Lue keskustelun säännöt.
Epätoivoinen olo ton koheltavan kaksivuotiaan kanssa
27.08.2010 |
Lapsi on tosi hankala tällä hetkellä, ja iso siihen että koen niin, on mun alkuraskaus joka vie voimia ja energiaa muutenkin. Hoidan kotona 2v3kk lasta, joka on todella energinen, todella sähläävä tällä hetkellä. Kun valmistan aamupalaa, hän ehtii sotkea kodin mullin mallin. Hirveät raivarit kun yritän saada siivoamaan jotain. Ulkona juoksee karkuun minua, koheltaa niin että jatkuvasti satuttaa itseään. Esim juoksee päin tolppaa kun ei katso koskaan eteensä. Jotenkin niin rauhaton tyyppi. Yksi äiti totesikin hänelle, että oletkos sinä vähän sellanen sählääjä tyyppi... Ei tietenkään saisi lapselle noin sanoa.
Ruokapöydässä ei malta istua kuin sekunnin, onkin langanlaiha kun ei keskity syömiseen. Aina itkuhuudot kun pakotetaan edes hetki istumaan.
Tuntuu just nyt, etten jaksa.. Siivota sisällä sen sotkuja, juosta ulkona perässä.
Kommentit (7)
Jotenkin vaan..mitä seuraan muita tämän kavereita, eivät ole ihan tällaisia. Kyllä he ainakin hetken malttavat keskittyä syömiseen, ulkona touhuilevat jotain eivät jatkuvasti sähellä ja kohella noin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jospa se helpottaisi siihen mennessä:)
Pakottaisitteko tuon ikäisen istumaan muiden kanssa ruokapöydässä ja minkä aikaa? Kun aloittaa heti sen sähellyksen, tahtoo pois tuolistaan ja leikkimään, ei välitä syömisestä tuon taivaallista. Hirveä itkuhuuto kun haetaan takaisin ja sanotaan, että vähän aikaa pitää istua. Ainainen taistelu tästä.
Ruoka-aika on ruoka-aika, leikkiaika on leikkiaika. Miten lapsi oppiikaan olemaan pöydässä, jos nyt saa pomppia ja mennä miten sattuu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
luojan kiitos en ole raskaana ja toivottavasti en koskaan edes tule...
Meillä lapsi vielä sellainen että kaatuilee ihan tasasella ilman syytä. Sotkeutuu vaan jalkoihinsa.
No tosin kun ollaan kaksin niin saan aika hyvin houkuteltua lapsen mukaan juttuihini. Osaan siis vetää oikeista langoista. Ruokaa annan todella harvoin ja nykyään jo pyytääkin kun on nälkä.
3-vuotispäivä yleensä viimeistään on se rajapyykki, että suurin kohellus jää pois. Tai ainakin laimenee. Tsemppiä siihen saakka!