Mitä sinä pelkäät?
Onkohan av-palstalla pitkään aikaan keskusteltu aiheesta? Tuli vaan mieleen kun satuinkin perhana seuraamaan tota BB:tä eilen ja siellä keskustelivat aiheesta.
Mä pelkään ukkosta. Se saa mun kaikki niskavillat ihan pystyyn. Nykyään vähemmän, kun olen äiti, pitäähän sitä pystyä lapselleen näyttelemään ettei siinä ole MITÄÄN pelättävää... :)
Kasvojen pesu. Mun on pakko lukita kylppärin ovi, kun pesen kasvoja :P pelkään just jotain sellaista, että joku tulee selän taakse, kun kyykin siinä...
On kait mulla jotain muutakin mut ei just nyt tuu mieleen :)
mitäs teillä?
Kommentit (13)
Varsinkin kun mies on yövuorossa, on kamalaa kun joudun yksin nukkumaan. Makkarin ovella sammutan valot ja sitten yritän hypähtää mahdollisimman äkkiä sänkyyn ja peitto korville. Ja sitten alkaa pyöriä kaikkia kamalia ajatuksia päässä, että makkariin tuleekin yhtäkkiä jotain yliluonnollista, jotain pahoja henkiä tai jotain sellaista.
Kuulostaa hölmöltä aikuisen ihmisen pelätä tällaisia, mutten vaan voi tälle mitään.. valoisassa aina naurattaa mutta pimeessä ei!
Varsinkin kun mies on yövuorossa, on kamalaa kun joudun yksin nukkumaan. Makkarin ovella sammutan valot ja sitten yritän hypähtää mahdollisimman äkkiä sänkyyn ja peitto korville. Ja sitten alkaa pyöriä kaikkia kamalia ajatuksia päässä, että makkariin tuleekin yhtäkkiä jotain yliluonnollista, jotain pahoja henkiä tai jotain sellaista. Kuulostaa hölmöltä aikuisen ihmisen pelätä tällaisia, mutten vaan voi tälle mitään.. valoisassa aina naurattaa mutta pimeessä ei!
vaikka tiedänkin että Herra pitää huolen, niin silti vaan pelkään. Olen pelännyt pimeää ja tuollaista pienestä asti.
Varsinkin kun mies on yövuorossa, on kamalaa kun joudun yksin nukkumaan. Makkarin ovella sammutan valot ja sitten yritän hypähtää mahdollisimman äkkiä sänkyyn ja peitto korville. Ja sitten alkaa pyöriä kaikkia kamalia ajatuksia päässä, että makkariin tuleekin yhtäkkiä jotain yliluonnollista, jotain pahoja henkiä tai jotain sellaista. Kuulostaa hölmöltä aikuisen ihmisen pelätä tällaisia, mutten vaan voi tälle mitään.. valoisassa aina naurattaa mutta pimeessä ei!
ja ötököistä en pidä muutenkaan, tää ampiaiskesä on ollut mulle helvettiä.
Lisäksi en pidä ahtaista paikoista, jumiin jääminen kauhistuttaa eikä korkeatkaan paikat ole kovin mieleisiä.
ukkosta, pimeää, yliluonnollista pahaa, kuolemaa, onnettomuuksia, tai että tapahtuu jotain pahaa lapsille tai miehelle tai minulle, hukkumista, sotaa, humalaisia, muita hörhöjä ja agressiivisia ihmisiä, yksin jäämistä, ettei minusta pidetä, tunteitteni näyttämistä, ampiaisia,paarmoja, muita ötököitä, käärmeitä, kastematoja, korkeita paikkoja, lentämistä, laivalla matkustamista (liittyy hukkumispelkoon) ja varmaan kaikenlaista muutakin mitä ei nyt just tule mieleen.
tuli vielä mieleen et pelkään myös hammaslääkäriä, piikkejä, oikeastaan kaikkia toimenpiteitä ja kipua.
mä oon kuvitellu olevani joku pipipää, kun itsekin pelkään just tota pimeää, tai siis yksinoloa, kun tiedän, että mies on poissa..:D
mä en polta enään mut silloin, kun poltin niin en uskaltanut mennä yksin iltatupakalle, jos mies ei tullut mukaan...asutaan siis aika korvessa..:)
ja ikää mulla on tosiaan semmonen 26 :D
ap
Joo siis mä olenkin uskossa ja rukoilen, mutta vaikka tiedänkin että Herra pitää huolen, niin silti vaan pelkään. Olen pelännyt pimeää ja tuollaista pienestä asti.
Varsinkin kun mies on yövuorossa, on kamalaa kun joudun yksin nukkumaan. Makkarin ovella sammutan valot ja sitten yritän hypähtää mahdollisimman äkkiä sänkyyn ja peitto korville. Ja sitten alkaa pyöriä kaikkia kamalia ajatuksia päässä, että makkariin tuleekin yhtäkkiä jotain yliluonnollista, jotain pahoja henkiä tai jotain sellaista. Kuulostaa hölmöltä aikuisen ihmisen pelätä tällaisia, mutten vaan voi tälle mitään.. valoisassa aina naurattaa mutta pimeessä ei!
Psalmi 23:4
Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi.
Siunausta!
Mä pelkään ja tarkoitan siis ihan todellakin PELKÄÄN PIKKU lintuja (=kaikki puluja ja variksia pienempiä). Niitä on ihan kiva katsella ikkunasta ja ne on vielä ihan ok, jos ne lentelee kauempana, mutta anti olla jos ne tulee yhtään lähemmäs, niin mä saan sätkyn. Oltiin viime kesänä kesäteatterilla esiintymässä ja kukaan ei viitsinyt sanoa, että siellä missä me odotettiin vuoroamme, oli pääskysten tms. pesä ja nämä linnut sitten leikkivät hävittäjälentäjiä ja lenteli melkein päätä hipoen ohi. Hyvä kun en saanut siinä vaiheessa sätkyä ja aina kun noi linnut tuli esiin, mä leikin patsasta ja muut nauraa rähättivät :( Kammo juontuu lapsuudesta, kun meille tuli kerran joku varpunen tms. sisälle ja se lenteli paniikissa päin mua ja toisen kerran kaks tuttava perheen lapsukaista laskivat undunsa tai peipponsa irti, kun oltiin kylässä ja se lintu vainosi mua, lenteli päin paniikissa jne.
Sitten toinen outo pelko, mille muut myös nauraa, on oksennus kammo. Mä kammoan oksentamista, olkoot se sitten minä itse tai sitten joku toinen. Ja mä olen ihan paniikissa, jos lähipiirissä on oksutautia..
Sitten mä pelkään korkeita paikkoja. Ja tällekkin kammolle naurettiin, kun olin lapsi.. Olin kummin ja niiden suht saman ikäisen pojan (jätkä on mua n. 2 vuotta nuorempi) kanssa Linskillä ja mä en uskaltanut mennä maailmanpyörään. Kummi yritti pakottaa ja jätkä rähätti ja haukku mua vauvaksi (olin tuolloin 10 tai 11v). Ja kertoi tuosta vielä illallakin kummisedälleni.. Kummi ei onneksi pakottanut, mutta kyllä hänkin vähän ihmetteli mun totaali kieltäytymistä..
Sitten mä pelkään käärmeitä ja hämiksiä. Ne on ok, kun ne on lasin takana ja niitä on kiva katsella, mutta anti olla, jos joku ottaa kyseisen elukan käteen ja tulee lähelle, niin sitten mä lähden ja äkkiä.
Ja sitten mä pelkään belgejä ja rotikoita. Rakastan koiria ja meillä on itselläkin koiria, mutta nuo koirat kierrän mahdollisemman kaukaa, jos sattuvat tulemaan lenkillä vastaan ;( Tuttava perheen rotikka näykkäisi mua nilkkaan ja ranteeseen, kun olin n. 5-6v ja sen jälkeen pelkäsin tuota koiraa (ja kaikkia muitakin rotikoita). Ja koira oli täysin pimahtanut, murisi joka helvetin kerta, kun mä olin paikalla.. Älkää vaan missään nimessä kysykö, miksei tuota rakkia lopetettu noiden näykkäisyjen jälkeen!
Ja myös belgi on käynyt pari kertaa puntiin kiinni hullun kiilto silmissä.
Ja psalmista myös :)
anoppi on pappi mutta silti mulla välillä hukkuu rukoukset ym. muuhun ajatuksen virtaan..Mulla on aina ollut todella vilkas mielikuvitus ja se ei aikaan auta näissä pelko-asioissa..:)
Hyvää yötä ja kauniita unia kaikille!
T:ap joka juoksee makkariin, vetää peiton korviin ja lupaa lausua tuon psalmin sanat hiljaa itsekseen... :)
En ikimaailmassa pystyis osallistumaan esim. Pelkokertoimeen kun ne joutuu syömään elävältä niitä karvaisia jättihämähäkkejä sun muita torakoita.... Yääääk!! Sätkin kauhusta jo kattoessani tv:stä kyseistä touhua.
Pelkään myös kidutetuksi tulemista ja vielä enemmän sitä, että joutuisin kiduttamaan tai kertomaan keinon, jolla kiduttaa läheisiäni tai yleensäkin muita ihmisiä ja sitten katsomaan vieressä.
Pelkään, että menetän lapseni.
Pelkään, että vammaudun niin pahasti, että en pystyisi enää liikkumaan ja kommunikoimaan. Mieluummin kuolisin..
korkeita paikkoja, suljettuja paikkoja, kovaa vauhtia, ihmismassoja, kuolemaa, erityisesti lapsen tai miehen kuolemaa tai loukkaantumista, kaikkia mahdollisia sairauksia, emotionaalisia loukkauksia, läheisten fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin rikkoutumista, yksinäisyyttä, riippuvuuksia, vammautumista, työttömyyttä, elämän merkityksellisyyden kadottamista, onnen tunteen kadottamista...Ja useinhan näihin törmääkin.
Eivät nämä pelot siis rajoita elämääni, ehkä päin vastoin: koska tiedostan nämä kaikki negatiiviset mahdollisuudet, rakastan elämääni entistä enemmän. Jokainen terve päivä läheisten parissa on mieletön lahja. Saan käydä töissä, rakastaa perhettäni ja ystäviäni ja elää toimivassa kehossa ja tyytyväisessä mielessä: all is good!