Kokemuksia,voiko pettäjä päästä tavastaan eroon jos katuu aidosti tekojaan?

he ovat taas iloisesti yhdessä, vaikka tyttö on pettänyt ex-kaveriani 4 eri miehen kanssa... mun kans ehkä 20 kertaa. nyt uskon että hän haluaisi taas seksiä kanssani. enkä pysty siitä kieltäytymään. onko normaalia seurustella naisen kanssa joka pettää aina kun silmä välttää.?



Näinkö tahdot jatkaa lopun elämääsi?

koska sitten epäilen kokoajan,että kaikki paska toistuu.

Annan miehelle uuden mahdollisuuden,vaikka helppoa se ei tule olemaan.

Miksi-kysymykset pyörii mielessä.



ap

Mun pointti on, että tuolla lailla käyttäytyvä ihminen ei muutu, oli se 18 v tai 40 v. Se ei ole kasvanut kakarasta isommaksi. Ap:n pitäisi tajuta tuo käyttäytymismalli ja miettiä, haluaako elää silmät selässäkin ja valvoa öitä.

koska sitten epäilen kokoajan,että kaikki paska toistuu. Annan miehelle uuden mahdollisuuden,vaikka helppoa se ei tule olemaan. Miksi-kysymykset pyörii mielessä. ap

ei kannata. Miehesi nauraa sulle selkäsi takana.

jos tiedät ettet muuta elämääsi ? Annat vaan kaiken jatkua kuten ennekin ja uotat että toinen muuttuu kunhan sinä vaan jaksat olla rinnalla ja venyttää itseäsi.

itse en kokenut sitä pettämiseksi, koin että omistan itse itseni enkä ole mieheni omaisuutta. Koin että minun oli pakko tehdä se, että joko pettää ja katsoa muuttaako se mitään tai suoraan erota, mutta en halunnut noin vaan hajottaa perhettä. Siihen saakka olin kuullut niin paljon paskaa, haukkumista ja väheksymistä mieheltäni että mittani oli täysi enkä oikeastaan ajatellut ollenkaan miltä se miehestä tuntuisi jos saisi selville, en välittänyt.



Itselleni myös seksi on vain seksiä, vain fyysinen teko (no vähän kun kävisi kaverin kanssa pelaamassa sulkista tms), eikä seksi toisen kanssa oikeastaan liittynyt mitenkään mieheeni, eikä myöskään ollut sen arvoista että sen takia olisin halunnut perheen hajottaa. Se rakkausseksi taas on minulle eri asia. Kyse ei ollut siitä että mies ei olisi riittänyt tai kelvannut minulle niinkuin hän itse koki.



Sitä on vaikea selittää, petetty kokee yleensä että ei kelpaa toiselle, että se puoliso haluaa vaihtaa hänet toiseen vaikka se ei useinkaan ole niin.



En olisi itse ikinä aiemmassa elämässäni voinut kuvitella että pettäisin ja olin ehdottomasti sitä vastaan, ajattelin että pettäjillä ei ole moraalia, miksi ei ensin jätä toista jos ei halua olla sen kanssa jne. mutta se on usein juuri niin ettei halua jättää, puoliso on se tärkein ja suhde siihen toiseen (jos puhutaan seksi- ei rakkaussuhteesta)ei ole mikään korvike millekään. Se on vaan jotain jännitystä jota kaipaa siihen jotta elämä tuntuu täydeltä. Itselleni aukeni tämä pettämisen filosofia vasta myöhemmällä iällä kun itse koin ne tunteet mitä siihen liittyy. Kai se liittyy jotenkin seksuaaliseen vapautumiseen myös, nuorena sitä naiivisti yhdisti seksin ja rakkauden aina yhteen.



Mieskin petti minua, mutta se on toinen tarina.

lapsetkin säälittää tämän kaiken keskellä.

Eli arvon mammat on sitä mieltä,että anteeksiantoa ei ole olemassakaan?Itse olin sillä kannalla,että annan anteeksi ja jos homma jatkuu,sitten tulee ero.Kun ajattelin että pitäähän "katuvalle" antaa mahdollisuus parantaa tapansa?

Mutta nyt kyllä laitoitte minut miettimään,kannattaako enää edes yrittää yhdessä?



ap

Minä kyllä muutuin, kun tajusin että ihmiset kokee eri tavalla seksin ja ihmissuhteet, en halunnut satuttaa toista. En tekisi niin enää uudestaan, mutta puolisonkin otan ensi kerralla harkitummin. Suhde oli pitkä, mutta jotain siitä aina puuttui.

nyt ehkä useimmiten käy kuitenkin niin, että jos ne sen parannuksen tekevät, niin ne eivät tee sitä sinun kanssasi. Vasta, kun sinä olet saanut tarpeeksesi ja lähtenyt ja jättänyt vieden lapset ja kaiken tärkeän. Vasta sitten saattavat he saada pääkoppansa kasaan. Ja sekös vasta sattuukin, kun sen uuden puolison kanssa osataan sitten elää aikuisten oikeesti.

itse joskus petin koska teki mieli edes joskus seksiä ja vaimolta ei saanut. Olin aina ajatellut että olen ihminen joka tulee aina pettämään. No jossain vaiheessa meni vaimo vaihtoon ja uusi tilalle. Kertaakaan en uuden kanssa ole edes harkinnut että pettäisin enkä usko että tulen ikinä pettämään. Ei vaan enää kiinnosta koska kotona saan sen mitä tarvitsen.

Ainakaan ne tapaukset, joita ole itse nähnyt.

ja vaikka en ole ylpeä siitä ja lopetin touhun alkuunsa, en näe sitä kuitenkaan niin ihmeellisenä asiana, että ihmiset sen takia toisensa jättäisivät.



Riippuu tietenkin siitä, mikä on syynä pettämiseen. Jos pettää siksi, ettei enää välitä toisesta, rakkaudesta nyt puhumattakaan tai että perhe-elämä on jollain tavalla huonoa, on eroaminen varmaan hyvä ratkaisu oli pettämistä tai ei.



Minulle pettäminen kävi suunnittelemattomasti, ihastuin enkä voinut vastustaa tunteita, joita en ollut vuosikausiin kokenut. Syynä oli siis arjen haalistama parisuhde ja sen aiheuttama kaipuu kokea voimakkaita tunteita. Halusin, että voin vanhana sanoa eläneeni. Omaa puolisoani kohtaan tunnen kuitenkin toisenlaisia, myös voimakkaita tunteita, joiden vuoksi pistin välit poikki ihastukseni kanssa. Halusin perhe-elämän ja mieheni, mutta silti minusta oli kiva kokea tuo ihastuminenkin. Jos mieheni olisi toiminut samoin, en voisi kuvitellakaan jättäväni hänet.



Pitkissä suhteissa tarvitaan minusta ymmärrystä muuttuvalle ihmismielelle, erilaisille kriiseille ja parisuhteen muuttumiselle.

ajatuksia herättävistä kommenteista :)



ap

Hutera itsetunto, kyvyttömyys kohdata rehellisesti omia tunteita, validoinninkipeys ja kaikin tavoin kieroon kasvanut minuus ovat hänen ominta itseään. Lisänä sinun kuvaukseesi vielä epävarmuus, seksuaalinen rajoittuneisuus ja taitamattomuus, kateus naissukupuolta kohtaan, valtava angst ja itsensä (aiheellinen) häpeäminen.