En uskalla antaa 7-kuislle vauvalleni sormiruokaa. Pelkään vauvan tukehtumista niin :(

jo paljon nuoremmalle ja ehkä siitä syystä ei koskaan edes kakonut kovasti koska on pienestä asti oppinut miten syödään.

älä anna. siis sormiruokaa. mulla on kaksi nyt jo kouluikäistä lasta, kumpikaan ei ole mitään sormiruokaa saanut. en ole käsittänyt, miksi heidät olisi pitänyt opettaa sormin vetelemään yhtän mitään.

Mutta anna nyt ruokaa sille lapselle kuitenkin, ei 7-kuinen enää pelkällä maidolla kasva. Anna hänelle oma lusikka käteen, pikkuhiljaa oppii viemään sillä itse ruokaa suuhunsa, alku on tietty pelkkää sotkemista.

vaikka sulatettuja pakastemarjoja... myös pehmeähkö leipä "sulaa" suussa helposti. _oikeasti_ lapset ovat tosi taitavia ihan luonnostaan syömään sormiruokaa!! Rohkaisisin sinua kokeilemaan muutaman kerran, sitten totut ajatukseen ja sormiruuan antaminen alkaa sujua ihan itsestään.



Noita tilanteita tulee sitten tulevaisuudessa aina enemmän ja enemmän. Meillä on kolme lasta ja olen myös suht pelokas ihminen. Tällä hetkellä kipuilen sen kanssa, että esikoinen alkaa kulkea matkat harrastuksiin yksin ja vaatii saada käydä yksin kaupassa...edessämme on vielä monen monta tilannetta, joissa lapsen itsenäistyminen aiheuttaa pelkoja. Mutta se on osa elämää. On opittava päästämään pikkuisen irti, löysättävä kontrollia vähitellen, ja yksi ensimmäisistä askeleista on varmaan juuri se, että lapsi syö itsenäisesti...

pienen pieniä pehmeän leivän palasia (siis ihan jotain herneen kokoisia). Istui syöttötuolissa ja nyppi niitä suuhunsa. Toki pitää vahtia ettei hamstraa poskiinsa. Ne kuitenkin pehmenevät suussa syljen vaikutuksesta.

koska isällä on omia ongelmia asian kanssa. Pari kertaa ambulanssi kutsuttu..

Mutta vauvalle ollaan annettu niitä suolattomia maissinaksuja ekana, sulavat suussa.

Ja nyt menee banaani, en ole sitä mitenkään muussanut vaan haluaa "purra" siitä itse :)

Ja pienet kurkku, viinirypäle palat. Näkkäriä mussuttaa...

Välillä joku menee vähän väärään kurkkuun, mutta sitten taputellaan selkään ja sitten nauretaan, kun se on niin kivaa :D

Kohta meillä toki jo vuoden, mutta pikkuhiljaa...

myös "sulaa" suussa tosi hyvin.