Kuinka paljon valtaa lastensuojeluviranomaisella on?

lausunnon? (siis ap + hänen mies)



Tosiaan olisi hyvä, että isä asuisi kotona ja raittiina. Yhteistyössä kannattaa olla sossun kanssa, ap. Hän ajattelee kuitenkin lapsen etua.

Lastensuojelulaki menee kaiken muun yläpuolelle. En suosittele missään nimessä, että et vastaa puhelimeen.

Kuulostaa sille, että teillä vastassa virkaintoinen sossu.Huostaanottoja tehdään suomessa liian helposti/ virheellisesti. Olisin huolissani.

ap ei tosiaan ymmärrä, että sitä lasta pelottaa jokainen kerta kun näkee isänsä humalassa. Yksikin kerta riittää tuhoamaan luottamusta.



AP: luuletko, että sillä että sinä tuet miestäsi tulee olemaan jotain vaikutusta siinä tuleeko miehesi pääsemään kuiville? Että sinä rakastat ja autat ja sitten hän päättää raitistua? Käy a-klinikalla. Nim:kokemusta on....

Sinulla vääristynyt kuva huostaanotoista. Etkö seuraa lainkaan uutisia/ ajankohtaisohjelmia? Nämä asiathan turhista huostaanotoista tiedetään ministeriössämmekin. Myös tullut juuri tutkimus, juuri laitoksiin huostaanotetut pojat syrjäytyvät kaikkein eniten.



Joillain ihmisillä kyllä vankkumaton luottamus virkamiehiin..

Mitä siinä on outoa, jos olemme asumuserossa ja lapsi kuitenkin tapaa biologista isäänsä ainoastaan mun valvonnassa? Pitäiskö lapsi erottaa 100% isästään. Alkoholismi on sairaus. Ei alkoholisti ole paha ihminen vaan sairas. Sitä paitsi jotkut onnistuvat raitistumaan loppuiäkseen. Mutta se on vaikeaa jos koko suku, vaimo ja lapsi hylkää "saastaisen olion, jolla ei ole mitään ihmisarvoa".

Alkoholismi ON sairaus ja itseaiheutettu sellainen. Jokainen tietää mihin alkoholin väärinkäyttö johtaa ja ALKOHOLISTIA EI PIDÄ YMMÄRTÄÄ JA PAAPOA. Mäkeen vaan tuollainen, ellei ymmärrä itse olevansa sairas ja mikä on tärkeintä (hänelle toistaiseksi ainakin alkoholi), ei parane taatusti koskaan. Alkoholisti on aina alkoholisti. Hänestä pitää tulla käytännössä absolutisti, jotta olisi parantunut. Älä ole sokea!! Tulis äkkiä mieleen, että olette Lapista, missä asuneena ainakin minä totuin kuuntelemaan joka tuutista tuota samaa höpöhöpö-selittelyä. En kuunnellut sitä ja elämä on nyt onnellisempaa kuin koskaan osasin unelmoida

kannattaa olla yhteistyökykyinen. Etsiä keinoja ja väyliä kenties, jotta perheolot paranevat.



Se, että psykoterapeutit ovat todenneet lapsen terveeksi, tasapainoiseksi ja hyvin kasvatetuksi (milloin?) ei kenties kerro tämän päivän tilannetta lapsen henkisestä tasapainosta.



Tyttöni isä meillä vieraillessaan sai yks kaks kamalan kohtauksen ja pahoinpiteli minut. Poliisit tekivät lastensuojeluilmoituksen, josta olin hyvinkin helpottunut. Yhdessä lastensuojeluviranomaisten kanssa etsittiin keinoja millä selvitään tuosta. Hain keskusteluapua, lapsi pääsi perheneuvolaan ja 4kk:n päästä päästiin lastensuojelusta eroon, tapaamiset ratkaisi käräjäoikeus. Mutta minulle tehtiin hyvin selväksi, että mahdollisella yhteistyöhaluttomuudellani vaikeutan asioita. Minä koin kyllä, että tuosta oli meillä apua.



Tuosta ei mennyt edes vuotta, kun päästiin "kuviille", kunnes isä pahoinpiteli lapsen. Tällä kertaa minä tein lastensuojeluilmoituksen. Ja tuotti tulosta. Sovittelijoiden kanssa käytiin tapaamiset läpi, ja lapselle haettiin turvallista mieltä mennä isälle. Vaati isältäkin paljon. Edelleenkään ei ole tunnustanut tekojaan, mutta käräjäoikeuden tuomio puhuu puolestaan.



Meillä ei koskaan ollut lastensuojeluviranomaisten kanssa ongelmia. Mutta tiedän mihinkä ex-paikkakuntamme sossut pystyivät. Monta lasta huostaanotettiin ei niinkään kevyin perustein, mutta vaihtoehtojakin varmasti olisi ollut, jos vanhemmat olisivat olleet yhteistyökykyisiä.



Mutta kannattaa yrittää olla yhteistyökykyinen. Yhtä hyvin voit kysyä tältä työntekijältä mitä keinoja hänellä sitten on, jos sinun mielestä asumisratkaisunne on ok.

Oma poikani huostaanotettiin teininä vuosi sitten ja jokaikiseen lippuun ja lappuun tarvitaan minun nimeni ja suostumukseni, mitään ei voi tehdä ilman suostumustani, edes huumeseuloja.

että millä rahkeilla sosiaalityöntekijä on pätevämpi arvioimaan lapsen henkistä tasapainoa kuin psykiatri?

Noin niinku omassa päässään ja kollegoidensa silmissä. Ei hän tarvitse mitään rahkeita - eikä älyä tai aivoja. Kunhan vain laukoo kantojaan.

arvioimaan lapsen henkistä tilaa, kuin sosiaalityöntekijä.



Sosiaalityöntekijän tehtävä on arvioida, onko lapsen kasvuolot asialliset.

Psykiatri tosiaan on pätevämparvioimaan lapsen henkistä tilaa, kuin sosiaalityöntekijä.

Sosiaalityöntekijän tehtävä on arvioida, onko lapsen kasvuolot asialliset.

mutta psykoterapeutti ei ole psykiatri. Se ei välttämättä ole Psykologikaan (jolla on teoriassa samantasoinen koulutus kuin psykiatrilla, psykologi on kyllä maisteri ja psykiatri muodollisesti lisensiaatti, mutta lääketieteestähän ei maistereiksi valmistutakaan) Peykoterapeutti voi olla jopa vaan psykiatrian sairanhoitaja.

Oikeasti pätevän arvion tekee moniammatillinen ryhmä, jossa on psykiatreja, psykologeja ja sosiaalityöntekjöitä. Kaikkia tarvitaan, koska he pohtivat eri asioita eri kantilta.

up

lapsi oireilee. Kyllä asioihin täytyy puuttua jo ennen sitä. Onhan tuo tilanteenne sen verran erikoinen, että on ihan hyvä että sosiaalityöntekijät tarkkailevat tilannetta.

mutta jos sinä et siihen kykene, niin sen arvioi ja tekee stt.

Kyllähän lapsella pitää olla vakaa ja varma koti, eikä mikään väliäaikaistukikohta sille ajalle jos ja kun on isä ryyppää.

että mulla ja lapsella on oma asunto, jossa vietämme aikaa silloin tällöin sekä mieheni ryyppykaudet jos niitä vielä tulee. Nyt mies on ollut kuivilla parisen viikkoa ja yrittää lopettaa. Tämä on kerrottu sossutädille. - ap

sun pitäisi olla enemmän huolissasi su n lapsista kuin sossusta. Sun lapset kärsii alkoholisti-isästä. Miksi jatkat sellaisen kanssa? Itsekästä sulta. Päästä sossu teidän elämään, jätä mies ja ota kaikki apu vastaan.

Ja sinun tarinaasi luettuasi tekisi mieli todeta, että syystä. Lastensuojeluviranomaisen tehtävä on valvoa lapsen etua, jos vanhemmat eivät siihen kykene.



Sinä et selkeästi kykene näkemään metsää puilta, hyvä että lapsesi tilannetta seuraa ulkopuolinen taho.

Jos rakastatte oikeasti toisianne, voitte selvitä. Miehen alkoholiongelmaan t äytyy olla jokin syy. Miehet vaan usein alkavat juomaan mieluummin kuin selvittävät ongelmia.

Alkakaa harrastaa yhdessä jotakin. Käykää vaikka punttiksella tai alkakaa pelata vaikka kössiä?

Silloin mies ei koe tarvetta juoda, kun voi rentoutua muutenkin ja voitte jutella kaikesta yhdessä?

Uskon siihen myös, ettei perheitä saisi rikkoa noin ja syytellä, vaan pitäisi auttaa ja opastaa, tukea!

Eri asia tietenkin, jos lapsi kärsii tilanteesta. Silloin on hyvä todellakin ottaa välimatkaa, koska lapsi on aina tärkein. Oma pääkoppa on oltava kunnossa lasta varten molemmilla vanhemmilla. Lapsi ei saa joutua menettämään normaalia kasvuaan vanhenmpi ongelmien takia.

Ei ole normaalia paeta kotoa miehen ryyppäämisen takia ja palata välillä takaisin ja sitten taas. Se jos mikä tekee lapsen lapsuudesta äärimmäisen turvattoman. Sinulla on vastuu lapsesi hyvinvoinnista, elä kuten vastuullinen aikuinen niin sossukaan ei ole enää kimpussa.

Mutta toivon ap, että asianne järjestyy.

Onko hakenut apua? (luin vain aloituksen, jos olet jo vastannut asiaan)