Muutti poika takas,
asuttuaan isällään 4 vuotta. Kesällä oli 3 viikkoa tässä kotona ja kavereita pyöri koko ajan nurkissa, siis yötä päivää. Ajattelin ne yölliset kolinat kestää, kun poika oli kuitenkin vain käymässä.
Pojan paras kaveri olinyt syksyllä aloittanut amiksen jossain 500 km päässä ja huokaisin, että se ei ainakaan ole sitten jatkuvasti laukkaamassa meillä. Niin tuli viime perjantaina tänne kotiaan ja eipä lähtenykään takas amikseen, vaan ollu koko viikon meillä. Joka ikisen yönkin. Valvovat aamuun asti ja tupakalla laukataan ulkona.
Kävi jo mielessä, et tätäkö tää nyt sitten on.. Ei vaan, loppuu ens viikolla tai teen lopun, kun omalla pojalla jatkuu opinnot täällä ja toivottavsti kaveri lähtee sinne missä nyt sitten opiskeleekin. (sinne missä pippuri kasvaa)
Kunhan taas omiani tarinoin, ei tartte ottaa vakavasti :)
Kommentit (2)
mutta päätin tän viikon vielä kestää. Ovat kuitenkin olleet monta vuotta erossa toisistaan, niin aattelin, että kaveeratkoon nyt sitten.
Tosin ihmettelen, että miks ei lähteny takas opintojaan jatkamaan, kun piti vain viikonlopun olla täällä kotonaan.
Ens maanantaina alkaa eri menot ja meinigit. Porukka ojennukseen.
Tuo kaverihan on syönytkin teillä jo ainakin satasen edestä viikossa.