Miten jakaisitte huoneet tässä tilanteessa? 3 lasta neliössä siis.

Aluksi molemmat pojat samaan, vauva vanhempien kanssa. Kun vauva alkaa olla siinä iässä että voi jo siirtää omaan huoneeseen, laittaisin 3-vuotiaan vauvan kanssa samaan huoneeseen, isommalle oma huone. Myöhemmin, isompina sitten uudet jaot jos tarpeen.

Kuinkas jakaisitte tämän huushollin ongelmat: 117 neliötä (josta lähes 30 vie kylmä lasikuisti)4h+k, 3 makuuhuonetta, lapsia 5. Vanhemmilla tällä hetkellä yksi pieni mh käytössä, tytöt 15 ja 11, samassa huoneessa, pojat 14, 14, 10 samassa huoneessa. Tilanahtaus on käsinkosketeltavaa, isompaan ei varaa ole. Jako aiheuttaa päivittäin isoja riitoja (uusperhe, lapset eivät ole keskenään biologisia sisaruksia)ja pienintä poikaa kiusataan poikien huoneessa alati, nukkumaanmeno siellä niinikään on yhtä tuskaa :(

Siinäpä pulma.

ihan luopuis vanhempien omasta makuuhuonesta!!

Kyllä lapset voi nukkua ihan hyvin kerrossängyssä huoneensa jakaen.

Mä pistäisin isot omaan huoneeseen ja vauvan omaan, kun se kuitenkin heräilee öisin niin saa isommat nukkua...Mutta toisaalta vauvalle vois tehdä hyvää nukkua umuiden kanssa samassa.....? kai sitä järjestystä voi muuttaakin jos se ei toimi.

kunnes esikoinen aloitti koulun. Silloin hän sai oman huoneen ja kaksi pienempää muutti toiseen huoneeseen. Siihen saakka siis toinen (pienempi) oli lasten makkarina ja suurempi oli leikkihuoneena. Näin kuopuksen päiväunet eivät vaikuttaneet isompien leikkeihin.



Mä oon pitänyt koulun alkua oman huoneen saamisen ajankohtana, mutta tuskin sekään on niin välttämätön tilanne, kunhan sen läksyjen teon rauhan voi hoitaa muuten?

huone ja vanhemmat olohuoneeseen (jos siis sänky vain mahtuu sinne). Meillä ainakin tämä toimii hyvin =)

Asunnossa on 3 makuuhuonetta, yhdessä nukkuu vanhemmat ja kaksi on lapsille. Toinen on noin 14m2 ja toinen lastenhuone noin 16m2. Lapsia on nyt kaksi ja kolmas tulossa parin viikon sisällä jos kaikki menee hyvin. Isommat lapset ovat poikia ja 6v. ja 3 v. Kolmannen lapsen sukupuolesta en ole varma. Alussa vauva nukkuu vanhempien makuuhuoneessa, mutta mihin huoneeseen siirrän hänen sänkynsä kun alkaa nukkua paremmin yöt? Annetaanko vanhimmalle lapselle oma huone ja pienemmät samaan? Vai miten? Vai menevätkö vanhemmat olohuoneeseen vuodesohvalle/seinäsänkyyn ja kaikki lapset saa oman huoneen? Minkä ikäisenä "pitäisi" saada oma huone?

Anteeksi että huudan, mutta kun harmittaa joka ikinen päivä niin vietävästi meidän keskimmäisen "kohtalo" tällä hetkellä.

Meillä on 3 poikaa, 7-v, 5-v ja 2,5v HUoneet jaettu kuten täällä kaikki ehdottaa, eli 7-v:llä oma huone ja pienet samassa. Ei mitään järkeä.

Meillä ainakin isommilla tärkeimmät leikit ovat legoihin liittyviä, niihin liittyy paljon rakentelua ja helposti rikkoutuvia juttuja. Mitä luulette, voiko tuo 5-v KOSKAAN leikkiä noita juttuja omassa huoneessaan?

Kyllä se on silkkaa kiusantekoa pistää taapero tietoisesti 3-v vanhemman huoneeseen esim. 1-2 vuotiaana. Sitten n. 3-v ylöspäin, kun leikeissä alkaa olla vähän tolkkua ja pärjää jo pienempienkin juttujen kanssa+ ei riko niin innolla kaikkia isomman juttuja, on asia jo ihan eri.

Eli mun mielestäni ehdottomasti joko pidätte pienimmän omassa makkarissanne lähemmäs 3-vuotiaaksi, ja siirrätte keskimmäisen kanssa samaan makkariin vasta kun siitä ei ole kohtuuttomasti haittaa isommalle. Tai sitten siirrätte vauvan omaan huoneeseen, ja isommat ovat omassaan.

Miksi se on aina esikoinen jonka pillin mukaan kaikkien asioiden pitäisi mennä?

Meillä on selvä juttu, että kun saadaan talon ullakkokerros rempattua, sinne tehdään todella hieno huone meidän keskimmäiselle. Ihan oma valtakuntansa. Esikoinen saa sitten jäädä siihen omaan huoneeseensa missä nytkin on. Ei aina kaikkea parasta sille vanhimmalle lapselle.

Katkeraa tekstiä:) Minä olin esikoinen, mutta meillä se keskimmäinen jotenkin onnistui aina vaatimaan itselleen isoimman huoneen, oman sohvan jne.

saavat nukkua missä tahtovat ja mahtuu yökyläkaveritkin vaivatta kylään. Vanhempia ei olohuoneeseen missään tapauksessa, ennemmin joku lapsista.

saavat nukkua missä tahtovat ja mahtuu yökyläkaveritkin vaivatta kylään. Vanhempia ei olohuoneeseen missään tapauksessa, ennemmin joku lapsista.

olohuoneeseen etkä vanhempia?

huoneen missä ei ole muita että voi harjoittaa sukuyhdyntää. lapset ei tarvitse yksityisyyttä öisin. lapsia voi olla vaikka seinät täynnä yhdessä huoneessa. aikuisena vain mies+nainen.

huoneen missä ei ole muita että voi harjoittaa sukuyhdyntää. lapset ei tarvitse yksityisyyttä öisin. lapsia voi olla vaikka seinät täynnä yhdessä huoneessa. aikuisena vain mies+nainen.

harrasteta minkään sortin seksiä koska nukumme olohuoneessa, jossa ei ole edes ovea =D Kyllä se olohuonekin jossakin vaiheessa on tyhjä vai meinaatko, että lapset pomppivat öisinkin siellä?

ja kolme makkaria. Vaihdeltu ollaan järjestystä todella monta kertaa, aina mennään tilanteen mukaan.

Lapsilla on talon isoimmat makkarit käytössä meillä kaikkein pienin jonne mahtuu juuri ja juuri parisänky, muuta sinne ei mahdukaan...mutta ei tarvitsekaan.

Tällä hetkellä pojat 6v ja 3v nukkuvat samassa ja tytöt 8v ja 2v samassa. Vähän aikaa sitten "isot" nukkuivat yhdesssä ja pienet yhdessä, mutta kesän aikana isompien nukkumaan meno vaikeutui siihen malliin (kikattelivat useamman tunninkin ennen nukahtamista), että vaihdoimme järjestystä. Kun kuopus synty ja alkoi nukkumaan suht hyvin öitä, oli 3 vanhempaa samassa huoneessa ja vauva yksin ensin opetteli nukkumista ja sitten kun nukkui täysiä öitä, eikä varmasti häirinnyt enää toisten unia, siirrettiin niin että kaksi lasta nukkuu yhdessä.



Tärkeintä on meillä se, että esikoinen joka on tällä hetkellä kakkos luokalla ja eskarilainen, saavat riittävästi unta ja nukuttua hyvin. Päivät ovat todella rankkoja ja takuu hyville yöunille on oltava, mitään muuta nukkumisjärjestyksellä en hae!

vaan myös aamua. Monet avioparit tykkää tehdä sitä aamulla. Ja aamulla tulee parhaat lastenohjelmat. Lapset ryntää jo kello 6:30 olohuoneeseen (missä on yleensä telkkari) eikä vanhemmat voi tehdä sitä lasten edessä.

vaan myös aamua. Monet avioparit tykkää tehdä sitä aamulla. Ja aamulla tulee parhaat lastenohjelmat. Lapset ryntää jo kello 6:30 olohuoneeseen (missä on yleensä telkkari) eikä vanhemmat voi tehdä sitä lasten edessä.

rynnätään ekana nimenomaan meidän vanhempien huoneeseen, ei telkkarin ääreen =D Vingutaan aamupalaa sun muuta.

vanhin lapsi saisi tuon pienemmän makuuhuoneen(jos vuoden päästä menee kouluun? niin sasi omaa rauhaa sitten läksyjen tekoon) ja pienempi lapsi isomman johon jossain vaiheessa uusi tulokas muuttaisi. Myöhemmin sitten voisi miettiä uusia järjestelyjä.

Asunnossa on 3 makuuhuonetta, yhdessä nukkuu vanhemmat ja kaksi on lapsille. Toinen on noin 14m2 ja toinen lastenhuone noin 16m2. Lapsia on nyt kaksi ja kolmas tulossa parin viikon sisällä jos kaikki menee hyvin. Isommat lapset ovat poikia ja 6v. ja 3 v. Kolmannen lapsen sukupuolesta en ole varma. Alussa vauva nukkuu vanhempien makuuhuoneessa, mutta mihin huoneeseen siirrän hänen sänkynsä kun alkaa nukkua paremmin yöt? Annetaanko vanhimmalle lapselle oma huone ja pienemmät samaan? Vai miten? Vai menevätkö vanhemmat olohuoneeseen vuodesohvalle/seinäsänkyyn ja kaikki lapset saa oman huoneen? Minkä ikäisenä "pitäisi" saada oma huone?

Anteeksi että huudan, mutta kun harmittaa joka ikinen päivä niin vietävästi meidän keskimmäisen "kohtalo" tällä hetkellä. Meillä on 3 poikaa, 7-v, 5-v ja 2,5v HUoneet jaettu kuten täällä kaikki ehdottaa, eli 7-v:llä oma huone ja pienet samassa. Ei mitään järkeä. Meillä ainakin isommilla tärkeimmät leikit ovat legoihin liittyviä, niihin liittyy paljon rakentelua ja helposti rikkoutuvia juttuja. Mitä luulette, voiko tuo 5-v KOSKAAN leikkiä noita juttuja omassa huoneessaan? Kyllä se on silkkaa kiusantekoa pistää taapero tietoisesti 3-v vanhemman huoneeseen esim. 1-2 vuotiaana. Sitten n. 3-v ylöspäin, kun leikeissä alkaa olla vähän tolkkua ja pärjää jo pienempienkin juttujen kanssa+ ei riko niin innolla kaikkia isomman juttuja, on asia jo ihan eri. Eli mun mielestäni ehdottomasti joko pidätte pienimmän omassa makkarissanne lähemmäs 3-vuotiaaksi, ja siirrätte keskimmäisen kanssa samaan makkariin vasta kun siitä ei ole kohtuuttomasti haittaa isommalle. Tai sitten siirrätte vauvan omaan huoneeseen, ja isommat ovat omassaan. Miksi se on aina esikoinen jonka pillin mukaan kaikkien asioiden pitäisi mennä? Meillä on selvä juttu, että kun saadaan talon ullakkokerros rempattua, sinne tehdään todella hieno huone meidän keskimmäiselle. Ihan oma valtakuntansa. Esikoinen saa sitten jäädä siihen omaan huoneeseensa missä nytkin on. Ei aina kaikkea parasta sille vanhimmalle lapselle.

Niin en ole, olen kuopus, mulla on isoveli ja myöhemmällä iällä olen tutustunut myös isosiskopuoleeni.

Onhan se toki vähän että tekipä niin tai näin, aina tekee väärinpäin, mutta kyllä meillä ainakin esikoinen automaattisesti saa helpoiten ja eniten kaikkea, ja siksi siihen olen kiinnittänyt huomiota.

Olisiko jonkun mielestä siis enemmän oikein, että esikoinen, jolla on oma huone, saisi yläkerran huoneen valmistuessa siirtyä sinne, ja keskimmäinen saisi siirtyä isoveljen vanhaan huoneeseen? Mun oikeustajuun se taas ei millään uppoa, että vanhimmalle aina parasta, ja seuraaville jämiä.

laittaisin kaikista vanhimman yksin pienempään huoneeseen ja nuoremmat siihen isompaan huoneeseen.

Sitten isommat kaksi samaan huoneeseen, ja pienemmät kaksi toiseen. vanhemmat (2kpl) omaan makuuhuoneeseen.

meillä toimii erittäin hyvin, on:

- isoimmalla oma huone (jossa myös keskimmäinen saa esim rakennellä pikkulegoilla)

- keskimmäisellä melkein oma huone, jossa on myös pienimmän sänky

- pienimmän vaatteet (ja aiemmin hoitopöytä) ovat vanhempien makkarissa, ja pienimmän lelut olkkarissa (siivotaan joka ilta). Näin aiomme mennä ainakin siihen asti, että pienin on 4-5 ja alkaa kaivata omaa rauhaa. Sitten ehkä muutto edessä?

Meilläkin lapset ovat tehneet läksyt enimmäkseen keittiön pöydän ääressä tai toisinaan olohuoneessa. Vasta joskus vitosella-kutosella näyttää oma huone läksyjentekopaikkana kiinnostavan.

Sitä paitsi on paljon helpompi neuvoa tai kuulustella läksyjä keittiössä ruuanalaiton lomassa.

Lapset usein alkavat vasta vetäytyä huoneensa rauhaan joskus yläaseteella. Meillä ainakin ala-asteikäiset kavereineen ovat mielellään myös olohuoneessa. Joskus tuntuu, että omien huoneiden merkitystä korostetaan vähän liikaakin ekaluokkalaisten kohdalla. Toki yläasteella on toisin.

Sikäli ap:n pojat voisivat ihan hyvin jakaa huoneen keskenään muutaman vuoden, tilannetta voi sitten katsoa sen jälkeen uudellen. Toki kysyisin poikienkin mielipidettä.

vanhin lapsi saisi tuon pienemmän makuuhuoneen(jos vuoden päästä menee kouluun? niin sasi omaa rauhaa sitten läksyjen tekoon) ja pienempi lapsi isomman johon jossain vaiheessa uusi tulokas muuttaisi. Myöhemmin sitten voisi miettiä uusia järjestelyjä.

tai sitten lattialla joskus.. Nyt tokaluokkalainen. Isoveli oli samanlainen, vasta joskus viitosella alkoi tehdä läksyjä omassa huoneessa.

meillä toimii erittäin hyvin, on:

- isoimmalla oma huone (jossa myös keskimmäinen saa esim rakennellä pikkulegoilla)

- keskimmäisellä melkein oma huone, jossa on myös pienimmän sänky

- pienimmän vaatteet (ja aiemmin hoitopöytä) ovat vanhempien makkarissa, ja pienimmän lelut olkkarissa (siivotaan joka ilta). Näin aiomme mennä ainakin siihen asti, että pienin on 4-5 ja alkaa kaivata omaa rauhaa. Sitten ehkä muutto edessä?

6 vuotias usein haluaa jo kouluun mennessä tuoda kavereita kylään, ehkä tehdä läksyjä omassa rauhassa ja onhan se "ison pojan" merkki jos on iki oma huone. :o) Jos olkkarissa on tilaa, voisitteko raivata sinne leikkinurkan (tai portaiden alus tms.), esim. tilan jakajilla jossa keskimmäinen voisi sitten leikkiä rauhassa/vauvan lelut olisivat siellä ja vauva leikkisi aina siellä ja keskimmäisellä olisi tuo toinen makkari paitsi että siellä vain nukkuisi pienin. Jos teillä käy vieraitakin niin onhan se mukavampi jos ei tarvitse olkkarissa olla isoa sänkyä.