Millaiset vanhemmat laittavat lapsensa amikseen?

lapsen taipumusten ja kiinnostuksen kohteiden perusteella?

lapsen taipumusten ja kiinnostuksen kohteiden perusteella?

että vanhemmat valitsevat niin ei. Nykyään katos nuoret osaavat ihan itse valita opiskelupaikkansa joskaan kaikki vanhemmat eivät tätä vieläkään tajua.

Amikseen menee nykyään moni yli ysin keskiarvolla. Näistä moni vetää lukion siinä sivussa ja neljän vuoden runttauksen jälkeen valmistuu a)ammattiin ja b) ylioppilaaksi.

Kaikki ovet auki, kielitaito ja moni muukin taito taatusti hallussa. Halutessaan voi pitää "välivuoden" ja työskennellä omassa ammatissaan. Tällainen yksilö on aika kuumaa kamaa ihan millä tahansa markkinoilla.

Notta jos ensin tietäisi mistä puhuu ja puhuis sitten...

voi jossain olla joku poikkeustapaus joka on mennyt ysin keskiarvolla amikseen ja sattunut oppimaan siellä kunnon kielitaidon, mutta tilastollisesti se ei oikeasti pidä paikkaansa. Amisksen kautta jatko-opintoihin eteneminen on aivan helvetillistä työtä ja vaatii oikeasti yleensä useita välivuosia, joissa tuo just kielten ja äidinkielen ja usein myös matematiikan taso korotetaan omaehtoisella opiskelulla sellaiseksi, että sillä pärjää. Kyse ei siis ole välivuodesta, jonka voi pitää "halutessaan" rahan ansaitsemiseksi, vaan käytännössä pakollisesta lisäopiskelusta (joka voi olla helkkarin kallistakin rahan ansaitsemisen sijasta).

ja lasten koulututasolla on vahva korrelaatio. Eli yliopistokoulutettujen lapset todennäköisemmin päätyvät yliopistoon kuin duunarien.

Tämä onkin maailmanlaajuinen tutkimustulos. Kyse on Suomessa, jossa vanhempien tulotasolla ei ole kovin paljoa merkitystä lasten koulutusmahdollisuuksiin, nimeomaan kannustuksesta ja esimerkistä, jonka vanhemmat lapsilleen antavat. Toisaalta myös monet ammatillisen koulutuksen käyneet vanhemmat kannustavat lapsiaan ammatillisten opintojen pariin - jotkut taas haluavat lastansa kouluttautumaan itseään "paremmin".

Amikseen menee nykyään moni yli ysin keskiarvolla. Näistä moni vetää lukion siinä sivussa ja neljän vuoden runttauksen jälkeen valmistuu a)ammattiin ja b) ylioppilaaksi.

Kaikki ovet auki, kielitaito ja moni muukin taito taatusti hallussa. Halutessaan voi pitää "välivuoden" ja työskennellä omassa ammatissaan. Tällainen yksilö on aika kuumaa kamaa ihan millä tahansa markkinoilla.

Notta jos ensin tietäisi mistä puhuu ja puhuis sitten...

voi jossain olla joku poikkeustapaus joka on mennyt ysin keskiarvolla amikseen ja sattunut oppimaan siellä kunnon kielitaidon, mutta tilastollisesti se ei oikeasti pidä paikkaansa. Amisksen kautta jatko-opintoihin eteneminen on aivan helvetillistä työtä ja vaatii oikeasti yleensä useita välivuosia, joissa tuo just kielten ja äidinkielen ja usein myös matematiikan taso korotetaan omaehtoisella opiskelulla sellaiseksi, että sillä pärjää. Kyse ei siis ole välivuodesta, jonka voi pitää "halutessaan" rahan ansaitsemiseksi, vaan käytännössä pakollisesta lisäopiskelusta (joka voi olla helkkarin kallistakin rahan ansaitsemisen sijasta).

Koulutusjärjestelmän joustavuuden kannalta olisi hyvä, jos useammat kouluttautuisivat sekä ammatillisella että yleissivistävällä puolella, mutta aika pieni prosenttiosuus näin tekee. Sitäpaitsi ei ole kovin järkevää sahata ammatillisen ja ylesissivistävän välillä samalla koulutustasolla (kuten lukion ja ammattikoulun välillä) vaan järkevämpi kombinaatio on esim. lukiosta ammattikorkeakouluun.

Ammattikorkeakoulut suosivat lukioista valmistuneita varsinkin kielitaidon takia, koska AMK - opinnoissa kielitaito on tärkeä perustaito. Alunperinhän AMK:n piti toimia tasapuolisesti myös ammattikouluista valmistuneiden korkeakouluväylänä, mutta näin ei ole valitettavasti tapahtunut.

Eiköhän valinta ole lapsen, mutta mitä pahaa on esim. kampaajan tai kokin töissä, putkimiehistä tai varsinkaan cnc-sorvareista puhumattakaan. Liksa ei noissa miesvaltaisissa paikoissa välttämättä korkeakoulutaustaiselle häviä. Töissä ollaan jo, kun toiset vielä kaivavat nenää ja miettivät, että mitähän tekis, minnehän pääsis. Niin ja mulla on se yliopistotutkinto ja olen sitä mieltä, että amk-tutkinto ei ole yliopistotutkintoon verrattavissa mitenkään.

Mutta kyllä kai normaaliperheissä vanhemmat ovat kiinnostuneita lapsen tulevaisuudesta ja mukana miettimässä ja pohtimassa lapsenkanssa jatko-opintoihin hakeutumista. Olettaisin ainakin että vanhemmat tukevat ja kannustavat lasta hakeutumaan sinne, missä pääsee käyttämään vahvuuksiaan ja taipumuksiaan. Päätöshän on toki sitten nuoren oma.

lapsen taipumusten ja kiinnostuksen kohteiden perusteella?

että vanhemmat valitsevat niin ei. Nykyään katos nuoret osaavat ihan itse valita opiskelupaikkansa joskaan kaikki vanhemmat eivät tätä vieläkään tajua.

amk on kuule ihan OIKEA korkeakoulu

Keskiasteen koulu (entinen opisto), jonka nimi muutettiin pelkästään statuksen nostamissyistä. Ilmeisesti tarkoituksena oli, että oikeat korkeakoulut ja yliopistot jäisivät eliitille.

Ammattikorkeakoulut ovat lain perusteella korkeakouluja siinä missä yliopistotkin ja ne tuottavat täysin vertailukelpoisen tutkinnon kaikkiin julkisen sektorin korkeakoulututkintoa edellyttäviin ammatteihin. Lisäksi ammattikorkeakouluista valmistuneiden työllistyminen on korkealla tasolla ja moni eliiti-AMK on mennyt monen yliopiston ohi opetuksen laadun vertailussa, koska niillä on ollut hyvä tukirahoitus ja suuri kehitysinto päällä jo viimeiset 15 vuotta. Suuri osa AMK:n opettajista tulee muuten perinteiseltä yliopistosektorilta.

Ammattikorkeakoulun perustamisesta tapeltiin 80-luvun alkupuolelta aina 1990-luvun alkuun saakka ja yliopistot ja oikeistopuolueet onnistuivat blokkaamaan AMK:iden perustamisen. Missään tapauksessa kuitenkaan AMK:ita ei perustettu, jotta perinteiset yliopistot elitistyisivät. Ne perustettiin nimenomaan tarjoamaan suuremmalla osalle suomalaisista ammatillisesti suuntautunut opiskelumahdollisuus korkealla asteella.

Niin ja mulla on se yliopistotutkinto ja olen sitä mieltä, että amk-tutkinto ei ole yliopistotutkintoon verrattavissa mitenkään.

Ei tarkoituksena olekaan, että yliopistot ja AMK:t tuottaisivat samaa osaamista - toinen on ammatillisesti suuntautunut korkeakouluvaihtoehto, jolla on pitkät perinteet Saksassa ja Hollannissa (joista malli Suomeen kopioitiin). Kumpikaan ei ole toista "parempi" opinahjona ja molemmilla on oma paikkansa koulutusjärjestelmässä.

Turha kuitenkaan kenenkään väittää, että yliopistojen perustutkinnot ovat "korkeampia" kuin ammattikorkeakoulujen perustutkinnot. Tutkintojen aste määritellään laissa ja sen perusteella molemmat ovat tasa-arvoisia korkean asteen tutkintoja. On eri asia toki, mitä kukakin (esim. työnantaja) arvostaa, mutta AMK:ista valmistuneet ovat työllistyneet erittäin hyvin viimeiset 10 vuotta.

Sellaisset jotka ymmärtävät lapsensa PARASTA!!

Ammattikorkeakoulut ovat lain perusteella korkeakouluja siinä missä yliopistotkin ja ne tuottavat täysin vertailukelpoisen tutkinnon kaikkiin julkisen sektorin korkeakoulututkintoa edellyttäviin ammatteihin.

se vertailukelpoinen amk-tutkinto on ALEMPI korkeakoulututkinto ja yliopiston perustutkinto on YLEMPI korkeakoulututkinto. Eli eivät ne silti saman tasoisia ole, vaikka vertailukelpoisia ovatkin.

Opetuksen tasosta saatat hyvinkin olla oikeassa. yliopistojen ja tiedekorkeakoulujen tehtävä kun on vain osittain opettaa, niiden lähtökohtainen prioriteetti on tutkimuksessa. Mutta sillä perusteella taas ei voida paljonkaan väittää, sillä ovathan myös peruskoulujen luokanopettajat saaneet paljon enemmän koulutusta opettamisessa ja pedagogiikassa ja didaktiikassa kuin yläasteen aineenopettajat, mutta kukaan ei silti väitä, että pelkkä peruskoulun alakoulu olisi parempi koulutus kuin koko peruskoulu! Kas kun siihen vaikuttaa niin moni muukin asia kuin pedagogiikka, esimerkiksi asiantuntemus sen opetettavan aineen suhteen!

on ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) ja AMK:n perustutkinto on alempi (yliopistossa kandi) korkeakoulututkinto.

Turha kuitenkaan kenenkään väittää, että yliopistojen perustutkinnot ovat "korkeampia" kuin ammattikorkeakoulujen perustutkinnot.

on ylempi korkeakoulututkinto (maisteri) ja AMK:n perustutkinto on alempi (yliopistossa kandi) korkeakoulututkinto.

Turha kuitenkaan kenenkään väittää, että yliopistojen perustutkinnot ovat "korkeampia" kuin ammattikorkeakoulujen perustutkinnot.

Totta, että käyttämäni "perustutkinto" -nimike oli harhaanjohtava, koska yliopistoissa pääsee suorittamaan suoraan maisterintutkintoa ja alemmat korkeakoulututkinnot on sulautettu maisterintutkintojen sisään.

Kuitenkin, molemmissa on sekä alempia että ylempiä korkeakoulututkintoja (eli verrattavissa kandidaattiin ja maisteriin), jotka ovat tasaveroisia keskenään julkisen sektorin töitä haettessa, mikäli koulutusvaatimuksena on "soveltuva korkeakoulututkinto". AMK:issa on myös nykyään lisensiaatti- ja tohtorintutkinnot.

i] voi jossain olla joku poikkeustapaus joka on mennyt ysin keskiarvolla amikseen ja sattunut oppimaan siellä kunnon kielitaidon, mutta tilastollisesti se ei oikeasti pidä paikkaansa. Amisksen kautta jatko-opintoihin eteneminen on aivan helvetillistä työtä ja vaatii oikeasti yleensä useita välivuosia, joissa tuo just kielten ja äidinkielen ja usein myös matematiikan taso korotetaan omaehtoisella opiskelulla sellaiseksi, että sillä pärjää. Kyse ei siis ole välivuodesta, jonka voi pitää "halutessaan" rahan ansaitsemiseksi, vaan käytännössä pakollisesta lisäopiskelusta (joka voi olla helkkarin kallistakin rahan ansaitsemisen sijasta).

[/quote]

Ne, jotka oikeasti tekevät amiksen rinnalla yo-tutkinnon, opiskelevat useimmiten kielet ja muut uljaat akateemiset aineet lukion puolella. Ihan samoilla kursseilla kuin muutkin. Ja jos nyt tilastoja lähdetään tuijottelemaan, niin Uudellamaalla lukioon pääsi tänä syksynä huonommalla keskiarvolla kuin amikseen, ja lukioihin jäi tyhjiä paikkoja. Toki amiksen puolella on linjoja ja linjoja ja monenlaisia opiskelijoita, mutta huonosti pärjäävien ongelma on tällä hetkellä se, että eivät pääse amikseen eivätkä sovi lukioon.



Voit sä silti väittää että se on paskaa jos haluat.

vanhemmat päättävät lapsensa puolesta, minkälaiseen ammattiin hän saa valmistua?

Minä ainakin päätin itse mennä lukioon ja sen jälkeen valitsin vielä pari muuta opiskelupaikkaa ihan itse.

Mutta hän halusi mennä ammattikouluun ja ilman muuta kannustin häntä valinnassaan.Yhtään kertaa ei ole katunut valintaansa,enkä minäkään.

Aina olen sanonut,että lapseni opiskelevat itseään,ei minua varten.

Kuitenkin aika harva 15--16-vuotias poika tietää oikeesti, miksi haluua isona tulla. Siinä mielessä LAITTAISIN poikani lukioon miettimään.



Mutta ei taida onnistua, koska pakottaa ei voi. Ja poika menee taatusti siitä missä aita on matalin :(

ja lasten koulututasolla on vahva korrelaatio. Eli yliopistokoulutettujen lapset todennäköisemmin päätyvät yliopistoon kuin duunarien.

Jos näin tosiaan olisi, Suomessa olisi vielä nykyisinkin hyvin pienet yliopistopiirit.

kyllä niin tosiaan on. Ja jos sinäkin lukisit välillä muutakin kuin seiska päivää, niin olisit ehkä tietoinen tästäkin...

tekevät tällaisia kysymyksiä?

jolla on käytännönläheinen suhtautuminen asioihin, joka on kiinnostunut ko. alasta ja jolla ei välttämättä ole suurempia lukuhaluja. Tosin tämähän ei tarkoita sitä että amiksessa ei tarvitsisi lukea ja opiskella.



Onhan se tietty kauhean vaikeaa joillekin ymmärtää että meitä ihmisiä on erilaisia. Tai että mitähän siitä seuraisi jos kaikki menisivät lukioon ja oikikseen tai lääkikseen.



Omat vanhempani ovat kumpikin ammattiin opiskelleita, ja olen tosi ylpeä heistä. Itse opiskelen yliopistossa, tämä reunahuomatuksena (vaikka tottahan on että vanhempien tausta vaikuttaa osittain myös lasten opiskeluihin).