Jos lapsesi kaverit tuokailevat teillä, niin vaaditko myös heiltä sanan "kiitos"?

mutta koskaan ei ole vielä juoruillut eikä ilkeillyt :D on vain hyvin kasvatettu!

mutta saatan itse sanoa "kiitos ruoasta!" niinkuin itselleni, jolloin yleensä sanovat kiitos.



Minä olin lapsena ujo kiittämään. Ei etten olisi ollut kiitollinen tai ettei kotona oltaisi opetettu kiittämään, jännitti vain jotenkin. Jos joku muu sanoi sen ensin, uskalsin itsekin sanoa.



Toisaalta ajattelen "oma tupa oma lupa"-tyylisesti että meillä on meidän tavat, ja siksi koen saavani huomauttaa meille vieraasta käytöksestä. Teen sen silti ystävällisesti. Koko kylä kasvattaa, eikö? Ja muutenkin on lapsille ihan hyvä huomata, että eri ihmisillä ja perheillä on erilaisia tapoja ja sääntöjä.

meillä kyllä kasvatetaan eikä koskaan ole tarvinnut ilkeästi sanoa. Lukuisia synttäreitä meillä juhlittu ja olen kyllä huomannut että toisilla ei ole tapoja ei sitten yhtään eivätkä vanhemmatkaan välitä opettaa. Pöytään tullaan likaisilla käsillä, pöydästä kahmitaan lautaselle isot kasat kaikkea mahdollista ja kaikki jää syömättä, pöydästä pompitaan pois suklaakeksien kanssa ja yritetään mennä yläkertaan syömään, ei todellakaan muisteta kiittää, mennään kaapeille ilman lupaa jne...vanhemmat istuvat vieressä mitenkään puuttumatta.

kiittämisestä? jos kerran se on lapsen kiusaamista tai ahdistelua...kasvattakaa niitä lapsianne! Mulla hyvin ujo poika joka oppinut taaperoikäisestä kiittämään eikä tuota vieraassakaan paikassa ongelmia.

"sanopa kiitos" tms? Meillä on lapset osanneet ihan pienestä pitäen kiittää kun on opetettu ja odotan että jos se unohtuu niin kylän emäntä muistuttaa ihan kuten muistutetaan pkssa tai eskarissa. Luuletteko että lapsi menee siitä rikki tai epäkuntoon jos muistutetaan hyvistä tavoista? Kummia curlingvanhempia täällä taas :D

Ai, sanotko sä sitten aikuisille, että "mitäs sanotaan"? Vahditko sitä, että ystäväsi sanovat kylään tullessaan "Kiitos kahvista". jne.

Ei lapset ole mitään projekteja, joille aikuiset saavat huomautella.

Pillahtaako lapsi sitten pkssakin itkuun jos tädit muistuttaa

Vierailija - 24.09.10 11:26 (ID 11203523)

kiittämisestä? jos kerran se on lapsen kiusaamista tai ahdistelua...kasvattakaa niitä lapsianne! Mulla hyvin ujo poika joka oppinut taaperoikäisestä kiittämään eikä tuota vieraassakaan paikassa ongelmia.

missä muuten tässä kukaan on sanonut, ettei kasvattaisi OMAA lastaan? Tuskin sunkaan ujo poikasi kamalasti tykkäisi, jos joku vieras täti alkaa hänelle huomautella unohtuneesta kiitoksesta. Se kun VOI hyväkäytöksiseltäkin lapselta unohtua, kun on kiire jatkaa leikkejä.

Eli päiväkodin tädit ovat eri asemassa, lapsi tietää, että he kieltävät, neuvovat ja kasvattavat.

sanon ystävällisesti : Ole hyvä. Lähes jokainen vastaa: Kiitos. Niin olen tavallaan huomauttanut mutta nätisti. Myös, jos kavereita tulee kylään, eivätkä tervehdi, olen itse tervehtinyt ja kyllä jokseenkin aina saan vastauksen. Nämä toimivat myös teinien kanssa.

Aina voi itse olla se, joka tervehtii ensin. Aikuisille en kehtaisi sanoa ole hyvä heidän noustessaan pöydästä kiittämättä. Lapsille sanon tavallaan merkkinä ruokailun päättymisestä. Muuten tietysti kysyisin otatko lisää tms., jos en tietäisi pöydästä nousun syytä.



Aikuista auttaessa tai jotain esinettä ojentaessa sanon aina ole hyvä ennen kuin toinen ehtii kiittääkään. Eihän sirä ilmausta ole vihjaukseksi kehitetty.

ja vievät astiatkin yleensä pyytämättä.



Mutta jos eivät sanoisi, niin huomauttaisin, että kiitos on kaunis sana.

En ylipäätään ala puuttua muiden lasten tapakasvatukseen, kuin siltä osin, etteivät he käyttäydy suoranaisen ikävästi, vie leluja toisen kädestä, pahoita toisen mieltä jollain kurjilla leikeillä tms.



Minusta ei ole muiden vanhempien asia, jos toisten lapsia ei ole opetettu kaikille hyville tavoille tai on kotona erilaiset tavat, tai jos vaikka ujostelevat niin etteivät saa sanaa suustaan.

Hyi sentään.

omilta kyllä. en kärtä kiitoksia ihmisiltä kaupungillakaan esim. avatessani oven, tai aikanaan ollessani myyjänä tms...