Kuinka nopeasti sukulaisesi hälyttäisivät poliisin jos et vastaisi puhelimeen?
Kommentit (29)
mutta varmasti 12h olisi sellainen aika jolloin joku ihmettelisi missä olen.
Anoppi ei soittele meille.
Ensimmäisenä minut kadonneeksi huomaisi (oman perhe poislukien) työpaikka.
ei minkäänlaisessa ajassa. Jos jostain syystä katoaisin jonnekin, mies tuskin edes huomaisi koko asiaa, ennenkuin lapset alkaisivat kysellä mun perään. Siihenkin mies varmaankin kohauttelisi vain olkiaan ja selittelisi jotakin työmatkasta tai lomasta tai jostain sellaisesta. Ei todellakaan soittelisi perään, vaikka olisin viikon poissa, vaikkei mies tietäisi missä olen.
Omat vanhempani nyt ovat niin omien napojensa lumoissa, ettei todellakaan tarvi odotella että huolestuisivat minusta. Eivät ole koskaan olleet huolissaan minusta, pikemminkin päinvastoin on mennyt heidän kanssaan. Molemmat ovat alkoholisteja, ja vasta keväällä oli isäni kanssa tilanne, kun hän oli sairaalassa leikkauksessa, poistui sieltä vastoin lääkärin suositusta, eikä vastannut puhelimeen, kun sairaalasta yritettiin häntä tavoittaa lääkkeisiin liittyvää ohjeistusta varten. Koska mä olen lähiomainen isäni papereissa, sairaalasta soitettiin seuraavaksi minulle, minä käskin soittaa vaikka poliisille ja tekemään katoamisilmoituksen. Minä yritin seuraavan vuorokauden tavoittaa isääni jostakin, olin todellakin huolissani, ja kun sairaalasta ei katoamisilmoitusta suostuttu tekemään, soitin sitten itse poliisille. Selvisi, että isä olikin poliisin huostassa.
Muutkaan sukulaiset eivät soittele kuin korkeintaan jouluna ja juhannuksena, jos silloinkaan, eli eivät tosiaankaan osaisi kaivata. Anoppi ja muut miehen sukulaiset eivät muutenkaan mulle soittele koskaan, ja miksi soittaisivatkaan.
Töissäkin kaivattaisiin vasta joulukuun 15. päivä, kun on syksyn deadline, ja silloinkin vain siinä tapauksessa, etten palauta/toimita kaikkia raportteja, selontekoja sun muita, jotka siihen mennessä on tehtävä. Teen suurimman osan töistä etänä joka tapauksessa, joten kukaan ei huomaisi poissaoloani.
huolestuis ehkä 48 tunnin kuluessa, jos eivät saisi mua eikä miestäni kumpaakaan kännykästä kiinni. Muilla kestäisi vähän kauemmin.
Tai lomalla ulkomailla? Sielläkin vastaatte kun isi tai äiti on "huolissaan"?
No tuskin pannaan 48 tuntia putkeen. Ulkomaanmatkasta taas vanhemmat tietäisivät, joten jos soittaisivat, niin niillä olisi jotain oikeesti tärkeää asiaa. Terveisin se 48 tuntia. :D
Sanottakoon vielä, että tiedän, ettei suomalaisilla ydinperheuskovaisilla usein ole näin läheiset välit isovanhempiin, aikuisiin sisaruksiin, appivanhempiin jne. mutta itse kannatan vahvasti yhteisöllistä elämistä. Äitini asuu ajoittain meillä, ja olen valmis jäämään vanhempieni tai minulle erittäin läheisen miehen vanhemman siskon omaishoitajaksi, jos sille joskus ilmenee tarvetta.
1-2 päivää? Vanhemmilla avain asuntoon?
Herää kysymys oletteko te koskaan itsenäistyneet lapsuudenkodistanne? Minä ainakin haluan elää jo omaa elämääni oman perheeni kanssa ilman niskaanhengittäjiä.
Onkohan sinulla käsittelemättömiä ongelmia suhteessasi vanhempiisi? Minkähän takia haluat irtaannuttaa itsesi heistä, jotka elämäsi alkutaipaleen ajan olivat sinulle läheisimmät ihmiset?
Suomalaisessa kulttuurissa valitettavasti pidetään normaalia sitä, ettei vanhempien kanssa olla päivittäin tai edes viikoittain yhteyksissä. Esimerkiksi Italiassa tai Espanjassa tuollainen kylmyys on harvinaista, saati sitten esimerkiksi arabimaita, Intiaa, Kiinaa jne.
Nykyään on muodikasta "valita" perheensä ja koota läheisistä ystävistä itselleen merkittävien ihmisten verkosto. Samalla yhteydenpito oikeaan perheeseen helposti jää. Mitä hienoa sellaisessa on? Jos "perhe" on kevytperhe, josta lähdetään aina kun alkaa vituttaa ja kootaan uusi tilalle, niin kuka sinua oikeasti jaksaa katsella, kun olet sairas ja pidätyskyvytön? Etkö itse halua kuolla oikeasti läheisten ihmisten ympäröimänä, pitäen kädestä kiinni esimerkiksi omaa lastasi, jonka kanssa sinulla on oikeasti ollut loppuun asti läheinen suhde?
1-2 päivää? Vanhemmilla avain asuntoon?
Herää kysymys oletteko te koskaan itsenäistyneet lapsuudenkodistanne? Minä ainakin haluan elää jo omaa elämääni oman perheeni kanssa ilman niskaanhengittäjiä.
Onkohan sinulla käsittelemättömiä ongelmia suhteessasi vanhempiisi? Minkähän takia haluat irtaannuttaa itsesi heistä, jotka elämäsi alkutaipaleen ajan olivat sinulle läheisimmät ihmiset?
Suomalaisessa kulttuurissa valitettavasti pidetään normaalia sitä, ettei vanhempien kanssa olla päivittäin tai edes viikoittain yhteyksissä. Esimerkiksi Italiassa tai Espanjassa tuollainen kylmyys on harvinaista, saati sitten esimerkiksi arabimaita, Intiaa, Kiinaa jne.
Nykyään on muodikasta "valita" perheensä ja koota läheisistä ystävistä itselleen merkittävien ihmisten verkosto. Samalla yhteydenpito oikeaan perheeseen helposti jää. Mitä hienoa sellaisessa on? Jos "perhe" on kevytperhe, josta lähdetään aina kun alkaa vituttaa ja kootaan uusi tilalle, niin kuka sinua oikeasti jaksaa katsella, kun olet sairas ja pidätyskyvytön? Etkö itse halua kuolla oikeasti läheisten ihmisten ympäröimänä, pitäen kädestä kiinni esimerkiksi omaa lastasi, jonka kanssa sinulla on oikeasti ollut loppuun asti läheinen suhde?
Silloin ei enää olla symbioosissa vanhempien kanssa vaan pärjätään itsenäisesti. On mukava nähdä silloin tällöin mutta ei olla jatkuvassa kontaktissa.
Sinä siirryit puhumaan aivan eri asioista...kenen kanssa haluaa kuolla jne. Minä vastasin kysymykseen missä ajassa sukulaiset soittavat poliisit jos ei vastaa puhelimeen. 2 päivää on aika liioiteltua aikuisen ihmisen ollessa kyseessä. Aivan kuin ei luotettaisi ihmisen kykyyn huolehtia itsestään. Holhousta.
huolestuis ehkä 48 tunnin kuluessa, jos eivät saisi mua eikä miestäni kumpaakaan kännykästä kiinni. Muilla kestäisi vähän kauemmin.
Tai lomalla ulkomailla? Sielläkin vastaatte kun isi tai äiti on "huolissaan"?
No tuskin pannaan 48 tuntia putkeen. Ulkomaanmatkasta taas vanhemmat tietäisivät, joten jos soittaisivat, niin niillä olisi jotain oikeesti tärkeää asiaa. Terveisin se 48 tuntia. :D
Sanottakoon vielä, että tiedän, ettei suomalaisilla ydinperheuskovaisilla usein ole näin läheiset välit isovanhempiin, aikuisiin sisaruksiin, appivanhempiin jne. mutta itse kannatan vahvasti yhteisöllistä elämistä. Äitini asuu ajoittain meillä, ja olen valmis jäämään vanhempieni tai minulle erittäin läheisen miehen vanhemman siskon omaishoitajaksi, jos sille joskus ilmenee tarvetta.
Viikonlopun pituinen seksimaratoni..välillä tietysti huilataan porealtaassa ja syödään kynttilänvalossa kunnes taas jatketaan. :))))) Niihin tilanteisiin isukin soittelut eivät oikein sopisi, saattaisi tunnelma lässähtää, wink wink.
edes juuri koskaan soittele eli pitkään menisi.
Perheenjäsenet kyllä huolestuisivat nopeasti (vallankin jos en vastaisi työpuhelimeen = en olisi työpaikalla; teen puhelintyötä).
Sängyssä emme ole ikinä 48 tuntia putkeen, kyllä välissä ehtii käydä vessassa ja syömässä ja kysyä onko vanhemmilla joku hätä vai mitä asiaa. Ja jos lähdemme lomalle, osaamme kyllä kertoa siitä läheisillemme, jotta heidän ei tarvi ihmetellä ja huolestua ja voivat käydä hakemassa postit ja kastelemassa kukat ym.
Hassua miten tällainenkin asia voi olla joillekin ongelma! :)