Lue keskustelun säännöt.
Ekakertalainen kysyy: milloin lapsi alkaa ymmärtää sanan ei yms.
25.09.2010 |
Minulla on vähän yli vuoden vanha lapsi ja koska hän on ensimmäiseni, en oikein tiedä, minkä ikäisenä lapsi tajuaa sanan 'ei' yms. Kiellän kukille ja tv:lle menoa ja tuntuu, että lapsi sinällään ymmärtää, mutta ei välitä. Ja olen käsittänyt, että sitä joutuu tosiaan kymmeniä kertoja hakemaan pikku seikkailijan pois... :) Kuinka tiukka tuon ikäiselle voi olla: ettei tarvitse saada itselleen kaikkea tutkittavaksi tai että ainakin vain niin, että on äidin kädessä, että kukkia ei revitä, että ruokapöydässä istutaan edes jonkin aikaa ja yritetään syödä yms... Haluan lapsen parasta eli että hänellä on sääntöjä eikä hänestä tule pilalle hemmoteltua, mutta en halua vaatia lapselta yli kehitystason. Tietääkö joku hyvää kirjaa aiheesta?
Kommentit (27)
viestittää lapselle ettei ole koskemista tai vastaavasti hymyillen ja iloisesti esim. jos lapsi halua potan johon menisi niin silloin hän ymmärtää että joo, saa ottaa potan niin äiti auttaa...
Myös katsomalla lasta vakavana samalla kun kieltää.
Pahinta on kun vanhemmat nauravat lapsen tyhmille jutuille joita tekee, vaikka olisi kiellettyä ja jota eivät edes halua lapsensa tekevän tai sanovan.
Usein olen nähnyt tilanteita kun pieni saa aikaiseksi kiellettyä, mutta äitiä huvittaa jonka lapsikin näkee ja vaistoaa ja ihmettelee varmaan -No miksi sitten on kuitenkin vihainen minulle...
Kannattaa jälkeen päin nauraa jossain sivussa, mutta lapsen nähden ei vaikka kuinka hassu tilanne -se kielletty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mutta johdonmukainen kasvattaja olen kyllä. Ja se on tuottanut tulosta.
En itse puolestani usko noihin "meidän lapselle on niin vaikea luonne" -selityksiin. Ne on vain selittelyjä sille, kun ei jakseta kasvattaa.
Otan esimerkin koirista. Suomessa monet koirat on ihna mahdottomia, hyppii vieraita vasten, vetää hihnassa, jne. Saksassa moni koira voi kulkea jopa vapaana, mutta on niin hyvin koulutettu, ettei houkuteltunakaan mene tekemään tuttavutta vieraiden ihmisten kanssa ilman omistajan lupaa. Eivät hypi ja hullusta, jne.
Kerropa suomalaiselle koiranomistajalle saksalaisista tottevelista koirista. Saat osaksesi ylimielisen katseen ja totetamuksen "kun meidän koira on niin haastava luonne, ei se opi vaikka opettaa".
Harva koira - tai lapsi - on niin tyhmä, ettei oppisi, jos tarpeeksi jaksetaan opettaa, kannustaa, kieltää ja kehua. On vaan vanhemman ja kasvattajan laiskuutta, jos ei viitsi kasvattaa.
Onhan koulussakin sama luokka yhden opettajan kanssa tosi kiltisti ja ahkera - toisen opettajan kanssa meuhkaavat ja kiipeilevät seinille. Kasvatuksesta ja asenteesta se silloin johtuu.
kun nousi TVta vasten nappuloita raplaamaan. Katsoi aitia ja pyoritti paata etta ei.
meidän 1v jo tietää ja ymmärtää ei-sanan, käyttää sitä itsekin välillä. Tuon ikäisellä vain on valikoiva kuulo, jos joku on riittävän mielenkiintoista, niin kuulo ei toimi enää ei-sanan kohdalla.
Joskus tuota kukkien käpälöintiä meillä ainakin on ihan tahallaan, kun tietää ettei saa koskea, näkee ilmeestä, sama puhelinten, kaukodäädinten, tietokoneen näppiksen ja muiden suosikkitavaroiden kohdalla.
Ei siihen lapsen kasvatukseen kirjaa tarvitse, eikä kirjalla lasta kasvateta, jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa.
se on pieni tutkimusmatkailija, ja joo, äiti on sen opas.
Lapsi saa mennä miten haluaa, ja sitä ei estetä.
Äidin homma on varjella sitä ettei mitään pahaa tapahdu, eli kaikkeen saa koskea ja kaikkea pitää ihmetellä, ja kun se käsi on sinne kukkapurkkiin laitettu, ja sanottu että se on multaa, kasvit asuu siinä, ni ylensä se ei sen enempää lasta kiinnosta, vähän aikaa ihmetellään.
A.Wahlgrenin Lapsikirjassa on tästä tärkeästä ikävaiheesta kerrottu valtavasti. Mitä iloa elämässä on lapsella siitä että kaikki mielenkiintoinen kielletään, sen EI huudon kanssa. Mitä se ei tarkoittaa, sitä että lapsen pitää olla tekemättä yhtään mitään.
Kun tätä palstaa lukee, tuntuu että teidän aviomiehetkään ei ole vielä ymmärtäneet mitä ei tarkoittaa.
Lapset oppii matkimalla, käyttäydy itse esimerkilisesti, ja hyvin menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
6v, 4v ja 9kk vanhat.Kaikki tietävät mitä tarkoitan kun sanon EI. Totteleminen onkin sitten eri asia. Joskus toimii, joskus ei...
Meidän muksu opettelee kävelemään. Olen tehnyt selväksi, että kynttilöihin, kukkiin ja kirjahyllyn tavaroihin ei kosketa. Ja niinpä esim. matalalla sohvapöydällä olevat kynttilät saavat olla rauhassa. Lapsi vain katselee niitä.
Ilmeisesti olet saanut lapsesta mahdottoman jo nyt, ap., jos ei tottele kieltoja. Kyllä meidän oppi ihan siitä, kun sanoin, ei. Ei saa koskea. Tulee pipi, kynttilä polttaa tai lasimaljakko menee rikki. Alussa, kun yritti koskea noihin kiellettyihin juttuihin, kävin ottamassa kädestä kiinni, katsoin silmiin ja sanoin tiukasti ei. Nyt tottelee ihan hyvin.
[/quote]
Onkohan tullu mieleen et lapset on luonteeltaan erilaisia..sulle nyt vaa on sattunu se pikku nyhverö,joka uskoo kaiken.Mulla kaks muksuu ja toinen on aina uskonu ja toinen ei mitään.En silti nosta itteeni millekään jalustalle ton toisen tottelevaisuudesta.Se vaan sattuu olemaan sen luonteinen.Aika typerä oot jos kuvittelet et oot jotenkin erinomainen kasvattaja niinku viestistäs voi luulla..