi...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Työn taso riittämätön, kertomus työpaikka kiusaamisesta (Ilona Korhonen).
Itse luen tällä hetkellä tuota ja sain käsityksen että työpaikka kiusattu kääntääkin asioita omaksi syykseen vaikkei niin pitäisikään tehdä.
En ole työpaikka kiusattu itse, joten en voi mennä sanomaan varmasti. Kirjan lainasin kirjastosta ihan vaan kun oli siinä näytillä ja vaikutti hyvältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
oikeita kiusaajia tosiaan on ja ihan hirveitä juttuja voivat tehdä. Se on vain ja ainoastaan kiusaajan syytä.
Mutta on myös hyvin herkkänahkaisia ihmisiä, jotka kiusaantuvat normaalista kohtelusta, esim. että esimies neuvoo miten työ tehdään oikein tai että työkaveri kutsuu kylään vain vanhat ystävänsä eikä uutta työkaveria jota ei lähemmin tunne.
Itse tiedät kumpi on kyseessä, luota siihen!
sanon vastaan, en suostu - ja niin pomo saa aiheen väittää, että olen yhteistyökyvytön. Silti en suostu kynnysmatoksi, en suostu palkattomiin ylitöihin, en suostu tekemään muiden töitä (jos he ovat itse paikalla, tehkööt myös työnsä) enkä suostu siihen, että pomo julkisesti valehtelee tekemisistäni. Sanon ääneen, että hän valehtelee ja hetken kuluttua tulee puukosta selkään.
Koko työyhteisö on puolellani, asia viety talon johdolle asti, mutta mitään ei tehdä. Pomon mielestä kyseessä on normaali esimiestyö, yksikön mielestä kiusaaminen.
Pidä pintasi, vika ei ole sinussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
on myös hyvin herkkänahkaisia ihmisiä, jotka kiusaantuvat normaalista kohtelusta, esim. että esimies neuvoo miten työ tehdään oikein tai että työkaveri kutsuu kylään vain vanhat ystävänsä eikä uutta työkaveria jota ei lähemmin tunne. Itse tiedät kumpi on kyseessä, luota siihen!
Niin, minusta vaan tuntuu että on jotenkin yleinen suhtautumistapa tällaisiin, että "ei saisi kiusaantua" -mikä sen sitten määrittelee mistä on kohtuullista hermostua ja mistä ei?
on myös hyvin herkkänahkaisia ihmisiä, jotka kiusaantuvat normaalista kohtelusta, esim. että esimies neuvoo miten työ tehdään oikein tai että työkaveri kutsuu kylään vain vanhat ystävänsä eikä uutta työkaveria jota ei lähemmin tunne. Itse tiedät kumpi on kyseessä, luota siihen!
Niin, minusta vaan tuntuu että on jotenkin yleinen suhtautumistapa tällaisiin, että "ei saisi kiusaantua" -mikä sen sitten määrittelee mistä on kohtuullista hermostua ja mistä ei?
mutta totta se on: rajanveto normaalin käytöksen ja kiusaamisen välillä ON veteen piirretty.
Joku kokee kiusaamiseksi kahden kesken annetun asiallisen palautteen, toinen taas ei koe kiusaamiseksi härskiäkään vitsailua ja pepulle taputtelua.
Tietenkin jokaisella on oikeus ajatella miten haluaa, koska ahdistuminen on aina subjektiivinen arvio.
Mutta käytännössä on hedelmätöntä lähteä valittamaan kohtelusta, jota enemmistö suomalaisista pitää aivan asiallisena.
Mitä tulee ap:hen, niin koska et kerro, mitä on tapahtunut ja kuka sinua kiusaa, niin voin kommentoida vain hyvin yleisellä tasolla.
Muista aina, että kiusaajan päätavoite ONKIN juuri saada sinut kuvittelemaan, että olet "ansainnut" kiusamisen ja kaltoinkohtelun. Juuri se on ikävä kyllä kiusaamisen tärkein ja pahin vaikutus: ihmisen oma itsetunto romahtaa ja kyky reagoida katoaa.
Sinuna menisin ensi töikseni juttelemaan joko työpaikkalääkärille tai terveyskeskuksen omalääkärille. Tarvitset psykiatrista apua, jotain, joka kuuntelee ja osaa tukea sinua.
Ja kun saat kerätyksi takaisin itsetuntoa, sinun pitää tietysti myös panna kova kovaa vastaan ja valittaa esimiehelle tai työsuojeluvaltuutetullesi.
Kirjaa ylös kaikki, mitä kiusaaja sinulle tekee. Ajat, päivämäärät, tapahtumat. Tarvitset niitä todisteena sitten, kun alat prosessoida tapahtunutta. Pelkkä "X kiusaa minua ja rääkkää koko ajan" ei tietenkään riitä, sinun on pystyttävä kertomaan aika yksityiskohtaisesti, miten X toimii ja milloin kiusaamista on tapahtunut.
Voimia - sinun EI tarvitse sietää kiusaamista ja tuo vastaanpaneminen osaltaan auttaa sinua myös korjaamaan itsetuntoosi tulleita haavoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiusaamista on, mutta siihen voi suhtautua kahdella tavalla: antaa mennä ohi tai reagoida siihen voimakkaasti.
Se, ettei anna kiusaamisen pilata omaa elämäänsä, ei tarkoita sitä, ettei sitä olisi. Sitten kun oikeasti voit asettua kiusaajasi yläpuolelle ja ymmärrät, että kiusaajalla se paha olo on, niin silloin tuollaiset kiusaamiset on täysin merkityksettömiä.
Niin kauan kun kiusaaminen satuttaa sinua, voit yrittää tehdä asialle jotain. Muistaen kuitenkin sen, että voit muuttaa vain itseäsi. Eli joko kehität itsetuntoasi, niin, että nouset kiusaajan yläpuolelle tai poistut tilanteesta. Se kiusaaja ei lopeta, ennenkun sen luonne tai ongelmat poistuvat, joten siihen on turha luottaa, että kiusaaja muuttuisi!
Totta munassa kiusaamisen voi saada loppumaan! Hankalaa se on, mutta usein niin käy, kun esimies ja/tai työsuojelu saadaan ottamaan ongelma tosissaan. Kiusaaja voidaan saada muuttamaan tapojaan, hänet voidaan siirtää tai jopa erottaa.
Ei se nyt luojan kiitos työpaikalla niin ole, että kiusaaminen on vain kiusaajan vallassa. Mukana on koko työyhteisö ja sen MUUN yhteisön vallassa on pitkälti panna hommalle stoppi.
Syyllistät ihan ihme tavalla nyt ap:tä. Suoraan sanot, että se ON hänen vikansa, että hän kärsii. Haist ny...
Ihan jokainen ihminen kärsii, jos kiusaaminen on tarpeeksi häijyä. Sellaista ihmistä ei olekaan, joka pystyisi kaiken suhteellistamaan ja sivuuttamaan.
Tietenkään en kiellä sitä, että osin tunteisiinsa ja niiden syvyyteen voi yrittää vaikuttaa, mutta kiusaamisessa on juuri se kieroutunut juttu, että kun se on jatkunut tarpeeksi kovana tarpeeksi pitkään, uhrilta katoaa kyky sivuuttaa se ja asettua homman ulkopuolelle.
-9-
ääripäät erottuvat selvästi sekä kiusaamisessa että kiusaantumisessa, mutta suurin osa tilanteista on siinä välillä.
Työpaikalla voi seurata esim. kohdellaanko muitakin samalla tavalla. Jos esim. esimies antaa palautetta samalla tyylillä kaikille ja se vaivaa vain yhtä, voi olettaa että hän on herkempi. Toki hyvä esimies ottaisi tämän huomioon, mutta kaikki eivät osaa.
Jos taas yhtä arvostellaan eri tavalla kuin muita, se on kiusaamista. Huumorista joidenkin on vaikea ymmärtää, että se voi jotakuta loukata, joten siitä kannattaa sanoa, jos ei tykkää tietynlaisista jutuista tai huomaa ettei joku toinen tykkää.
Työterveyshuoltoon kannattaa ottaa yhteyttä, jos työssä jokin stressaa, ja liittoon jos selvästi rikotaan työehtosopimusta esim. teettämällä palkattomia ylitöitä.
Ota loparit ja ryhdy sossuelätiksi!
ap:lla taitaa olla asennevamma kun sanoo vastaan pomolleen ja ihmettelee seurauksia.
Se vaan muuttaa muotonsa ja kohdetta (aina ei sitäkään, vaan piinaaja saattaa siirtyä kiusaamaan vapaa-ajalla). Kiusaaja on aina terapian tarpeessa, joku esimiehen potkuilla uhkaaminen ei vaikuta yhtään mitään.
Olen harjoittelijana ja meidänkin työpaikalla on yksi jonka hampaissa olen koko ajan. Tämä ihminen ei ole mitenkään esimiestasolla tms., ihan tavallinen työntekijä muiden joukossa. Teettäisi minulla vaikka kaikki hommansa, jatkuvasti juoksee tupakalla ja keksii minulle mitä oudompia projekteja. Jos autan jotain muuta työntekijää, hän tulee siihen marisemaan ettei "tuohon hommaan tarvitse kahta". Todella rasittavaa!