Lue keskustelun säännöt.
Mitä tehdä, kun lapsella ei ole kavereita?
09.09.2010 |
Lapsi aloitti koulun ja on nyt se luokan "ylimääräinen", jolla ei ole oikein kaveria. Välillä jotkut ottavat lapsen hänen sanojensa mukaan leikkeihinsä, tosin johonkin huonompaan rooliin. Välillä hän kuulemma vain keinuu yksin. Aika usein hän on iltaisin surullinen.
Mitä tässä voi tehdä? Lapsi ei haluaisi, että ottaisin yhteyttä opettajaan. Ja ei kai ope ketään voi pakottaa toisen kaveriksi, jos kukaan ei halua. Harmittaa niin lapsen puolesta :(
Kommentit (21)
Kutsut vain sitkeästi kavereita teille, yksitellen tai yhdessä. Kun pääsevät kivan leikin alkuun voivat jatkaa sitä koulussa. Ja kutsut saman kaverin teille uudestaan jne.
Tämä auttoi meillä tyttöä löytämään kavereita eskarin alussa vuosi sitten, toivottavasti teilläkin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen paininut saman ongelman kanssa alkusyksyn ja tänään oli vanhemman-open tapaaminen ja juttelimme. Ope lupasi silloin heti alkusyksystä muistuttaa ennen välkkää, että ketään ei sitten jätetä yksin ja leikitään sit kaikkien kanssa ja oli tyttöni mukaan näin sanonutkin. Samoin ope on jutellut tällaisen "pariskunnan" kanssa eli tyttöjä on 8, joista kaksi on aina keskenään. Heille oli sanottu, että pitää leikkiä myös muitten kanssa. Ope käski heti ottaa yhteyttä, jos tyttöni tuntee olonsa vielä yksinäiseksi ja jos on kiusaamista.
että ope sanoo ettei kukaan saa jäädä yksin.
Ope saisi muodostaa itse esim ryhmä/parityln tekijät, vaihdella pulpettijärjestyksiä, järjestäjiä.
Oman tyttöni eskarissa huomasin yhden tytön aina yksin. Tyttöni kertoi, että leikkii ko. tytön kanssa, jos ei tämä pääkaveri ole paikalla ja tyttö on kuulemma kiva. Rohkaisin kovasti pyytämään aina porukkaan ja otin tytöille sen jopa meillä puheeksi. No, tyttö otettiin porukkaan ja paria kuukautta myöhemmin alkoi kotona itkut, kun nämä kaksi syrjivät meidän tyttöä, kuiskuttelevat ja hyppyyttävät leikeissä. Ikinä en enää kehoita tyttöäni ottamaan ketään kolmanneksi pyöräksi. Oli sen verran karvas opetus tuo eskarivuosi, kun oma tyttö olikin yhtäkkiä se ulkopuolinen. Olisi pitänyt olla hiljaa vaan ja tukea tuota "kaksin oloa".
Jokainen vuorollaan yksin. Näin se oli 70 luvulla ja näin se on edelleenkin.
Pojilla alkanut näkyä samaa menoa. Poikien käytös muutenkin alkanut muistuttaa tyttöjen käytöstä. Miksiköhän?
Minusta tosi sääli. Pojathan ennen oleilivat isommissa ryhmissä, nyt samanlaista kaksin nyhväämistä kuin tytöillä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaahtosivat eilen, että LAPSI EI travitse välttämättä muut akuin harrastuksia ja oman perheen ( keskustelussa jossa joku idiootti väitti että hänen 7 vuotiaalle riittää 4:t harkat viikossa ja ei edes kaipaa kavereita)
Olette te kyllä...
Luuletko että täällä on vain pari-kolme henkilöä koko palstalla?
JA SAMAT MAMMAT vaahtosivat eilen, että LAPSI EI travitse välttämättä muut akuin harrastuksia ja oman perheen ( keskustelussa jossa joku idiootti väitti että hänen 7 vuotiaalle riittää 4:t harkat viikossa ja ei edes kaipaa kavereita)
Olette te kyllä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luuletko että täällä on vain pari-kolme henkilöä koko palstalla?
JA SAMAT MAMMAT vaahtosivat eilen, että LAPSI EI travitse välttämättä muut akuin harrastuksia ja oman perheen ( keskustelussa jossa joku idiootti väitti että hänen 7 vuotiaalle riittää 4:t harkat viikossa ja ei edes kaipaa kavereita) Olette te kyllä...
Mutta siihenkin ketjuun oli satoja vastauksia ja kaikki olivat sitä mieltä että 7 vuotias ei tarvitse muuta kuin paljon harrastuksia JA oman perheen seuraa..
Osallistuin aiempaan ketjuun ja minä en ainakaan ollut sitä mieltä et lapselle riittäisi pelkät harrastukset. Itse asiassa olin sitä mieltä et lapsen ei pitäisi harrastaa ainakaan kertaa enempää viikossa vaan vapaa leikki kaverien kanssa kaikkein parasta, ulkoilu jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ekaluokan opella on just valta ja vastuu siitä, että ketään ei jätetä yksin!!
Ja ole sinäkin aktiivinen esim. kutsumaan sitä yhtä tyttöä vaikka teille tai pihalle tyttösi kanssa tms. Jos yksi ilta ei sovi molemmille osapuolille, niin ei se nyt tarkoita, että pitäisi koko ystävyys siihen jättää. Ole rohkeasti aktiivinen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
teille leikkimään tai yhdessä ulkoilemaan joku ilta tai viikonloppuna. Josko sitten löytyisi paremmin leikkiseuraa välitunneillakin?
yhteyttä. Noin pieniin lapsiin voi vielä vaikuttaa. Luokka voi pitää kerran päivässä ryhmävälkän, jolloin kaikki leikkivät yhdessä jotain. Lisäksi asiasta voi luokassa puhua yleisesti useaankin kertaan. Meidän koulussa myös sääntö, että välitunneilla kaikki pitää ottaa mukaan leikkiin, koulun ulkopuolella voi sitten valita kaverit. Eli välkillä ei tarvitse kysyä voiko tulla mukaan vaan voi sanoa, että mä tuun kanssa. ja tämä asia on tehty selväksi ja opetettu lapsille oppitunnilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja se harmittaa. Onko lapsesi tyttö? Minun on poika. Olen kirjoittanut asiasta reissariin...Toivottavasti ope käyttää ryhmävälkkä tms. menetelmiä...
ehkä voisi laittaa vaikka parityöhön jonkun sopivan lapsen kanssa.
Ollaan jo yksi tyttö kutsuttukin ja hänkin lupasi kutsua omani heille kylään, ja kutsuikin, mutta juuri se ilta ei meille käynyt, joten se "ystävyys" jäi sitten siihen. Yksi luokan tytöistä asuu ihan meidän naapurissa ja tytöt ovat vapaa-ajalla paljonkin yhdessä tai isommassa porukassa, mutta koulussa ei hänkään halua olla tyttöni kaveri.
ap
ja tokalla, nyt kolmannella tuntuu vähän paremmalta, mutta kestääkö pitkään vai onko vain väliaikaista.
Ryhmävälkkäkään ei toiminut täällä, sillä lapsi kyllä vaistoaa muiden haluttomuuden, ja tajuaa, että muut on pakosta...
Ollaan jo yksi tyttö kutsuttukin ja hänkin lupasi kutsua omani heille kylään, ja kutsuikin, mutta juuri se ilta ei meille käynyt, joten se "ystävyys" jäi sitten siihen.
ap
tai kutsukaa uudelleen hänet teille?
Meillä on tämä jatkunut. Tyttö 9 v ei näytä kärsivän tai ei ainakaan näytä sitä meilla? Koko kevätlukukaudella noin 5 kertaa on luokkakaveri tullut meille koulusta. Kukaan ei ole pyytänyt tyttöä heille. Nyt jo huhtikuu.
Tyttömme on arempi, tarkkailijaluonne. Naapurissa asuu eri koulusta tyttö jonka kanssa välillä leikkii, tämä on oikein manipuloiva ja ilkeä tapaus, kotona alkoholiongelmainen vanhempi ja tämä naapurin tyttö reagoi kodin tilanteeseen ilkeilyllä ym. Välillä täytyy määrätä leikkikielto useammaksi viikoksi.
Ollaanko vanhemmat turhaan huolissamme, tyttömme näyttää viihtyvän yksikseen? Miten käy yläkoulussa kun on nyt jo yksin ?
Hankalia nämä ystävyysjutut. Ja ikävää, kun luokalla on pariton määrä tyttöjä, joten joku jää usein yksin, kun monet leikkivät kuitenkin tässä iässä jo mieluiten kahdestaan jonkun kaverin kanssa. Mutta laitan tästä nyt kuitenkin jotain viestiä opellekin. Ehkä se on hyvä openkin tietää, että lapsella on paha mieli ja yrittää vaan reippaasti peittää sen.
ap