Lue keskustelun säännöt.
Ero, yhteishuoltajuus, tapaamiset, mitä voin tehdä?
23.09.2010 |
Aluksi olimme sovussa ja meillä oli yhteinen linja siitä että isä tapaa lastaan (1,5v) joka toinen vloppu. Virallinen sopimus tehdään vasta marraskuun lopulla lastenvalvojalla (ei ollut aikaisempaa aikaa)
Olemme joutuneet sumaan saman katon alla vielä 1kk erosta,mies muuttaa kuun lopulla omaan asuntoonsa. Alkuun kaikki oli ok, tilanne rauhallinen. Nyt mies nälvii, haukkuu, ivaa,mulkoilee, vittuilee IHAN KOKOAJAN. Valehtelematta kaikki mitä hänen suustaan tulee on jotain "perseilyä"..ja iloista tai tyyntä ilmettä ei näy miehen kasvoilla.
Ero johtui henkisestä ja myös alkavasti fyysisestä väkivallasta. Eli henkistä väkivaltaa on nyt viime viikon ajan tehnyt kokoajan.
Mies ei suostu sanomaan koska voisi ottaa lapsen ensimmäisen kerran, viheltelee vaan vaikka esitän kysymyksiä vieresssä useamman kappaleen. Minulle sama vaikka lapsi olisikin aina minulla, mutta uskoisin että hän kuitekin haluaa nähdä lastaan, ovat todella läheisiä. Ehkä keskivertoa läheisimpiä johtuen että mies oli meidän kanssa kotona 9kk..puhelee välillä että ottaa lapsen viikoksi itselleen jos haluaa,että minä en määrää. Mutta alunperinkin oli puhe vain joka toisesta vlopusta ja meillä tytön kanssa muutto vuoden vaihteessa synnyinseudulleni, joten se ei loppupelissä tulisi onnistumaankaan välimtkan takia. Meillä on lisäksi hoitaja kotonani hoitamassa lasta.
Olen vuodenloppuun asti töissä ja jään sitten taas kotiin lapsen kanssa. Mitä voin tehdä, vai voinko mitään jos isä ilmoittaa ettei palauta lasta sunnuntaina vaan pitää seuraavan viikon? voiko tälläisessä tilanteessa tehdä mitään. Isästä ei vaaraa lapselle, ainakaan emidän suhteen aikana ollut.
Kommentit (10)
mies on rikki ja lopullisuus vituttaa, eikä siis osaa käyttäytyä fiksusti.
Menette sinne lastenvalvojalle ja teette tarvittavat sopimukset ja sitten alatte elämään sen mukaan.
Muutatteko kauksi? Siihen isä kyllä voi laittaa estoa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En ole aivan perillä eron tuomista käytännön asioista, mutta läheinen ystäväni erosi aikoinaan miehestään, eikä saanut viedä lastaan omalle kotipaikkakunnalleen.
Olisi siis halunnut muuttaa tyttärensä kanssa pois toiselle paikkakunnalle, mutta mies ei antanut suostumustaan viedä yhteistä lasta pitkän välimatkan päähän... joten en tiedä, onko vain mahdollista muuttaa, jos toinen osapuoli heittäytyy hankalaksi???Voimia ja jaksamista kuitenkin!
Ei se kenellekään kuulu missä asuu jos asuu Suomen rajojen sisäpuolella. Eri asia sitten miten tapaamiset onnistuvat.
Ensiksikin sanoisin, että todennäköisesti mies ei nyt vastaa sinulle, koska kuten itsekin ilmaiset esität kysymyksen vaativasti ja useaan kertaan peräkkäin.Mies ehkä haluaa provosoida ja käyttää näin valtaa olematta vastaamatta.Tämä ei varmaankaan tarkoita, etteikö ottaisi lasta hoitoon, jos välit kerran läheiset. Neuvoisin olemaan jankuttamatta asiasta. Tarvitsetko vastauksen todella vielä, kun hän asuu nyt luonanne vielä? anna tilanteen rauhoittua ja hänen ensin muuttaa omaan asuntoonsa ennenkuin puhut asiasta.
Miksi isä sitten ei voisi pitää lastaan hoidossa joskus viikonkin? Tietysti ajoissa sovitusti. Te muutatte jopa eri paikkakunnilla. Olisi lapsen ja isän välien takia varmasti hyväkin, jos lapsi olisi myös arkipviä isänsä kanssa.En ole koskaan ymmärtänyt naisia, jotka erotessaan yrittää estää lasten ja heidän isänsä tapaamisia, jos ei siis mitään väkivaltaa tai muutoin kaltoinkohtelua ole.Mieti miksi se olisi kamalaa, jos isä haluaisi olla silloin tällöin kokonaisen viikon lapsen hoitajana?
http://keskustelu.suomi24.fi/node/3998334
Siellä on joku asiantuntijakin kommentoimassa...
mä tyhmä annoin tossa vaiheessa tavata,ei palauttanut lapsia,kukaan viranomainen ei auta sua jos vie.piti puol vuotta,ennen kuin näin seuraavan kerran.keksi joku muu ratkaisu,vie vaikka äidilles ja sano että on jotkut merkkipäivät.ukot yrittää nyk.liikaa kaikkee,pitää saada lapset,sitten seuraavaks naama netis,hakee seuraa yh-isä.kuka niitä huolii.jeps.ota uus ukko kans jokamuistuttaa ladon ovee.t.mummo.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tapaamisiin ennenkuin virallinen tapaamissopimus on tehty. Kysehän on vaan yhdestä kuukaudesta lasten kannalta. Muuten voi käydä niin, että yhteishuoltajuuden perusteella mies pitää lapset itsellään etkä voi muuta kuin vaatia lähivanhemmuutta ja huoltajuutta oikeusteitse..
Olet vaan hiljaa asiasta äläkä tivaa tai kysele mieheltä yhtään mitään, siitä se saa vain lisää vettä myllyynsä. Odottele ihan rauhassa muuttopäivää. Kun tulee tapaamispäivä, ette ole paikalla tai lapsi on sairas tms.
En ole aivan perillä eron tuomista käytännön asioista, mutta läheinen ystäväni erosi aikoinaan miehestään, eikä saanut viedä lastaan omalle kotipaikkakunnalleen. Olisi siis halunnut muuttaa tyttärensä kanssa pois toiselle paikkakunnalle, mutta mies ei antanut suostumustaan viedä yhteistä lasta pitkän välimatkan päähän... joten en tiedä, onko vain mahdollista muuttaa, jos toinen osapuoli heittäytyy hankalaksi??? Voimia ja jaksamista kuitenkin!
Ei se kenellekään kuulu missä asuu jos asuu Suomen rajojen sisäpuolella. Eri asia sitten miten tapaamiset onnistuvat.
Vanhempien muuttaessa erilleen tulee usein kiistaa siitä, voiko toinen vanhemmista vaihtaa lapsen olinpaikkaa ja osoitetta ilman toisen suostumusta. Mikäli vanhemmat ovat yhteishuoltajia eikä lapsen asumisesta jommankumman luona ole annettu tuomioistuimen päätöstä tai tehty sopimusta sosiaalitoimessa, on aivan selvää, että toinen huoltajista ei voi omavaltaisesti muuttaa lapsen asuinpaikkaa, vaan sitä varten maistraatti tarvitsee molempien vanhempien suostumuksen. Tämä perustuu lastenhuoltolain 5 §:n 1 momenttiin, jonka nojalla lapsen huoltajat tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty, sekä 4 §:n 1 momenttiin, jonka mukaan huoltajalla on oikeus päättää mm. lapsen asuinpaikasta. Yhteishuoltajan oikeutta päättää lapsen asuinpaikasta pyritään välillä kiertämään majoittumalla turhaan turvakotiin. Jos väitetty väkivalta ei ole todellista, niin turvakotiin lasten kanssa majoittunut vanhempi rikkoo lastenhuoltolain kyseisiä normeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
harmitus ja eron tuoma tuska oikeuttaa tekemään henkistä väkivaltaa. Olisi ihan hyvä sopia jo ajoissa tapaamisista,ensimmäiseen mahdolliseen tapaamiseen kun on enää 2 viikkoa.Mielestäni en kiirehdi yhtään. Ja mies ei todellakaan voi estää muuttoani, tämän varmistin jo lakimieheltä. Sellaista lakia ei ole olemassa, vaikka olisi yhteishuoltajuus. On lapsen edun mukaista muuttaa sinne koska siellä koko KOKO tukiverkostoni ja lapsen sukua. Ap
Olette kumpikin lapsen huoltajia ja näin ollen et voi yksin päättää lapsen asuinpaikasta tai siitä että lapsi muuttaa mukaasi. Isä voi estää muuton vaatimalla että lapsi palautetaan kotiin jos lähdet sopimatta asiasta.
Älä rassaa miestäsi nyt millään kysymyksillä, hänelläkin on varmasti paha olo eron vuoksi ja purkaa sen nyt ivailemalla.
Anna asian nyt olla ja koita itse suhtautua asioihin mahdollisimman aikuismaisesti jo yhteisen lapsenne vuoksi.
En ole aivan perillä eron tuomista käytännön asioista, mutta läheinen ystäväni erosi aikoinaan miehestään, eikä saanut viedä lastaan omalle kotipaikkakunnalleen.
Olisi siis halunnut muuttaa tyttärensä kanssa pois toiselle paikkakunnalle, mutta mies ei antanut suostumustaan viedä yhteistä lasta pitkän välimatkan päähän... joten en tiedä, onko vain mahdollista muuttaa, jos toinen osapuoli heittäytyy hankalaksi???
Voimia ja jaksamista kuitenkin!