Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pakko se on myöntää. Olen TAAS masentunut.
04.09.2010 |
Tai, ehkä pikemminkin loppuun palanut. Olen jo pitkän terapian käynyt, tunnistan merkit, mutta en pysty (en ole valmis) poistamaan stressitekijää elämästäni.
Masennuslääkkeitä en aiemmin suostunut ottamaan, mutta nyt ehkä on kuitenkin niiden aika. Vaikka hullua sekin on, käyttää lääkkeitä että selviää rankasta työtilanteesta. En enää keksi muutakaan...?
Kommentit (2)
Varmaan menee vaan parikin kuukautta ennen kuin pääsee lääkäriin, kun sekä työterveyshuoltoon että terveyskeskuksen omalääkärille on niin kamalat jonot. Ehkä kuitenkin kestän sinne saakka, kun tätä on nyt jo puolisen vuotta jatkunut, pahenee vaan koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
onko niistä apua. Minulla oli lääkitys noin vuoden tai kaksi, aikaa tästä jo kohta 10 vuotta. Koien todella, että päässäni tapahtui pysyvä muutos, ennen sitä olin aina alavireinen ja ahdistunut ja vastoinkäymiset veivät minut epätoivoon ja sängynpohjalle. Nykyään en enää lääkitystä tarvitse, vaikka vastoinkäymisiäkin on. Keskusteluapua olen jotunut hakemaan kyllä, mutta plen pärjännyt sillä, varsinaiseen terapiaan en ole hakeutunut. Voimia ja hae apua itsellesi!