Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan ottanut lasta pois päiväkodista koska lapsi ei sopeutunut sinne tai muita vaikeuksia?
21.09.2010 |
Hei!
Meillä tilanne ett pääsin töihin 2kk ja laitettiin lapset tyttö kohta 4v ja poika 1v8kk päiväkotiin.Tyttö on odottanut sinne pääsyä jo vuoden ,pienempi luonnollisesti on ehkä liian pieni vielä sinne tai niin ainakin luulin.
eka päivä meni ok, eivät kumpikaan edes itkeneet tms mutta isommalla tuli ruokailusta jotenkin kammo. puhuu koko ajan kuinka ei halua mennä päiväkotiin kun ei halua syödä siellä, on muutenkin arka ruuan suhteen ja tuntuu et nirsommaksi menee. on sovittu päiväkodin kanssa että maistaa ja jos ei tykkää niin ei pakko. mutta tän ekan päivän jälkeen puhuu vaan koko ajan siitä et piti 2 lusikkaa ottaa eikä halua, ei myöskään halua puuroa aamulla,ahistaa ihan selkeesti.
kertoi innoissaan kuinka sai kavereita ja oli kiva leikkiä jne mutta tästä ruokailutsa tullut nyt sellanen mörkö että sanoo vapaapäivänäki ettei mene enää sinne ja saattaa kuten tänään itkeny monta kertaa päivän aikana(tänään siis vapaa) ettei mene sinne vaikka ei mitään olla päiväkodista puhuttukaan.
ensin vielä ajattelin että jatkaisin tuon 2kk jälkeen töitä jos lapsilla alkais hyvin hoidossa mutta joudunko nyt jäämään kotiin? jään kyllä mielelläni ei siinä mitään mutta meillä velkaa paljon ja jos oisin ollut vaik puol vuotta töis niin oltas saatu aika hyvin talous tasapainoon.
kauanko pitää katsella tai olette kattoneet et lapsi sopeutuu, en halua pakolla pitää hoidossa jos tuntuu et itkee viikonloppusinki kotona pitkin päivää ettei mene sinne ruuan takia.
sen ymmärrään et jos joku menee töihin ihan vakituiseksi niin eihän sitä kotii jäädä vaa sen takia et lapsil kestää sopeutua mutta itsellä kun ei ole pakko niin vaan lähinnä kokeilen taas kuinka kivaa ois töis olla monen vuoden jälkee.
päiväkodista sanottiin et tyttö saattaa olla jo niin iso et paremmin ois sopeutunut tyyliin 2-3 vuotiaana. meitä vanhempia tyttö ei ikävöi eikä sellasesta ole kyse et ois joku äidin kintus roikkuja, vaan tämä ruokailu ahistaa.
Kävi viime vuoden kerhossa ja tykkäsi siitä, mutta siellähän ei ole ruokailua...
vinkkejä?
onko kukaan ottanut hoidosta pois lapsen takia?
Kommentit (26)
puolestasi. Olen itse tosi herkkis näissä tarhan/hoitopaikan aloitusjutuissa ja kiitän luojaa, että kaikki 3 lastani (1. aloitti 4,5v 2. 2,11v ja viimeinen 2v2kk hoidon) ovat menneet itkutta tarhaan.
Isommilla oli tosi helppoa, helpointa tuolla 4,5 vuotiaalla. Oli jo niin iso, että ymmärsi mistä kyse: äiti ja isä töissä eli ei siellä kotonakaan voi yksin olla.
Vaikeinta oli pienimmällä, joka juuri aloitti. Näennäisesti helppoa, ei itkenyt aamuisin, mutta viesitti kyllä käytöksellään, että ikävä on ollut. 2 kk aloituksesta voisin sanoa, että nyt on normaali oma itsensä jälleen.
Jos omani olisivat itkeneet päivittäin, olisin myös irtisanonut itseni tai yrittänyt virkavapaata tms. En kestä ajatusta, että lapseni itkee jossain tuntitolkulla päivästä toiseen, tosi kurja ajatellakin.
Hoitajat kertoivat, että mitä pienempi lapsi sitä todennäköisempää on, että itkee koko päivän jopa useamman kuukauden. Mahtuu siihen itkua sitten. Surullista. Onneksi näin ei ole kaikkien lasten kohdalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
puolestasi. Olen itse tosi herkkis näissä tarhan/hoitopaikan aloitusjutuissa ja kiitän luojaa, että kaikki 3 lastani (1. aloitti 4,5v 2. 2,11v ja viimeinen 2v2kk hoidon) ovat menneet itkutta tarhaan.
Isommilla oli tosi helppoa, helpointa tuolla 4,5 vuotiaalla. Oli jo niin iso, että ymmärsi mistä kyse: äiti ja isä töissä eli ei siellä kotonakaan voi yksin olla.Vaikeinta oli pienimmällä, joka juuri aloitti. Näennäisesti helppoa, ei itkenyt aamuisin, mutta viesitti kyllä käytöksellään, että ikävä on ollut. 2 kk aloituksesta voisin sanoa, että nyt on normaali oma itsensä jälleen.
Jos omani olisivat itkeneet päivittäin, olisin myös irtisanonut itseni tai yrittänyt virkavapaata tms. En kestä ajatusta, että lapseni itkee jossain tuntitolkulla päivästä toiseen, tosi kurja ajatellakin.
Hoitajat kertoivat, että mitä pienempi lapsi sitä todennäköisempää on, että itkee koko päivän jopa useamman kuukauden. Mahtuu siihen itkua sitten. Surullista. Onneksi näin ei ole kaikkien lasten kohdalla.
itse olin reipas (niin reipas kuin vain voi olla) lasta viedessä yms. kiinnitin huomion siihen että teen kaiken oikein, en jää lainkaan yms. ei auttanut mikään. Olen molempien lasten kanssa ollut aina hirveästi yhdessä, en juurikaan poissa ainakaan tuntia kauempaa (ja silloinkin ollut isällään) eli siinä mielessä oli kauhea shokki molemmille lapsille. myös yhdessäolomme on halailua yms. jota ei hoitaja tietenkään ehdi (ja haluakaan tehdä kun se oikea rakkaus puuttuu kun ei ole oma). Nyt lapsi on tasan 3 v ja aloittaa pian hoidon pk:ssa osa-aikaisena ja itse teen ihan muita hommia kuin oli tarkoitus ja mihin oli koulutus...
terv. 16
Otin joskus lapset pois päivähoidosta kun he oli selkeästi aliresurrsoituja siellä ja koko perhe kärsi. Sitten käytettiin kerhoja ja avointa varhaiskasvatusta. Minulla oli elämäntilanne jossa opiskelin niin että tuo oli mahdollista.
En olisi saanut opiskelua jos lapset olisi olleet tuossa päiväkodissa.
pph:lla vähän vajaa 2 vuotiaana. 2 kk itki koko päivän, ei siis edes nukkunut välillä (joskus torkahti minuutiksi esim. keittiön lattialle). Eli taukoa itkuun ei tullut missään kohtaa. Pph:n työ alkoi kärsiä ja hän jo ehdotti että lopettaisin työt ja niin tein. Muuta paikkaa lapsi ei saanut joten irtisanouduin kauan haaveilemasta unelmatyöstä. Uskon että päiväkodissa olisi mennyt hyvin jossa enemmän toimintaa ja eri hoitajia. Ja siis itku ei loppunut edes illaksi ja öisinkin heräili vähän väliä itkuun. Ajatteli siis että hänet oli hyljätty. Elämä oli siis aivan kamalaa, öisin ei nukuttu, eikä tietenkään päivisinkään.
Eka lapseni meni saman ikäisenä hoitoon, itki kokopäivät 3 kk ja sen jälkeen 3 kk osapäiväisesti. Silloin ei ollut mahdollista lopettaa töitä joten se oli vaan kestettävä.