Tekeekö muitten ekaluokkalaiset näin?
Ekaluokkalainen tossa pelaili pleikkarilla. Kysyin että tuliko läksyjä. Ei reaktiota. Kysyin uudelleen, sama homma. Sanoin kovemmalla äänellä että HEI XXXX, kuulitko? Tuliko läksyjä? Ei edelleenkään vastausta(mutta siis tuon ihan selvästi kuuli).
Sanoin että se pelaaminen loppuu just, jos et voi edes vastata mitenkään. Ei edelleenkään vastausta. Kysyin vielä uudelleen, johon ei tietenkään sitten voinut vastata, joten laitoin pleikan kiinni.
Onko toi nyt joku ihme uhma/kiukuttelujuttu vai mitä helvettiä? Ärsyttää hirveästi tuollainen että leikitään ettei kuulla tai ainakaan ei voida millään lailla vastata ja tuota tapahtuu tämän lapsen kanssa harva se päivä..
Kommentit (9)
Vaan siihen pitää erikseen olla lupa ja lupaa ei tietenkään tule, jos läksyt on tekemättä.
Vaan siihen pitää erikseen olla lupa ja lupaa ei tietenkään tule, jos läksyt on tekemättä.
Ensin läksyt, sitten vasta pleikkari! Varsinkin, jos asiasta on tullut tuollaista sanomista.
No ei ole läksyistä ollut ennen mitään sanomista, on oikein innoissaan tehnyt kyllä läksynsä tähän mennessä.
Tuo "kuulemattomuus" ei mitenkään liity läksyihin, vaan siis ilmenee ihan milloin sattuu, esim. ruokapöydässä kysyn otatko mehua, johon ei tule mitään vastausta. Sitten joskus 5 min päästä saattaa pyytää mehua(ja siis ilmeisesti ei kuullut ollenkaan sitä aikaisempaa).
Ja siis ilmenee vaikka ois miten positiivinen juttu kyseessä, tyyliin "tehtäiskö lettuja illalla?" niin ei välttämättä vaan vastaa mitään, vaikka sitten kun menee kysymään ja laittaa käden esim. olkapäälle(sillä saa huomion ainakin varmasti kun koskettaa) on ihan innoissaan että "joo!".
Muuten on kait ihan normaali, eikä koulustakaan ainakaan vielä ole tullut mitään sanomista. Mietityttää vaan, mistä tuollainen voi johtua. Ja tätä on siis ollut aina.. Mykkäkoulua on myös pitänyt välillä ihan ilman syytäkin, että eikö vaan saa sanaa suustaan..? Lapsi ei itse osaa kertoa miksei vastaa.
Kyse voi olla esim. ADD:stä, mutta voi olla normaaliakin. Pääasia olis ottaa lapsen piirre huomioon ja käyttää niitä keinoja, joiden tietää toimivan. Eli älä huuda. Mene luo, kosketa ja puhu vasta sitten.
tai intensiivisesti keskittynyt peliin.
Mitäpä sinä suotta laitat aikaasi/ hermojasi siihen kovaan ääneen meuhkaamiseen, vaan katsot että tuollaisissa tilanteissa keskeytät ensin lapsen puuhat, menet lapsen eteen ja kysyt rauhassa ja ystävällisesti (niin että lapsikin katsoo sinuun) että "onko läksyt tehty?" tai "ottaisitko mehua?" ym.
Ja ekaluokkalaisesi on nyt ollut vasta parisen viikkoa koulumaailmassa, eli nyt säännöt selviksi. Ensin läksyt, sitten pleikka.
On ollut lapsesta lähtien. Etenkin jos luen jotain, niin en näe ja kuule mitään ympäriltäni. Tästä hyvästä keskittymiskyvystä on ollut myöhemmin elämässä paljon hyötyä! :) Etenkin, kun tutut tietävät varmistaa kunnolla, että olen kuullut.
Tosin ei meillä pelata pleikkaakaan ennenkuin läksyt on hoidettu ja silloinkin lähinnä vain vkonloppuisin max 2h/pvässä.
Siis keskittyy omaan hommaansa niin että ei yhtään kuule mitä toinen sanoo.