Jos olisit saamassa down-lapsen, haluaisitko tietää sen etukäteen?
siis vaikka np-ultrassa. Ja valmistautua asiaan henkisesti. Vai että se tulis sit yllätyksenä?
Entä te joilla on down-lapsi, tiesittekö etukäteen?
Kommentit (21)
kun "jäin kiinni" esikoisen np-ultrassa, kävin vielä lapsivesipunktiossa.
Jos sikiössä olisi ilmennyt down/tms. olisimme päätyneet todennäköisesti keskeytykseen. Tämä puhuttiin miehen kanssa jo valmiiksi.
emotionaalisesti shokki on sama, tulee se sitten missä vaiheessa hyvänsä. En minä HALUAISI sitä tietoa ollenkaan, missään vaiheessa.
Mutta luulen, että ainakin ensimmäisen lapsen kohdalla olisi HYVÄ tietää etukäteen, kun ensimmäisen lapsen syntymsäsä on niin monta muutakin shokkia ja ekakertalaiselle ennalta käsittämätöntä juttua. Myöhempien lasten kohdalla ei varmaan enää niin väliä.
yli 90 % syntyy yllätyksinä, eli downia ei ole havaittu raskausaikana. Havaituista down-raskauksista taas keskeytetään noin 90 %. Tällaiset tiedot muistan lukeneeni, mutta uusinta lähdettä en nyt jaksa etsiä.
etukäteen, mutta toisaalta toive on mahdoton, koska emme osallistuneet seulontoihin :) (siis ultriin joo, mutta niskapoimua ei mitattu eikä verikoetta otettu).
Meillä on 1 terve lapsi ja toinen todennäköisesti (?) terve syntymässä. Emme keskeyttäisi raskautta down-epäilyn takia.
Emme keskeyttäisi raskautta down-epäilyn takia.
down-EPÄILYN takia. Asia tarkistetaan lapsivesipunktiolla, jonka tulos on 100 % varma.
tietää. Lapsi oli toivottu ja rakastettu TÄSTÄKIN HUOLIMATTA, mutta valitettavasti ei saanut syntyä elävänä. Hän päätti tulla maailmaan jo viikolla 16. Näin hän on mummunsa luona.
Jos hän olisi saanut syntyä, olisin halunnut tiedon, näin meillä olisi ollut perheenä aikaa valmistua erilaisen lapsen tuloon. Rakas hän olisi ollut meille tästäkin huolimatta.
terveisin pienen suloisen enkeli Rebecan äiti
halunnu tietää. Viimeisen lapseni sain yli nelikymppisenä ja harkitsin pitkään, menenkö tutkimuksiin vai en. Tulin siihen tulokseen, että tulkoon sieltä mitä tahansa, en raskautta halua keskeyttää, enkä näin ollen edes mennyt tutkimuksiin. No, mua potkaisi onni ja sain 10 pisteen vauvelin.
Emme olisi keskeyttäneet, vaikka olisi raskausaikana selvinnytkin. (Np-ultra oli ok, veriseulaan en mennyt. Rakenneultra ok. Normaali raskaus.) Tietysti asia vaati sopeutumista, mutta ei elämä mitenkään mullin mallin mennyt.
T. Kahden terveen pojan äiti (toisella on vain yksi kromosomi enemmmän)
En haluaisi tietää etukäteen. Tai ei se haittaisi vaikka tietäisin tai siis olisin tietänyt, minun vauvaani ei olisi tapettu kohtuun kuitenkaan. En ole siis ollut missään seulontatutkimuksissa.
Rakenneultrassa löytyi sydänvika, jonka perusteella käytiin lapsivesipunktiossa. Saatiin tietää, että odotetaan down-lasta (np-seulonnassa ei jääty kiinni). Keskeytys ei ollut meille vaihtoehto. Nyt on menossa rv 26 ja ei voida kuin toivoa parasta tulevaisuudelta :)
Olen tosi tyytyväinen että downius selvisi jo raskausaikana.
en ole varma, haluanko edes rakenneultraa
mutta vain voidakseni valmistautua asiaan etukäteen. Ottaakseni selvää asiasioista ja mahdollisuuksista tukeen yms.
Ajatus siitä että keskeyttäisin raskauden tuntuu itsekkäältä ja pahalta. Minulle jokainen odottamani lapsi on ollut ihminen ja yksilö raskauden alusta asti. Enkä usko että sitä ajatusta muuttaisi teito lapsen downista.
Tiedän että minun on helppo sanoa näin nyt koska en ole itse ollut tilanteessa jossa olisin saamassa down-lasta. Nyt kuitenkin uskoan että toimisin näin. Tottakai mahdollista on että ajtusta muuttuisi tosi paikan tulen... en kuitenkaan usko.
siis vaikka np-ultrassa. Ja valmistautua asiaan henkisesti. Vai että se tulis sit yllätyksenä?
Entä te joilla on down-lapsi, tiesittekö etukäteen?
Keskeyttäisin raskauden vaikka viimeisellä viikolla!
Odotin 3. lasta 39vuotiaana ja maksoin lapsivesipunktion yksityisellä. Vaikka punktio oli aiheuttaa keskenmenon, (oksensin ja sain kovia supistuksia)en katunut, että menimme siihen. Paheksukaa, ken haluaa..
haluaisin tietää. Sitten kun olen raskaana niin menen tutkimuksiin ja vaadin abortin jos lapsi on down tai ylipäätään jotenkin kehitysvammainen.
meidän esikoisella oli gastroskiisi ja rakenneultran yhteydessä tämä havaittiin ja tehtiin samalla sitten lapsivesipunktio juuri tuon downin syndrooman takia, se kun on kuulemma yleistä gastroskiisilapsilla.. ei ollut downia, mutta kyllä oli pitkät kaksi viikkoa odottaa tuloksia ja pyöritellä mielessään vaihtoehtoja.. en tiedä vieläkään mihin ratkaisuun olisimme päätyneet jos lapsella olisikin ollut down, todennäköisesti oltaisiin tyttö pidetty kaikesta huolimatta.
Aborttiaikaa soittaisin välittömästi, jos odottaisin down-lasta. Läheltä seuranneena tiedän, että normaali elämä olisi down-lapsen syntymän jälkeen mahdotonta.
Keksyttäisin raskauden. Kolme tervettä lasta mulla jo on.
Raskauden aikan kun ei saa tietää kuinka paha down on. Meillä naapurustossa yksi tosi paha down, täysin toisten armoilla, ei osaa muuta tehdä itse kuin seisoa paikallaan, ei edes puhua.