Mä pidän anoppejaan arvostelevia naisia

Ugh itsellesi.

pidä siitä kiinni, tuli mitä tuli.

on tietysti valikoitunut anopiksi maailman hienotunteisin, ahkerin ja ymmärtävin anoppi, puhumattakaan nyt loistavasta aviomiehestä.

Vai olisiko kenties syytä sekä sysissä että sepissä...

typerinä akkoina, joilla on harvinaisen surkea itsetunto ja sosiaaliset taidot, sekä ilmeisen huono parisuhde. Usein myös melkoisen vääristynyt kuva parisuhteesta, kun lähdetään kilpailemaan miehen ÄIDIN kanssa siivoamisesta, lastenhoidosta jne.

Kaiken kaikkiaan melko säälittäviä tapauksia, joista harva on edes kypsä äidiksi.

UGH.

kyse ei ole kilpailutilanteesta. Saanko arvostella anoppiani koska hänen mielestään lapseni on väärää sukupuolta?

tulee kylään jokatoinenpäivä, ilmoittamatta. Soittaa ja tivaa missä olen jos en ole kotona. Jos olen kotona siivoaa lupaa kysymättä keittiön kaapit ja järjestelee ne oman tyylin mukaisiksi jatkuvasti suureen ääneen valittaen, kun minun kaapeista ei mitään löydä... Heillä kylässä ollessa jos satun komentamaan omia lapsiani ilmoittaa ettei minulla ole sanavaltaa hänen poikansa lapsiin... ( minä kenties kannoin heitä 9kk).. Avoimesti kastetilaisuudessa haukkuu minun puolen suvun jne... Lista on loputon. Niin ja on myös sanonut kuinka minä vein heiltä pojan.. no joo..



Ja lupaan ja vannon minulla ei ole huono itsetunto,osaan hoitaa kotini, mieheni, lapseni. Ja meillä on parisuhdekkin hyvässä kunnossa..



ps. jopa miehelläni menee hermo äitinsä kanssa..

Anopit ovat pyhiä olentoja joiden tehtävä on jakaa ylimaallista viisauttaan itseään huonommille. Ap sen tietää.

Mieheni äiti kuoli jo yli 10 vuotta sitten syöpään.

Lapsenlapsilla (5 kpl) ei ole toista mummia...

Ellei meidän 7-v ole onnistunut tulemaan maailman nuorimmaksi isäksi.



Toki mä ymmärrän, että anopeissakin on mulkeroita, mutta esim. tämän palstan perusteella tuntuisi siltä, että ainoastaan poikien äidit on ihan hirveitä persnaamoja, jotka ei osaa yhtään mitään tehdä oikein, ja ovat siis tosi tyhmiäkin vielä siihen päälle. Vaikka yleensä kirjoituksista paistaa kyllä täysi ymmärtämättömyys ja tyhmyys sieltä miniän päästäkin.



Mua vaan korpeaa nuo nillitykset, kun suurin osa niistä on niin tyhjänpäiväisiä, täysin tyhjänpäiväisistä asioista.



Kyllä mä uskon, että vähintään yhtä usein kun anoppi on mulkero, on se miniä ihan yhtä mulkero. Järkevä ihminen osaa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ottaa ohjeet vastaan ohjeina ottamatta joka sanasta itseensä, ja vetää omaan elämäänsä ja reviiriinsä järkevät rajat.



T: Ap.

"anopiksesi" tuo minun alkoholi- ja mielenterveysongelmainen pojassaan epätoivoisesti roikkuva ikääntymisestään katkeroitunut ihmisraunio marttyyrihuokailuineen ja itsemurhauhkailuineen.



Saat ihan vaikka omaan kotiisi ottaa elätiksi. Saataisiin me elää edes jonkun aikaa rauhassa kun ei koko aikaa nurkissa pyörisi joku, joka ei kestä katsella toisten onnea vaan tekee ihan mitä tahansa sen tuhotakseen.



Kiitän jo etukäteen!

siis niin hirveitä anoppeja on olemassa että pakko ihmetellä miten siihen ikään mennessä ei ole ihminen vielä kypsynyt fiksuksi ihmiseksi...

jonka mielipuuhaa on selän takana haukkuminen, arvostelu, asioihin sotkeutuminen ja vehkeily lasten kautta...tule hakemaan saat ihan ilmaiseksi!

-6-





ps. voikun olisikin pelkkää suusanallista neuvomista.

Se, että sinulla on mukava anoppi, ei tarkoita että kaikilla muilla olisi myös!



Pointti onkin siinä, että hän on MIEHENI äiti, ei minun! Tätä oma anoppini ei ymmärrä. Eikä ongelma ole minun herkkänahkaisuuteni. Toiset miniät ovat yhtä lailla kypsiä anoppiin. Kuten moni muukin, joka joutuu hänen kanssaan olemaan.

Ellei meidän 7-v ole onnistunut tulemaan maailman nuorimmaksi isäksi. Toki mä ymmärrän, että anopeissakin on mulkeroita, mutta esim. tämän palstan perusteella tuntuisi siltä, että ainoastaan poikien äidit on ihan hirveitä persnaamoja, jotka ei osaa yhtään mitään tehdä oikein, ja ovat siis tosi tyhmiäkin vielä siihen päälle. Vaikka yleensä kirjoituksista paistaa kyllä täysi ymmärtämättömyys ja tyhmyys sieltä miniän päästäkin. Mua vaan korpeaa nuo nillitykset, kun suurin osa niistä on niin tyhjänpäiväisiä, täysin tyhjänpäiväisistä asioista. Kyllä mä uskon, että vähintään yhtä usein kun anoppi on mulkero, on se miniä ihan yhtä mulkero. Järkevä ihminen osaa tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa, ottaa ohjeet vastaan ohjeina ottamatta joka sanasta itseensä, ja vetää omaan elämäänsä ja reviiriinsä järkevät rajat. T: Ap.

On totta kai olemassa ihmishirviöitä, mutta tämän palstan valitukset on aika usein tyhjänpäivisiä.

Useinmiten niistä näkee, ettei valittaja-miniä ole uskaltanut avata suutaan siinä tilanteessa ja ilmaista suoraan anopille, että tämä on sanonut pahasti tai käyttäytynyt loukkaavasti.

Kun taas jos samaa käytöstä olisi miniän omalla äidillä, tytär sanoisi heti äidilleen ja homma käsiteltäisiin pois päiväjärjestyksestä.

Eli enemmän rohkeutta naiset! Riitakin on parempi kuin vuosikausien närästys ja kauna. Jos hilloaa kaiken sisälleen, se ryöpsähtää sieltä jossain vaiheessa ihan epärelevantissa yhteydessä tai johtaa vähintään välien viilenemiseen.

Siinä tosin korjaisin ap kommenttiasi, että tilanne ei ole anopin ja miniän suhteessa ihan tasaveroinen. Sanoit, että miniässä voi olla ihan yhtä hyvin sitä mulkeron vikaa - mutta kas kun miniä on yleensä nuorempi ja kohteliaampi. SuomessaKIN vielä sentään hiukan kunnioitetaan ja pelätään sitä vanhempaa, joten paljon herkemmin sammakoita lipsuu suusta siltä anopilta kuin arastelevalta miniältä.

Ja sitten on toinen asia, että miksei anopista saisi täällä valittaa? Totta kai ne valitukset ovat subjektiivisia, yksipuolisia ja ajoittain hyvinkin epäreiluja. Mutta ehkä on parempi valittaa täällä edes (jos ei anopille suoraan saa sanotuksi) kuin että pistää välit miehen sukuun poikki kokonaan.

Ei niitä valituksia onneksi kukaan pakota lukemaan...

mutta kyllä minä silti joskus jostain valitan. Semmoista se on vain. Anopin ja miniän suhde on hankala, koska siinä tavallaan pitäisi olla läheisempi kuin onkaan. Antaa tulla lähemmäksi kuin ehkä haluaisi. Esimerkiksi toivon todella että anoppini saisi olla vahvasti mukana mieheni ja meidän lasten arjessa ja elämässä, mutta sen ohessa saan kaikki harkitsemattomat sanomiset ja pienet arvostelupiikit. Tiedän ettei niitä ole tarkoitettu pahalla sanotuiksi, mutta kyllä ne piikit silti pistelevät.



Ei ole helppoa olla tosi läheinen ihmisen kanssa jonka on tuntenut vain rajallisen määrän aikaa. Ei se suhde ole heti yhtä helppo kuin suhde omaan äitiin.



Eikä sitä valitusta kannata ap ottaa niin vakavasti: monet naiset (minäkin) valittavat käsitelläkseen niitä asioita, ja täällä palstalla sen voi tehdä rauhassa loukkaamatta asianomaisia. Sitten voi taas jaksaa hymyillä ja kiitellä "avusta" jota saa.

appiukko on suoraan piru helvetistä! Sitä ei jaksa ei sitten millään muuten kuin että olen viiden promillen humalassa (taju pois).

Sinulle 15 tiedoksi, että on anoppeja, jotka oikeuttavat kaiken sanomisensa lisäämällä loppuun "en minä pahalla mutta". Tämän on oppinut omalta äidiltään, joka usein sanoo kommenttinsa saatteeksi "joku voisi loukkaantua tästä mutta sanonpa silti". On hienoa, että puhutaan suoraan, mutta heidän kommenttinsa ovat välillä todella törkeitä!

ja asia voidaan selvittää, eikä sitä muistella. anoppi taas ei sano koskaan mitään arvosteluja suoraan, mutta kierrellen ja kaarrellen piikittelee. siihen on paha vastatakaan mitään.

miehet haukkuvat teidän äitejänne eli heidän anoppejaan. Vaimon äidistähän on kuuluisia anoppivitsejä vaikka kuinka.

Yleensähän vaimon äiti on se kuuluisa riivinrauta, kenen mielestä kukaan mies ei ole tarpeeksi hyvä hänen tyttärensä ja HÄNEN kotiinsa.



Moni anoppi eli naisen äiti syö miehen ulos perheestä. Sääli, ettei naiset pääse irti äidistään edes aikuisina vaan roikkuvat äitinsä hameenhelmassa.

oletat, että kaikki "ne typerät akat" on kypsyneet anoppiinsa juuri noista mainitsemistasi syistä? Kun ei ne kaikki kanat samaa kuoppaa rapsuta.



Onnea jos sulla on anopin kanssa asiat hyvin. Meillä kun ei ole edes miehelläni äitinsä kanssa asiat hyvin. Tarina on liian pitkä selostettavaksi.



nim. anoppiinsa väsähtänyt