Isovanhemman logiikka

uskovatko oikeati isovanhemmat, että vastuu jälkikasvusta loppuu siihen,kun omat lapset muuttavat pois kotoa.

Minun mielstäni minun elatus- ja kasvatusvastuuni on päättynyt, kun lapseni pariutuneet ja perustaneet perheen. On kyllä tosi kaukaa haettua täällä viisastella, että minun kuuluisi taloudellisesti tukea lasten ja lastenlasteni elämistä.

Nuo asiat nyt tulevat ainakin meidän puolelta luonnostaan. Mummu ottaa lapsia yökylään 2 krt kuukaudessa ja antaa karkkirahaa ihan omasta ihanasta tahdostaan:)



Onneksi mulla on noin ihana anoppi ja pakko sanoa että ihailen häntä niin paljon että haluan olla myös omille lapsenlapsilleni samanlainen enkä mikään kylmäkiskoinen omista rahoistaan ja ajastaan tinkivä kurttunen noita-akka.



Juu ja en odota tai pyydä anopilta mitään, mtta jos anoppi olisi tuollainen ap:n kuvailema henkilö. Ei näkisi lapsiamme koskaan ja minun mielipiteeni olisi hänestä yllä kuvailemani tapainen.

SInusta lapsenlapsi ei merkitse mitään, jos ei anna rahaa? Tai lapsenlapsi ei merkitse mitään, jos tätä ei halua hoitaa?

Kuule, pankista saa lainaa ja päiväkodista hoitopaikan. Ei siihen tarvita isovanhempia edes silloin, kun nämä tulevat taloudellisesti hyvin toimeen.

Katkaise se napanuorasi ja opettele pärjäämään, olet nyt se perheen aikuinen, joka vastaa arjesta ja talouden pyörittämisestä. Anna isoäidin olla isoäiti omalla tavallaan. Jos se ei kelpaa sinulle niin mieti isoäitipalvelun ostamista. Silloin saat juuri sitä , mitä tahdot.

Juu ja ei todellakaan se lapsenlapsi ei merkka mitään jos sitä ei halua nähdä ja lapsen kanssa leikkiä.

Miksi vitussa sun pitää väittää että isoäiti pitää lapsesta kun näin ei ole. Kyllä sitä ollaan tietoisia että pankista saa rahaa ja päivähoitopaikankin saa itse järjestettyä vittuako sinä sellaisia tänne kirjottelet??

Missään kohdassa ap ei sanonut että ei pärjäisi vaan kysynyt onko kellään samanlaista tilannetta? ja miten pääsee yli kun mummua ei lapsenlapsi kiinosta??

Älä saatanan dorka vastaa jos et ymmärrä kysymystä. varsinkaan nuo pankista saa rahaa jutut voi bvittu mikä pelle. Ja kyllä kiroilen kun joku on noin saatanan tyhmä.

Ikävää, mutta ei sille mitään voi. Ja hän siinä varmasti enemmän menettää. Plussana sinulle - eipä sinun tarvitse viettää vuosikausia äitisi omahoitajana sitten, kun se vaihe on edessä. Velvollisuudet menevät puolin ja toisin.

SInusta lapsenlapsi ei merkitse mitään, jos ei anna rahaa? Tai lapsenlapsi ei merkitse mitään, jos tätä ei halua hoitaa? Kuule, pankista saa lainaa ja päiväkodista hoitopaikan. Ei siihen tarvita isovanhempia edes silloin, kun nämä tulevat taloudellisesti hyvin toimeen. Katkaise se napanuorasi ja opettele pärjäämään, olet nyt se perheen aikuinen, joka vastaa arjesta ja talouden pyörittämisestä. Anna isoäidin olla isoäiti omalla tavallaan. Jos se ei kelpaa sinulle niin mieti isoäitipalvelun ostamista. Silloin saat juuri sitä , mitä tahdot.

Juu ja ei todellakaan se lapsenlapsi ei merkka mitään jos sitä ei halua nähdä ja lapsen kanssa leikkiä. Miksi vitussa sun pitää väittää että isoäiti pitää lapsesta kun näin ei ole. Kyllä sitä ollaan tietoisia että pankista saa rahaa ja päivähoitopaikankin saa itse järjestettyä vittuako sinä sellaisia tänne kirjottelet?? Missään kohdassa ap ei sanonut että ei pärjäisi vaan kysynyt onko kellään samanlaista tilannetta? ja miten pääsee yli kun mummua ei lapsenlapsi kiinosta?? Älä saatanan dorka vastaa jos et ymmärrä kysymystä. varsinkaan nuo pankista saa rahaa jutut voi bvittu mikä pelle. Ja kyllä kiroilen kun joku on noin saatanan tyhmä.

ja kirjoitti "Han ei myoskaan koskaan kysy tarvitsenko jotain eika lainaa rahaa pyydettaessa."

Pankista saa rahaa, so? Miksi sitä ei saa kirjoittaa? Vai sinäkä et sieltä saanut?

Ehkä ei kannata lisääntyä ennen kuin on tajunnut, että on niistä lapsistaan ihann itse vastuussa.

MInusta olet aika itsekäs vaatimuksinesi. Miten usein maksat siivojan äidillesi tai peset ikkunat? Tai kuuraat kylpyhuoneen kaakelinsaumat hammasharjalla? Oletko se, joka aina vaatii, mutta ei anna mitään?

ja se on oma äitini. On ollut todella kipeä paikka huomata, ettei hän juuri välitä meidän lapsesta. Olin todellakin kuvitellut etukäteen hänet ihan erilaiseksi mummoksi.



Meillä ei ole kyse rahasta tai siitä, että yökylään hinguttaisiin. Olisi vain mukava edes joskus nähdä mummon vilpittömästi olevan kiinnostunut lapsemme asiosita. Lukisi kirjaa ilman tympääntynyttä huokailua, tekevän palapeliä vapaaehtoisesti jne. Mutta kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta.



Äitinä hän oli hyvä, senpä vuoksi olin todella yllättynyt millainen mummo hän on. Onneksi lapsellamme toinen mummo taas on ihan toista maata ja hän onkin kaikki kaikessa lapsellemme.

sanoa

äidilläsi on oma mielenkiintoinen elämäsi, eikä sun tarvii vetää siitä hernettä nokkaasi

en tajua sitäkään, miksi äitisi pitäisi lainata sulle rahaa, kun eihän hän ole mitenkään velvollinen elättämään aikuista ihmistä, lainan vaatiminen on kyllä melkoisen hävytöntä

annat äitisi elää omaa elämäänsä, etkä puutu siihen, ei se niin vaikeaa voi olla

Tuollaisia isoäitejä on muitakin, mutta eihän se varmaan lohduta kun eniten näkee kuitenkin niitä ihania lapsenlapsilleen omistautuvia mummoja.

Ehkä äitisi elämässä on mennyt jokin pieleen. Ehkä häntä ei hoivattu lapsena, eikä siksi osaa itsekään olla hoivaava.

Minulla esim. on ollut useita keskenmenoja ja kyllä se vaikeuttaa läsnäoloa pienten lasten seurassa, vaikka mulla on ihan ihana oma pienokainen. Tai jos lapsi on ulkonäöltään kuin ilmetty iso-isä tai iso-äidin appiukko, jota hän ehkä ihan kamalasti inhosi. Se voi nostattaa ikäviä tunteita pintaan.



Tai jos ei halua vielä vanheta. Ei hänestä ehkä ole aika vielä tuolle iso-äitiydelle. Saiko hän tai sinä lapsen melko nuorena? Itse en olisi valmis vielä isoäidiksi (olen 45v) ja kun ollaan vielä yritetty sitä omaakin lasta. Tuo iso-äidiksi kypsyminenkin vaatii ikää ja tiettyä elämänvaihetta.

itse ainakin haluaisin tulevaisuudessa olla isovanhempi, joten ymmärrän ap:n tunteita.



Jos ap:n äidillä ei ole isoäidin velvoitteita ei pitäisiolla etujakaan. Niitähän hän ei ilmiselvästi kaipaakaan. Valitettavaa mutta tota. Hänelle oma jälkikasvu on ilmaa.



Itse ainakin isoäidin tilanteessa haluaisin miettiä ja miettisin, mitä sitten kun olen vanhaikodissa ja yksinäinen. Keneen olen luonut minkälaiset tunnesiteet.



Onko tärkeämpää liehitellä stuerttia kuin omia lapsen lapsia, kumpi on kivempaa.



Olen itse havainnut monet kerrta, että sodan jälkeinen sukupolvi on itsekästä sukupolvea, jolla ei pääsääntöisesti ole empatiakykyä.



Tässä tapauksesa saataa isoäiti olla jo hieman nuorempi, mutta samaa puuroa se on 50 luvun lapsetkin.

hoivata omaa jälkikasvuaan, siis myös lastenlapsiaan. Jotkut vaan ovat tunneköyhiä ja eivätkä kykene siihen. Millainen äitisi oli sinua kohtaa lapsena?

Minun oma äitini taas esittää ylihuolehtivaa isoäitiä. Hän on kuitenkin yhtäkkiä äärimmäisen kylmä ja julma (oli minua kohtaan usein tavattoman väkivaltainen) lapsiani kohtaan, joten en uskalla lapsia hänellä kovasti hoidattaa, vaikka hänestä olisi mukava esittää naapureille pullantuoksuista mummoa. On muuten ihan itse sanonut, että kyllä naapuritkin niin ihailee, kun hän jaksaa hoitaa ja tehdä ruokaa lastenlapsilleen. Harmi vaan, että lapset välillä pelkää.

Mutta oliko äiti sinulle lämmin äiti?

tämä mummi sanoo rehellisesti ettei halua hoitaa lasta. Kaikkien intohimo ei ole pienten lasten hoitaminen. Mummi nauttii elämästään ja kokee lastenhoidon kahlitsevaksi. Salli se hänelle. Sama rahojen kanssa, rahat ovat hänen ja hän käyttää ne niin kuin parhaaksi näkee. Minun anoppini on ollt samanlainen, asia häiritsi minua kun lapset olivat pieniä. Ei häiritse enää. Mummi ei merkitse lapsilleni oikeastaan yhtään mitään, eivät halua tämän luo kylään, eivät soita, eivät muista. Ja tätähän mummi tilasi aikoinaan. Jossain vaiheessa vanhana voi mummille tulla mieleen, että olisi kivaa jos ne lapsenlapset pitäisi yhteyttä, mutta mitekäs pitävät kun minkäänlaista suhdetta ei ole luotu.

kuka tulee tapaamaan tms, jos ei sitä kaipaa, miksi sitä miettiä? Mä en ainakaan velvoita lapsiani tulemaan mua hoitamaan, kun siinä kunnossa olen, ja silti haluan olla hyvä mummo joskus.



Ap:n äiti ei ole yhtään äitihahmo, mahtoiko olla äidillinen edes ap:lle aikanaan?

meillä vähän sama tilanne, ei sitä kiinnosta:( Niin kauan on kiva olla mummo, kun asialle ei tarvitse tehdä muuta kuin hehkuttaa sitä töissä, mutta jos vaikk pyydän meille kylään, on se taas niin vaikeeta, mikään aika ei sovi eikä varmaa voi sanoa, joten antaa olla. Lapsiani hän ei ole hoitanut, harmi sinänsä, mutta en vaan jaksa. Olkoon mummo silloin harvoin, kun sitä haluaa, muuten antaa olla.

Onko tärkeämpää liehitellä stuerttia kuin omia lapsen lapsia, kumpi on kivempaa.

Eihän kukaan ole tässä kai liehittelystä puhunut?

Eikä lapsenlastakaan liehitellä tarvitse, vaan olla ihan normaali, turvallinen aikuinen.

että mukamas vanhemmilla ei ole velvollisuutta tukea taloudellisesti aikuista lastaan. Miksi vanhemmuuden pitäisi loppua, kun lapsi täyttää 18 vuotta? Vanhemmuuteen mielestäni kuuluu olennaisesti myös lapsen taloudellisen hyvinvoinnin turvaaminen. On hemmetin väärin, että vanhemmat porskuttavat yltäkylläisyydessä ja aikuiset lapset näkev'ät kenties nälkää!



Enkä tarkoita tällä sitä, että aikuinen lapsi voisi heittäytyä laiskaksi ja olla osallistumatta oman leipänsä hankkimiseen. Tarkoitan sitä, että jos aikuinen lapsi ei yrityksestä huolimatta onnistu riittävästä toimeentulon hankkimisesta, niin se on seuraavaksi vanhempien - ei yhteiskunnan!! -tehtävä!



Ja ap:lle: mielestäni äitisi on tunnekylmä, jossakin määrin jopa häiriintynyt ihminen. On jotenkin luonnotonta, että isovanhempi ei tunne lainkaan lämpöä omaa lapsenlastaan kohtaan - yleensähän tunnemaailmaltaan terveet ihmiset tuntevat lämpöä jopa vierasta pikkulasta kohtaan.



Tuskin voit asialle yhtikäsmitään. Voit vain ajatella, että se on äitisi joka lopulta menettää - ja paljon menettääkin. Koeta löytää lapsellesi joku toinen mummo (olisiko naapurustossa tai suvussa ketään?) johon lapsi voi muodostaa suhteen. Vanhemmilla ikäpolvilla on lapsille paljon annettavaa, ja on todella sääli, että isovanhempi ei tee alkeellisiakaan yrityksiä luodakseen suhteen omaan lapsenlapseensa. Kovin suuria ponnistuksia asia tuskin vaatisi.

hoivata omaa jälkikasvuaan, siis myös lastenlapsiaan. Jotkut vaan ovat tunneköyhiä ja eivätkä kykene siihen.

Minä en todellakaan ole tunneköyhä, vaikka en intoile lapsenlasten perään. Siis minulla on 3 lasta vielä kotona ja ihan tarpeeksi hommaa ja harrastetta omastakin takaa.

Tyttärentytär on luonani 2-3 vuodessa yökylässä. Huokaisen kun tenava lähtee kotiinsa. Kiva on kun käy, mutta on ihan eri juttu hoitaa omia lapsia, kuin muiden. Olisvat ne sitten vieraita tai lapsenlapsia.

Se että ei auta apua tarvitsevaa tai pyytävää on kyllä väärin. Kuitenkin katson minäkin että aikuisten ihmisten pitäisi tulla lähtökohtaisesti omillaan toimeen ja rakentaa oma elämänsä, niillä rakennusaineilla, jotka itse pyrkii hankkimaan.