Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun lapsi vie kaikki voimat........
03.09.2010 |
Esikoinen (tokaluokkalainen) koettelee nyt kaikin tavoin. En tiedä kuinka kauan jaksan tätä. Öisin herättelee milloin painajaisten, milloin vessakäyntien vuoksi. Päivät menevät yleensä hyvin, mutta välillä asioista saa vääntää ihan mielettömästi, ja sitten oma olo on aivan kuitti.
Lapsi pissaa vaatteilleen ja joskus sänkyynkin öisin. Asiaa on seurattu vuosikausia, ja aina uroterapeutin luona käytyämme menee hetken aikaa hyvin (elimellistä vikaa ei siis ole, lapsi voi halutessaan hallita pissaamisen). Nyt on taas se jakso, että pissapyykkiä saa pestä kaiken aikaa ja öisin vaihdetaan vähintään vaatteita jne.
Mulla on kausittain sellainen olo, että tämä muuten ihana, fiksu, auttavainen ja kiltti lapsi imee minusta viimeisenkin voimanpisaran. Tunnen suurta avuttomuutta tämän kaiken edessä ja ajoittain mieletön syyllisyyden tunne vaivaa, kun en jaksa olla hyvähermoinen ja ymmärtävä äiti - saatan huutaa lapselle, jos hänelle päivällä tulee pissa housuun siksi kun ei ole pyynnöstä huolimatta käynyt pissalla (uroterapeutin mielestä lapsen pitää käydä 2-3 tunnin välein pissalla ja koska hän ei tunne kelloa, häntä pitää muistuttaa asiasta -> lapsi ei monestikaan tottele).
Jatkuva väsymys ja kamala syyllisyydentunne syövät naista. Varsinaista apua ja tukea en silti koe tarvitsevani, koska mihin sitä tarvitsisin? Vähintään yksi tai kaksi yötä viikossa menee yleensä hyvin ja kun lapset ovat isällään (joka toinen vkl), saan kyllä levätä.
Mutta ehkä tämä tästä - helpotti jo kun purkauduin tänne.
Kommentit (6)
Onko kaikki tukimuodot ja terapiat käytössä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä on kolme allergista lasta joista yksi oireilee joillekkin tietyille ruoka-aineille pissavahingoin. Kokeilin taas pitkästä aikaa ruista ja puolivuotta päiväkuivana olleelle pojalle tuli toisena rukiin kokeilupäivänä pissat kahdesti housuun. Sama oli silloin puolivuotta sitten kun koetettiin sitä. Rukiista ei tule enää mitään muita oireita. Onko ruokavaliolla vaikutusta tuohon kasteluun ?
Meillä esikoinen sitten puolestaan reakoi käytöshäiriöin joillekkin ruoka-aineille, mausteille ja lisäaineille. Jos ruokvalio on kunnossa niin poika on ihan tavallinen 6v joka välillä kiukkuaa. Mutta kun poika syöö jotain sopimatonta (esim. pähkinöitäk, sitruksia, kanelia, guarkumia (E412)) on elämä kaikille rankkaa. Pikkuasioista voi kinata jopa raivota. Jatkuvaa kitinää jne. Nykyään osaa itsekkin sanoa useinmiten kun tulee kurja olo. Antihistamiini tehoaa tuohon kurjaan oloon.
Jos epäilet että pojalla voisi olla allergioita niin kannattaa liittyä histamiini.com sivustolle mistä löytyy paljon vertaistukea. Ja ruokapäiväkirjan + oirepäiväkirjan avulla voi etsiä itse mahdollisia yhteyksiä oireilun ja ruokien välillä.
Sitten mitä tulee tuohon pissallakäynnistä mujstuttamiseen niin löytyisikö esim. rannekelloa jossa olisi helposti kytkettävä hälytystoiminto vaikka 3 tunnin välein. Jos lapsi osaisi aina laittaa hälytyksen uusiksi kun käy vessassa pissalla niin sitten ei tarvitsisi sinun muistutella ja motkottaa kun muistutuksen antaisi kello. Voisi olla lapsestakin mukavampaa ?
Tsemppiä ja jaksamista !!!!
tällaisia kausia nyt vaan on juuri tuon pissaamisen kanssa. Lapsi ei saa sitä katkaistua. Yksi onnistunut vuorokausi luo lapseen uskoa, että hän voi hallita pissaamiseen - ja siitä se hyvä kausi sitten taas alkaa.
Lapseen liittyvät ongelmat ovat sellaisenaan aika pieniä, eli tietysti tässä taustalla on hieman haastava elämäntilanne itselläni. Voimat ovat vähissä siis muista syistä ja siksi huonosti nukutut yöt ja kiistoja/kamppailua täynnä olevat päivät tuntuvat erityisen raskaille. Ja näin on ollut usein aiemminkin, ja tulee luultavasti olemaan jatkossakin. Ja kun tämä ei ole se ainoa lapsi, vaan voimia pitäisi riittää muillekin...
Lapsi ei ole varsinaisesti erityislapsi.
ap
Oma tyttöni (todella kiltti ja rauhallinen 6v) reagoi stressiin kastelemalla öisin ja poikani (itsepäinen ja voimakastahtoinen 8v) kiukuttelemalla yms. Lapsi on huolissaan, kun vaistoaa, että äidillä on voimat vähissä ja varmasti lapsella on tuossa iässä jo omiakin ongelmia. Olisiko hänen mahdollista käydä koulupsykologilla? Lapsen opettajalta voisit kysyä asiasta. Kyllähän tuo jo aika huolestuttavalta kuulostaa ja terapiassa käynti ei ole häpeä eikä ainakaan meidän koululla siitä jää merkintöjä mihinkään papereihin. Pojallani käynnit helpottivat eroprosessin läpikäymistä uskoakseni kovastikin. Lapsi on kokee ehkä, että on vastuussa äidin huonosta jaksamisesta ja voinnista ja koulussakin on nykyään aika vaativaa. Yritä myös puhua lapsellesi ja olla ymmärtäväinen, vaikka voimat olisivatkin vähissä. Jaksamista sinulle ja kyllä se siitä, usko pois.
Jos asiaan on yksikertainen ratkaisu, miksi yrittää tehdä siitä monimutkaista?
Alue: Aihe vapaa
ota selvää luokanvalvojalta ma