G: Monennellako viikolla jäit sairaslomalle? Vai jaksoitko lopppuun asti?

pari viikkoa äitiysloman alkuun, hyvin on töissä jaksettu ilman saikkua, puolet päivästä siivousta asiakaskohteissa ja puolet esimieshommia.

Jos nyt nämä pari viikkoa jättäis tuon siivoamisen muille kun selkä kipeytyy, ja keskittyis paperihommiin... Ja pitäis muutaman vp:n tähän loppuun :) Aika helppoo.

Liitoskipujen vuoksi jo töihin käveleminen on täyttä tuskaa.

että aika moni näistä kovista äideistä valehtelee ja jäivät aikaisemmin lomille. :D Nyt täällä värittelevät tarinoitaa...



Itse olin pikaruokalan kassalla vielä 2vko ennen synnytystä. Siinä seisoin 8 tuntia päivässä, 5xvko.



Ja olen se saamaton nuori, joka muka hakee saikkua. raskaus ei ole sairaus, mutta kummasti nykyisessä toimistotyössäni vanhat mammasynnyttäjät lähtevät viikoilla 32 viim.

Yritäppä tehdä töitä, jos koko ajan supistelee istumisen takia.

Kerran sain keskenmenon vk 9 ja sain siihen pari päivää sairauslomaa.

johtuen ehkä siitä että sairastan diabetesta (piikillä hoidan) ja joudun täältä omalta paikkakunnalta väh. kerran viikossa ajamaan helsinkiin ultriin ja kätilön palavereihin (mistä johtuen työvuorot oli aina vaihdettava tai korvattava koska lääkäreissä meni väh. se puol päivää) ja myös suht useitten ja kivuliaitten harjoitussuppareitten takia. Lisäksi työni oli kolmivuorotyötä jonka lääkärit kielsivät (yövuoro: 21-06)enkä olisi jaksanutkaan. Lisäksi pitäisi nostella 10-15 kilon tavarakuormia. Ja muutenkin työ oli semmoista hektistä juoksemista pää kolmantena jalkana että jos joku supistus olisi tullutkin niin ei siinä tilanteessa olisi päässyt istumaan edes hetkeksi kun asiakaspalvelu ja pikaruoka ala ni minkäs teet:D



Diagnoosi tais olla: raskautta edeltänyt insuliinihoitoinen diabetes ja raskauteen liittymättömät epäsäännölliset supistukset.

ei tullut raskauden vuoksi yhtään sairaslomapäivää.



Lapsetkin sain tosin nuorena, 21v ja 25v, joten fysiikka sen vielä kesti.

Nyt saikulla viikosta 8 lähtien. Toivottavasti vielä pystyisin jotain tekemään ennen synnytystä, mutta ei kyllä kovin rohkaisevalta näytä. Tällä hetkellä kotityötkään eivät suju. Pyykit niukin naukin pystyn pesemään.



Ja ihan kiva, jos raskaus ei joillekin ole sairaus. Mut se nyt kuitenkin invalidisoi lähes täysin. Ollaan maanviljelijöitä, joten miehen on tehtävä omat ja mun työt sekä kotityöt ja hoidettava lapset. Joten enpä arkaile lääkärissä vuodattaa vaivojani, sillä mies ei millään selviä kaikesta ilman apua.

Loppupuolella alkoi tosin tehdä jo vähän tiukkaa isompien mieshenkilöiden siirtely. Huokasin helpotuksesta, kun sain jäädä äippälomalle. Lapsi syntyi viikon etuajassa.

Loppuun asti olin töissä, ja virtaa riittikin lopussa vaikka kuinka verrattuna alkuraskauteen. Selkä tuli kyllä kipeäksi, mutta kävin kerran viikossa työpaikan fysioterapeutilla ja hierojalla. Ja toimistohommissa olin.

Ensimmäisessä raskaudessa makasin rv 25 eteenpäin sairaalassa, rajujen supisteluiden vuoksi. Olin siis saikulla rv 25 eteenpäin, opetustyöstä.



Toisessa raskaudessa olin kotiäitinä. esikoinen jouduttiin laittamaan lääkärin määräyksestä hoitoon, kun oli rv 16. Oli hoidossa siihen päivään saakka, kun pääsin vauvan kanssa sairaalasta. Toisessa raskaudessa oli etinenistukka ja rajuja supisteluja



Iloinen olen, että minulla on kaksi tervettä lasta.



Sairaslomillani vain makasin, en pessyt pyykkiä, käynyt kaupassa, laittanut ruokaa tms.

Itselleni ainakaan istuminen ei aiheuttanut mitään ongelmia. Tietysti täytyi muistaa liikkua välissä. Samoin moni tuttava sanoi, ettei pysty ajamaan autoa loppuraskaudesta. Minulla ei ollut mitään vaikeutta, kerran olen ajanut synnyttämäänkin. Tosin käynnistettiin, joten ei ollut matkalla supistuksia tms. :)

Mutta pointti kai on, että ihmiset ja raskaudet ovat erilaisia. Joku kaipaa sairaslomaa ja toinen ei. Ja vaikea sitä on etukäteen ennustaa, ainakaan ensimmäistään odottavan kohdalla. Minua ainakin ahdisti kovasti, kun kaikki ihmettelivät miten tulen jaksamaan töissä loppuun asti, kun mahdollisuutta suomalaistyyliseen äitiyslomaan ei ollut. Mutta hyvin jaksoin, kuten muutkin naiset asuinmaassani.

- se 2 päivää ennen LA äitiysloman aloittanut

No se toimistyö voi olla aika rankkaa, jos joutuu istumaan koko ajan Yritäppä tehdä töitä, jos koko ajan supistelee istumisen takia.

hoitoalalla,tein aamu-ja iltavuoroja,yövuoroja ei tarvinnut raskaana tehdä,viides raskaus

Minulla on kolme raskautta takana. Ekalla kerralla olin supistelujen takia kaks viikkoa vuodelevossa. (viikot 30-32. Sitten porskutin äitiysloman alkuun asti.



Toisella kerralla olin loppuun asti hammasta purren töissä. (meillä oli tällöin paljon henkilökuntaa, muut raskauskerrat on vedetty vähällä väellä, ja päivät on saanut juosta ja istumaan ei ole kerennyt).



Kolmannella kerralla minut laitettiin sairaslomalle 2,5 viikkoa ennen äitiysloman alkua. Oli väsynyt, oksentelin, en saanut syötyä, vauva oli iso ja painoi, jalat turposivat ja tuolla kropalla olisi pitänyt pystyä juoksemaan 8 tuntia. Minut laitettiin sairaslomalle, en olisi itse halunnut. Parempi kuitenkin näin.



Mun työpaikalla on synytynyt 5 vuoden sisällä n 15 vauvaa. Kaikki muut on joutuneet pari-kolme viikkoa ennen sairaslomalle, paitsi yksi.

Supistusten takia.

Opettaja olen ja ihan loppuun asti olin töissä. Kiertelin koko päivän kaupungilla vielä syntymää edellisenä päivänä, eli olisin jaksanut olla töissä vaikka h-hetkeen saakka.

teen yötyötä vuodeosastolla, sis. paljon nostelua, kääntämisiä. Mahan vuoksi en esim mahtunut avustamaan potilaita vessassa- hiukan hankala siinä oli töitä tehdä. Virallinen syy taisi olla anemia, liitos- ja issiaskivut (jotka loppua kohti haittasivat kävelyä huomattavasti). Minulla olisi ollut oikeus ns raskauspäivärahaan, mutta sairaskassa hukkasi työnantajan selvityksen työnkuvasta, siksi lääkäri laittoi minut sairaslomalle suoraan (tämä siis Ruotisissa).

Nyt rv 22+ menossa, Suomessa tällä kerralla. Olen ollut nyt lomalla, loppuu tänään. Toive olisi rv 30 asti kestää. Liitoskipuja on jo melko paljon, samoin issiaskipuja. Työnkuva täälläkin sama, eli hoitotyössä, yöhoitajana vuodeosastolla.



Yksi lapsistani on syntyny keskosena pelkästään siksi että en ymmärtänyt levätä lopussa kun siihen kehoitettiin. Siksi jään saraslomalle tasan silloin kun sitä tarjotaan, kokematta huonoa omaa tuntoa.

Työskentelin tarjoilijana ja vastaanottovirkailijana (yksi ihminen siis pyöritti respan, ruokaravintolan ja baarin). Tosin pari viimeistä viikkoa tein pelkkää lounasvuoroa, eli ainoastaan tarjoilijan työtä.



Syynä oli rytmihäiriöt ja liitokivut.

Etukäteen haaveilin, että jäisin toisesta raskaudesta saikulle aiemmin. Ja vaivojakin oli itsellä. Mutta en sitten jäänytkään. En raskinut jättää työkavereitani pulaan. Vauvalla oli kaikki hyvin. Itse olin todella kipeä (liitoskivut, selkäkivut ja valtava väsymys). Olisi varmaankin irronnut saikku, jos olisin yrittänyt.

Synnytystä edeltävänä päivänä olin vielä mammajumpassa. Tosin jumpan vetäjä vahtas mua koko ajan, koska vauveli oli jo yli viikon myöhässä.