APUA! Mitä tehdä tässä taloudellisessa katastrofissamme?!

teet maksusuunnitelman.

ei ainakaan kuopiossa tai ainakaan meille ei ole koskaan myönnetty noin. ei kuulemma auta mitään

toimitaan juuri noin, jos asia on käsittelyssä pidemmän aikaa.

eikä kaikkien vanhemmilla ole mistä lainata

kun ainakin nyt on niin, että jos sossun oma työntekijä ei anna, tie on tukossa

kiitos vastauksista.



Sukulaisilta ollaan pyydetty jo, mutta ei edes lainaksi heru:(



Sosiaalista luottoa saa vain, jos ei ole luottotietoja. Meillä ne ei ole vielä menneet. Mutta meillä on jo kulutusluotto maksimimäärässään meidän tuloilla, jota EMME ole maksaneet, joten tuskin lisää on tiedossa.



Ja 3. ehdotti jotain ihan käsittämätöntä? Tietysti sossu perii takaisin myöntämänsä etuudet, jos saa takautuvasti KELA:lta tukia, mutta ei se mikään peruste ole saada sitä toimeentulotukea.



Meillä siis tulorajat ylittyy ja eivät ota huomioon todellista tilannettamme vaan laskennallisen minimin. Esim. lainojamme ei huomioida, ei muita laskuja.



Maksusuunnitelmia toki pitää tehdä, osaan on jo tehtykin niin pienillä erillä kuin mahdollista, mutta me ei pystytä niitä noudattamaan. Perinnässä kun on laskuja, niin emme voi niitäkään lyhentää. Yritämme kuitenkin maksaa vuokran, jotta ei sentään katto lähde pään päältä. Ruokaankin pitäisi ihan pikkasen edes jäädä!



Ei todellakaan olla keksitty, mitä me voitaisiin tehdä. 1500 ei nyt ehkä kuulosta maata kaatavalta velalta (siis vajeelta), mutta kyllä se on, jos tarttis rahaa elämiseenkin:(((



Tämä on kyllä tosi surullinen tilanne, sillä mies ei kuntoudu töihin vielä pitkään aikaan. Ja nyt kun on taas kirjoitettu sairaslomaa muutamaksi kuukaudeksi, niin kohta on uuden hakemuksen aika. Jota TAAS odotellaan se nelisen kuukautta:((

kun nuo Kelan päätökset kestävät ihan järkyttävän kauan ja koko elämä menee ihan perseelleen.

Sosiaalista luottoa saa vain, jos ei ole luottotietoja. Meillä ne ei ole vielä menneet. Mutta meillä on jo kulutusluotto maksimimäärässään meidän tuloilla, jota EMME ole maksaneet, joten tuskin lisää on tiedossa.

soittaa Kelalle ja selittää asia, jotta käsittely nopeutuisi. Sitten soita toisen kerran. Ja kolmannen. Ole kohtelias ja lyhytsanainen, niin Kelan tädit eivät hermostu.

Joskus tämä onnistuu, joskus ei. Riippuu siitä, kenet saat luuriin.



Sosiaalitoimi saattaa antaa maksusitoumuksia ruokakauppaan, vaikkei antaisikaan toimeentulotukea. Kunhan saa selvitettyä tädeille, kuinka hankala tilanne on.



Puhelut myös kaikille velkojille ja uusien eräpäivien sopiminen. Kohteliaisuus auttaa tässäkin saamaan erikoiskohtelua eri tavallista pidempiä korottomia maksuaikoja monessa paikassa.



Ja sitten menot minimiin, ettei tule lisää ongelmia. Eikä enää ikinä kulutusluottoja..

Olette kysyneet paljon uudestaa asioita, jotka olen jo selittänyt. Siis vauva on vastasyntynyt, mies SAIRAS, joten minä ainut hoitaja. Kerroin myös, ettei taloudellisesti auttaisi edes töihin meno, olen sen kyllä laskenut. Ja ihan oikeasti, mielestäni tässä on kyllä elämässä tärkeämpää kuin nämä rahaongelmat, että vauva saa olla hyvässä hoidossa. Ja en tosiaankaan pidä hyvänä ideana lykätä häntä heti päivähoitoon!



Lainoille ei voi mitään, ei ole mitään realisoitavaa. Omaisuutta on lähinnä pesukone yms, mitkä tarpeellisia lapsiperheelle.



Monet ovat epäilleet ja arvostelleet. Valitettavasti en tässä halua tarkemmin perustella ratkaisuja, koska muuten minut tunnistettaisiin, enkä halua sentään tuttujen ihan kaikkea tietävän. Sanon kuitenkin, että jokaisen viestin olen lukenut huolella ja pohtinut, voisiko olla hyötyä.



Varaamme ajan sossuun heti puhelinaikana, soitamme laskuista, soitamme seurakuntaamme, ruikutamme vielä kerran sukulaisille jne.

Yritämme hengittää rauhallisesti ja olla miettimättä koko päivää näitä murheita. Onhan tuosta lapsesta kuitenkin iso ilo, eikä me nälkään ihan heti olla kuolemassa, kun on kaapeissa vielä ruokaa ja luottokorttikin auki (sitä emme toki käytä, ellei ole aivan pakko).



ap kuittaa ja koittaa nukahtaa.

http://www.hetilainaa.fi



Heti-laina on helppo tapa saada lainaa nopeasti!



Heti-lainaa lainapalvelu on helppo tapa saada lainaa ilman vakuuksia tai takauksia. Päätät itse mihin käytät lainan. Saat rahat tilillesi viimeistään seuraavana pankkipäivänä luottopäätöksestä.



Lainaa voi saada 500-2000 euroa, joka maksetaan hakijan tilille heti hakemuksen hyväksymisen jälkeen. Lainan saamisen ehtona ei ole pysyvä työpaikka eikä muiden lainojen suuruus ole välttämättä este lainan saamiselle. Tärkeintä on että hakija on hoitanut raha-asiansa huolellisesti lähimenneisyydessä.



Faktat:

Lainasumma 500-2000 euroa

Laina-aika on 1-13 kuukautta

Heti-lainaa voi hakea kuka tahansa täysi-ikäinen raha-asiansa hyvinhoitanut henkilö

Joustavat lainaehdot

Lainasumman nopea toimitus

KSL:n mukainen todellinen vuosikorko 29,62 %



Soita asiakaspalveluun numerossa 010 80 2252 ja anna puhelimessa henkilötietosi, niin sinuun otetaan yhteyttä 3 päivän sisällä.



**************



Ei tietysti paras mahdollinen ratkaisu hankkia lainaa maksaakseen lainoja pois, mutta ainakin tällä tavalla saisitte ehkä rahaa maksaa vanhat velat pois ja sitten vain tätä yhtä velkaa vähitellen. Eli 2000e ja 13kk takaisinmaksuaika, ehtis tulla ne miehen sairauspäivärahat jne. Ja tuo raha-asiansa hyvin hoitanut henkilö tarkoittanee sitä, ettei ole ulosotossa mitään eikä luottotiedot menneet. Perinnässä olevia laskujahan ei kai mistään saa tietoonsa, kun ne ei ole vielä siis ulosotossa. Korko on kyllä kova, mutta nopea lainaraha on aina kallista.

Siis se " iso summa rahaa kerralla" oli 1000 euroa, nuo takautuvat sairaspäivärahat. Ja ne menivät jo erääntyneiden laskujen maksuun. Tilanne kun oli jatkunut jo monta kuukautta ja se aika oli eletty pelkillä minun tuloillani. Ja tosiaan, lapsen menimme tekemään, vaikkei ole vielä tähän elämänvaiheeseen ollut mitään mahdollisuuksia laittaa puolen vuoden palkkoja sivuun. Lapsi tosin sai alkunsa jo viime vuonna ja mies menetti työkykynsä tämän vuoden keväällä.. mutta joo... ja koska tilanne on ohimenevä, emme sentään viitsisi niin suuria ratkaisuja tehdä kuin asunnon vaihto jne. Saimme juuri muutama kuukausi sitten suuremman asunnon, kaksiomme, perheenlisäyksen vuoksi. Asunto on sen verran hyvä ja tähän mahtuu vielä toinenkin lapsi, ettemme lähde tästä 1000 euron laskujen tähden.



Eli moni on ehdotellut työn tekoa. Ainoa järjellinen mahdollisuus olisi pimeä työ. Lapselle voisi löytyä hoitaja silloin tällöin muutamaksi tunniksi. Mistä löytäisin noita pimeitä töitä? Mistä löytyisi vaikkapa perheitä, jotka voisivat satunnaisen lastenhoitajan tarpeessa tuoda lapsensa vaikka meille hoitoon? Kun työ olisi tehtävä pimeästi. Isovanhemmille ei oikein voi viedä hoitoon lasta työn ajaksi, eivät asu lähellä. Sellainen työ siis olisi passeli, mitä voisi tehdä lapsen kanssa.

Mainoksia en usko, että voisin jakaa vaunujen kanssa. Olen aiemmin jakanut postia ja täällä monessa talossa ei ole hissiä ja vauva pitäisi jättää johonkin kadun varsille.



Kävin sienimetsällä ja löysin paljon sieniä pakkaseen - niistä tehdään vielä monet sapuskat. Lisäksi aion itse leipoa leivät.



Tänään soitin perintätoimistoon ja sain muutamien suurien laskujen eräpäivää siirrettyä kuukaudella eteenpäin. Sovin, että soitan sitten uudestaan, jos Kelalta ei ala kuulua mitään. Huomenna pitäisi soittaa vielä pariin paikkaan. Onni onnettomuudessa oli myös se, että tänään kolahti postiluukusta palkkakuitti mulle. En tiennyt, että olisin saamassa vielä jotain rahoja ja niin vain työnantaja maksaakin jotain vielä sisällä olleita palkkojani 400 euroa. Arvatkaa vain olinko ilahtunut!



Kiitos hyvistä neuvoista ja huolenpidosta! Katsotaan, selkiytyykö tämä elämä tästä.

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:44"]Äh... Vihaan näitä ikuvanhojen ketjujen nosteluita.
- edellinen
[/quote]

Minä taas RAKASTAN

Mikä ihmeen haamuketju tää on? Mulla ei näy ensimmäisellä kolmella sivulla yhden yhtä viestiä :D

3

[quote author="Vierailija" time="06.02.2015 klo 23:44"]

Äh... Vihaan näitä ikuvanhojen ketjujen nosteluita. - edellinen

[/quote]

No etkö mukamas heti huomaa mikä on vanha ja mikä ei? Ainakin näissä supervanhoissa on tämä tummennettu otsikko joka ikisessä kommentissa, niin siitä sen jo arvaa. Näissä 2013 aloituksissa ei enää ole, mutta sitä vanhemmissa on, joten ymmärrän, jos 2013 ketjuun erehtyy vastaamaan. Ja sitäpaitsi mä aina katson päivämäärän nykyään, koska joku pöllö tykkää nostella näitä ikivanhoja useimmiten aina iltaisin.

2

2

Kelaan on soitettu jo monta kertaa hakemuksesta. Ilmeisesti odottelee lähinnä Kelan lääkärin käsittelyä.

1.1 Sosiaalisen luototuksen tarkoitus



(1 §) Sosiaalinen luototus on sosiaalihuoltoon kuuluvaa luotonantoa,

jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää henkilön ja perheen itsenäistä suoriutumista.



Sosiaalinen luototus on osa kunnan sosiaalihuoltoa, jonka järjestäminen on kunnan tehtävä. Sosiaalihuoltolain 13 §:ää on muutettu lisäämällä sosiaalista luototusta koskeva 7 kohta. Sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 3 §:ää on täydennetty sosiaalista luototusta koskevalla maininnalla.



Yksilöiden ja perheiden osallistumista ja omatoimisuutta vahvistaa hyvinvointia tukeva ympäristö, ongelmien estäminen ajoissa sekä palvelujen toimivuus. Sosiaalihuoltolain mukaan sosiaalihuollon tarkoituksena on edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Kunnan tulee toimia alueellaan sosiaalisten olojen kehittämiseksi ja sosiaalisten epäkohtien poistamiseksi.



Sosiaalisen luototuksen kuntakokeilu osoitti, että pienituloisten ja vähävaraisten henkilöiden ja perheiden taloudelliset ongelmat ovat monimuotoisia ja heidän mahdollisuutensa päästä irti köyhyydestä ovat edelleen huonot. Taloudellisen aseman heikkous ja haavoittuvuus vaikuttaa monin tavoin henkilön ja perheen elämään ja vaikeuttaa omatoimista suoriutumista.



Sosiaalisen luototuksen peruslähtökohta on kiinteä yhteys kunnan sosiaalihuoltoon. Sosiaalinen luototus tarjoaa kunnalle uuden keinon edistää pienituloisten ja vähävaraisten kuntalaisten taloudellista selviytymistä ja itsenäistä suoriutumista. Sosiaalisen luoton kohtuuehtoisuus antaa yksilölle ja perheelle mahdollisuuden tasapainottaa ja korjata talouttaan. Luototuksen avulla voidaan ehkäistä ja korjata ensisijaisesti taloudellista syrjäytymistä ja taloudellisiin ongelmiin liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Luoton hakemisen ja takaisinmaksuajan kuluessa voidaan myös antaa neuvontaa ja ohjausta taloudellisten asioiden hoitamisesta sekä auttaa muiden elämänongelmien ratkaisemisessa.



" ¿ minusta tärkein asia on se ihmisen hyvinvoinnin, olemisen ja elämisen laadun parantaminen. Se on paras tulos, mitä luototuksesta voi tulla." 1





--------------------------------------------------------------------------------



1 Kokeilukunnan sosiaalijohdon näkemys, Sosiaalinen luototus ¿ vaikuttavuus ja kokonaisarviointi, STM: julkaisuja 2002:1



1.2 Sosiaalisen luototuksen järjestäminen ja toimeenpano



(2 §) Kunta voi järjestää sosiaalista luototusta päättämässään laajuudessa. Jos kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, kunnan tulee määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet ottaen huomioon, mitä tässä laissa säädetään.



Tämän lain mukaisia tehtäviä hoitaa kunnassa sosiaalihuoltolain

(710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnan määräämä monijäseninen toimielin (toimielin).



Sosiaalisen luototuksen järjestäminen on kunnalle lakiin perustuva, vapaehtoinen tehtävä, jonka käyttöönotosta kunta itse päättää. Kunnalla on mahdollisuus järjestää sosiaalista luototusta osana kunnan sosiaalihuoltoa ja määräämässään laajuudessa. Kuntalaisella ei ole subjektiivista oikeutta sosiaaliseen luottoon.



Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteet kunnassa

Mikäli kunta päättää järjestää sosiaalista luototusta, niin kunnan velvollisuutena on määritellä sosiaalisen luoton myöntämisen kuntakohtaiset perusteet. Perusteista päättäessään kunnan on otettava huomioon, että harkinnassaan sen on noudatettava sosiaalisesta luototuksesta annetun lain ja sosiaalihuollon yleisten säännösten lisäksi yleisiä hallinto-oikeudellisia periaatteita kuten yhdenvertaisuuden, objektiivisuuden, tarkoitussidonnaisuuden ja suhteellisuuden periaatteita. Kunnan on noudatettava myös kuntalain (365/1995) ja hallintomenettelylain (598/1982) ja vuoden 2004 alusta lukien hallintomenettelylain korvaavan hallintolain (Hallituksen esitys 72/2002 ) menettelysäännöksiä.



Kunnan tulee tiedottaa asukkailleen kuntalain 29 §:n mukaisesti sosiaalisen luototuksen käynnistämiseen liittyvistä suunnitelmista, asian käsittelystä ja tehdyistä ratkaisuista kuten sosiaalisten luottojen myöntämisen perusteista kunnassa.



Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteita määriteltäessä tulisi asettaa tavoitteeksi, että luototus olisi asiakasta kannustava ja toimeentulotukea sekä muuta sosiaaliturvaa täydentävä tuen muoto. Kunnan olisi perusteltua määritellä perusteissaan esimerkiksi:



sosiaalisiin luottoihin kunnassa käytettävissä oleva pääoma

kenelle ja millaisiin tarkoituksiin sosiaalista luottoa kunnassa myönnetään

sosiaalisen luoton myöntämisen esteet

sosiaalisen luoton koron määräytymisen periaatteet

yleinen yläraja myönnettäville sosiaalisille luotoille

laina-ajan maksimipituus

miten kunnassa haetaan sosiaalista luottoa

miten asiakkaita ohjataan jaettavissa olevan pääoman tilapäisesti loppuessa

kuinka luototustoimintaan liittyvä taloudellinen neuvonta ja ohjaus järjestetään

sosiaalisen luoton perintäkäytäntö

Sosiaaliseen luototukseen käytössä olevat varat rajaavat toiminnan laajuutta. Kunta voi varata luottopääoman vuosittain talousarvioonsa ja säädellä luottopääoman riittävyyttä ja tasapuolista jakautumista esimerkiksi kohdentamalla luototuksen tietylle asiakasryhmälle tai tiettyihin käyttökohteisiin. Luottopääoma voidaan myös määritellä siten, että kunnan varoista ulosmaksettujen luottojen määrä on yhteensä tietyn summan suuruinen. Tämä pääoma ei ole välttämättä sidottu vuotuiseen budjetointiin, vaan uusia luottoja voidaan myöntää tämän pääoman puitteissa sen mukaisesti, kuinka myönnettyjä luottoja maksetaan takaisin. Luotoista kertyvä korko voi kasvattaa pääomaa, mikäli korkokertymää ei jouduta käyttämään mahdollisten luottotappioiden kattamiseen.



Sosiaalisen luoton myöntäminen perustuu asiakaskohtaiseen harkintaan, jolloin joudutaan arvioimaan asiakkaan kanssa yhdessä hänen olosuhteitaan ja kykyään suoriutua luoton takaisinmaksusta. Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteita määritellessään kunnan olisi hyvä sovittaa yhteen niitä toimenpiteitä, joilla pyritään ehkäisemään taloudellista syrjäytymistä ja edistämään yksilön tai perheen omatoimista suoriutumista, jotta päällekkäisyyksiä voitaisiin välttää ja toisaalta käytössä olisi riittävän kattava ja tarkoituksenmukainen toimeentuloa tukeva järjestelmä. Tällöin tulisi erityisesti kiinnittää huomiota ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteisiin, jotka ovat toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) 13 §:n nojalla myös kunnan päätettävissä. Sosiaalinen luototus ja ehkäisevä toimeentulotuki ovat lähellä toisiaan tarkoituksensa ja kohderyhmänsä osalta2. Molemmilla järjestelmillä pyritään auttamaan yksilöä ja perhettä suunnitelmallisesti ja puuttumaan riittävän varhain henkilöä tai perhettä uhkaaviin riskeihin ja toimeentulo-ongelmiin. Jokaisessa yksittäistapauksessa tulisi harkita, millä tavoin henkilön sosiaalista suoriutumiskykyä juuri senhetkisessä tilanteessa edistetään niin, että myönteiset vaikutukset olisivat kestäviä. Ehkäisevästä toimeentulotuesta tehdyn selvityksen3 mukaan ehkäisevä tuki on koettu erityisen käyttökelpoiseksi akuuteissa kriiseissä. Sosiaalisella luototuksella on taas erityisesti voitu puuttua pitkäaikaisiin ja vaikeutuviin taloudellisiin ongelmiin esimerkiksi katkaisemalla velkakierteitä ja ehkäisemällä ylivelkaantumista. Luototus antaa henkilölle ja perheelle ehkäisevää toimeentulotukea laajemman mahdollisuuden tehdä valintoja ja myös kartuttaa varallisuuttaan, kun luotonsaaja on itse vastuussa luoton takaisinmaksusta kuten normaaleilla luottomarkkinoilla.





--------------------------------------------------------------------------------



2 Opas toimeentulotukilain soveltajille, STM: Oppaita 2001:7

3 Sosiaali- ja terveysministeriö, Monisteita 1997:17



Sosiaalisen luoton myöntämisperusteita ohjaa sosiaalisesta luototuksesta annetun lain 4 §. Sosiaalisen luoton myöntämisen yleinen este on maksuvaran puuttuminen, mutta tämän ohella esteenä voi olla esimerkiksi se, että:



maksuvaran suuruus antaa hakijalle mahdollisuuden saada kohtuuehtoinen luotto normaaleilta luottomarkkinoilta tai hakija voi kohtuullisessa ajassa säästää tarvitsemansa luoton määrän

on perusteltua syytä olettaa, että maksuvarastaan huolimatta hakija ei tulisi suoriutumaan luoton takaisinmaksusta

hakijalle jäisi sosiaalisen luoton myöntämisestä huolimatta järjestelemättömiä velkoja tai luottoja

yksityishenkilön velkajärjestelyssä oleva hakija velkaantuisi lisää ilman velkojien suostumusta

Sosiaalisesta luotosta perittävä korko voi lain 6 §:n 2 momentin mukaan olla enintään korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko. Kunta voi sitoa luoton koron vaihtuvaan viitekorkoon tai määritellä kunnassa perittävän kiinteän koron sosiaalisille luotoille, kuitenkin niin, että korko ei ylitä voimassa olevaa viitekorkoa. Sosiaalisen luoton myöntämisen perusteissa kunnan olisi hyvä ottaa kantaa myös siihen, millaisilla perusteilla sopimussuhteessa perittävän luoton korkoa voidaan laina-aikana muuttaa.



Kunta voi määritellä kunnassa myönnettäville sosiaalisille luotoille yleisen euromääräisen ylärajan ja laina-ajan maksimipituuden, mikä voi edesauttaa luottoriskien hallintaa. Useissa ylivelkaantumiseen liittyvissä tutkimuksissa on havaittu, että jos pitkäkestoiseen velkojen takaisinmaksuaikaan yhdistyy elämiseen käytettävien tulojen niukkuus, niin takaisinmaksu onnistuu huonommin.



Sosiaalisen luototuksen toimeenpano kunnassa

Kunnan sosiaalihuoltoon kuuluvana toimintana sosiaalisen luototuksen järjestämisestä vastaa sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu kunnan määräämä monijäseninen toimielin.



Kunta voi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/1992) 4 §:n 1 momentin nojalla järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät hoitamalla ne itse, sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa, olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä tai hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palveluntuottajalta.



Kuntalain 76 §:n 3 momentin mukaan kunnat voivat sopia, että kunnalle tai sen viranomaiselle laissa säädetty tehtävä, jossa toimivaltaa voidaan siirtää viranhaltijalle, annetaan virkavastuulla toisen kunnan viranhaltijan hoidettavaksi. Sosiaalihuoltolain 12 §:n mukaan toimielimen laissa säädettyä toimivaltaa voidaan johtosäännöllä siirtää toimielimen alaisille viranhaltijoille henkilön tahdosta riippumatonta hoitoa lukuun ottamatta.



Sosiaalisen luototuksen järjestämisvastuu kuuluu kunnan sosiaalihuollolle. Sosiaalinen luototus voi olla sekä työmenetelmä, jota käytetään sosiaalityössä, että toiminto, jolla ehkäistään sosiaalihuollon ja varsinaisen sosiaalityön tarvetta. Sosiaalisen luototuksen työprosesseja suunniteltaessa voidaan myös kehittää sosiaalitoimen ammatti- ja tehtävärakenteita niin, että luototustoiminnan eri vaiheissa otetaan käyttöön tarkoituksenmukaisesti ja suunnitelmallisesti eri ammattiryhmien kuten etuuskäsittelijöiden, sosionomien ja sosiaalityöntekijöiden ammatillista osaamista.



Luototuksen toimeenpanossa on tärkeää huolehtia tarvittavasta asiantuntemuksesta hyödyntäen paikallisia ja alueellisia yhteistyöverkostoja. Sosiaalisessa luototustoiminnassa olisi kyettävä myös hallintorajat ylittävään yhteistyöhön esimerkiksi ulosottotoimen, työvoimahallinnon ja paikallisten pankkien kanssa. Sosiaalisen luototuksen kokeilun perusteella vankentui käsitys, että sosiaalisessa luototustoiminnassa tulisi yhdistää erityisesti sosiaalityön ja velkaneuvonnan asiantuntemusta. Sosiaalisen luototuksen käynnistämisvaiheessa tulisikin luoda toimivat yhteistyökäytännöt sosiaalityön ja talous- ja velkaneuvonnan kesken joko omassa kunnassa tai laajemmassa yhteistyöverkostossa.



Sosiaalihuollon ja myös siihen kuuluvan sosiaalisen luototuksen toimeenpanossa kunnalla on mahdollisuus tehdä monin tavoin yhteistyötä muiden kuntien kanssa. Sosiaalisen luototuksen järjestäminen kuntien välisenä seudullisena yhteistyönä voi olla varteenotettava vaihtoehto.



Kuntien yhteistyöstä ja yhteistyöhön liittyvästä sopimisesta on saatu runsaasti kokemuksia viime vuosina erilaisista hankkeista ja projekteista. Esimerkiksi Verkostoituvat erityispalvelut - hankkeessa on Hämeenlinnan seudun kuntien sosiaalitoimen kehittämiseen liittyvä yhteistyö konkretisoitunut ensimmäiseksi sosiaalitoimen seutusopimukseksi4.





--------------------------------------------------------------------------------



4 www.stm.fi/verkostoituvat erityispalvelut, VEP



Luototuksen toimeenpanossa voidaan rajoitetusti käyttää myös yksityisiä palveluntuottajia. Sosiaalihuollossa lakisääteisten tehtävien järjestämisvastuu on kuitenkin kunnalla. Päätöksentekoa sosiaalisten etuuksien, kuten sosiaalisen luoton myöntämisestä, ei voida uskoa yksityiselle palveluntuottajalle, vaan sen kuuluu monijäseniselle toimielimelle tai johtosäännöllä delegoituna viranhaltijalle.



Sosiaalista luototusta järjestäessään kunta voi ostaa yksityiseltä palvelutuottajalta harkintansa mukaan esimerkiksi luottojen laskutukseen ja perintään liittyviä palveluja sekä taloudellista ohjausta ja neuvontaa luottoa hakeville tai luoton saaneille. Ostopalveluna taloudellisen ohjauksen ja neuvonnan järjestämistä harkittaessa kunnan olisi otettava huomioon, että tämän palvelun tarjoaminen on ensisijaisesti kunnallisen talous- ja velkaneuvonnan tehtäväaluetta.



Yksityisiltä palvelujentuottajilta palvelujen ostosta laaditaan yleensä kirjallinen sopimus. Ostopalvelusopimuksissa määritellään kunnan ja yksityisen palveluntuottajan oikeudet ja velvollisuudet.



Tämän sopimuksen toteuttamisessa laaditut ostopalveluihin liittyvät asiakirjat ovat kunnan asiakirjoja julkisuuslain perusteella. Vaikka ostopalvelutilanteissa palveluntuottajan laatimat asiakirjat eivät ole fyysisesti kunnan hallussa, ne ovat kuitenkin kunnan asiakirjoja, joiden käsittelyn järjestäminen on lähtökohtaisesti kunnan vastuulla.



Ostopalvelusopimuksia solmittaessa on sopimuksiin syytä ottaa määräykset siitä, miten ostopalvelusuhteessa asiakirjahallinnosta huolehditaan, miten asiakirjoja laaditaan, miten ne säilytetään ja miten ne hävitetään tai arkistoidaan. Lisäksi sopimuksiin olisi syytä kirjata, miten tietoja asiakirjoista annetaan asiakkaalle tai asianosaisasemassa olevalle henkilölle taikka muulle ulkopuoliselle taholle. Ellei tästä ole sopimuksessa mainintaa, päätösvalta on toimeksiantajalla 5.





--------------------------------------------------------------------------------



5 Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet, STM: Oppaita 2001:11