Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miten pian aikuinen ihminen unohtaa oman kielensä?
07.09.2010 |
Tuli mieleeni tuossa kadonneen jäljillä ohjelmasta tällainen. Olen lähettänyt kirjeen pitkään Suomesta poissa asuneelle sukulaiselleni suomeksi. Hän ei ole vastannut. Voisiko johtua kielen aristelemisesta? Kirjoittaisinko uusiksi englanniksi, olisiko se vähän hassua?
Kommentit (7)
Tietysti jossain traumatapauksessa kielen voi painaa sillä tavalla taka-alalle, että se vähän surkastuu (jos kyseessä kaksikielinen henkilö). Mutta unohdu ei koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta kirjoittaminen onkin sitten eri asia. Ei tarvitse montakaan kuukautta asua ulkomailla niin, että puhuu vain kerran viikossa äidinkieltään puhelimessa, kun alkavat sanat kadota. Ja siis toki niinpäin, että ymmärtää, muttei itse puhuessaan/kirjoittaessaan muista niitä.
mutta saattaa tosiaan vähän arastella sen käyttöä yhtäkkiä pitkän tauon jälkeen.
Itselläni tosin on serkkuja toisella puolen maapalloa, joiden vahvempi kieli on englanti. Silti he eivät koskaan ole arastelleet kirjoittaa suomeksi tai puhua suomea. Mutta tuo voi hyvin olla luonnekysymys: toiset puhuu niin hyvin kuin osaavat, kun taas toiset vaativat itseltään lähes täydellistä kielen osaamista ennen puhumista tai kirjoittamista.
Sinuna antaisin nyt vielä ajan kulua, eiköhän sukulaisesi vastaa jossain vaiheessa. Vai onko kirjeen kirjoittamisesta pitkäkin aika?
Ehkä vähän yllätinkin hänet. Olin kuitenkin pieni tyttö, kun viimeksi tavattiin eli hän tuntee minut vain 10v tyttönä. Ja ehkä järkytinkin, kerroin erään henkilön kuolleen. Ehkä täytyy vielä odotella.
ap
Vai onko kirjeen kirjoittamisesta pitkäkin aika?
mutta kirjoittaminen onkin sitten eri asia. Ei tarvitse montakaan kuukautta asua ulkomailla niin, että puhuu vain kerran viikossa äidinkieltään puhelimessa, kun alkavat sanat kadota. Ja siis toki niinpäin, että ymmärtää, muttei itse puhuessaan/kirjoittaessaan muista niitä.
Itse olen asunut 15 vuotta ulkomailla.
Pitkaan oli etta puhuin suomea noin kaksi kertaa kuukaudessa puhelimessa. Silti puhuttu kieli mihinkaan unohtohtunut, ei tosiaankaan.
Nykyaan puhun suomea useammin - lasteni kanssa.
En kayta kirjoitettua kielta, joten kielioppini (kirjoitettuna) olla varmaankin aika huonoa. Puhuessa kukaan ei kuitenkaan varmasti huomaa mitaan.
Riippuu tietenkin ihmisesta, mutta nain minulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
hänen kannaltaan. Odota vain vielä, ehkä hänen täytyy sulatella kaikkia asioita rauhassa ennen vastaamistaan.
T. Sama
Ehkä vähän yllätinkin hänet. Olin kuitenkin pieni tyttö, kun viimeksi tavattiin eli hän tuntee minut vain 10v tyttönä. Ja ehkä järkytinkin, kerroin erään henkilön kuolleen. Ehkä täytyy vielä odotella.
ap
Vai onko kirjeen kirjoittamisesta pitkäkin aika?
Alue: Aihe vapaa
unohda kieltä, jos on siis aikuisena kieltä käyttänyt.