Asuinalueet Helsingissä, jonne pyritte muuttamaan ennen lasten koulunaloitusta?
Alueet, joilta haluatte muuttaa pois?
Kommentit (39)
Asun itse Kannelmäessä, enkä ne syytä muuttaa pois. Lähestulkoon joka alueella on noita räikeitä tapauksia, joten niitä ei kauheasti pääse pakoon. Toisaalta Kannelmäessäkin on alueita, joissa noita pyörii enemmän ja taas alueita, joissa niitä ei oikein koskaan näe.
Asumme itse Prisman läheisyydessä, ja ulkoilen paljon sekä päivällä että illalla, enkä ole vielä häiriintynyt mistään. Taitavat enimmät pyöriä siellä uuden ostrain alueella, eli juna-asemalla, missä myös kirjasto yms.
SIellä mätäpuron läheisyydessä on myös iso leikkialue, enkä ole koskaan nähnyt mitään häiriökäyttäytymistä siellä.
Enkä sanonutkaan, että he eivät oppisi hyvin kieltä. Vaan sanoin, että vaihto-oppilaana oppii moni oikein hyvin sen kielen, jos ovat hyviä kielissä.
Ja vaikka olisi mimmoinen kielipää, kielikylpynä annettu perusopetus voi mennä alussa ns. harakoille.
-23-
Vaikutat mukavalta ja järkevältä. Ihan viisaita pointteja.
Joskus näinkin täällä av:lla.
Mukavaa syksyä! ;-)
Helsingissä ei kukaan aloita perusopetusta kylmiltään kielikylpynä (siis tässähän on kyse ruotsista). Kielikylpyhän aloitetaan jo 4 - 5 -vuotiaana, joten kun koulu alkaa, kielitaito on jo vankka.
Ja ns. kielikouluissa taas on kaksivuotinen eskari.
Niissä Helsingin peruskouluissa, joissa on kaksikielinen opetus, osa opetuksesta on suomeksi. Ja Ressussa ja Kulosaaressa opetus on kyllä englanniksi, mutta niihin pääseminen vaatii ennestään englannin taidon.
Mihinkään ei siis mennä töks ekalle ummikkona ja jouduta perusopetukseen englanniksi.
Niissä Helsingin peruskouluissa, joissa on kaksikielinen opetus, osa opetuksesta on suomeksi.
on alusta alkaen vieraalla kielellä, josta ei isolla osalla oppilaista OLE mitään ennakkotaitoja. Lisäksi vaikka sinne kielikylpyopetukseen mennään kielikylpytarhoista, päiväkodissa opittu sanasto ei varsinaisesti valmenna vaikkapa ylliin - jos kohta useimmat oppivat asiat hyvin, väliinputoajiakin on ihan IRL tiedossa tuttavapiirissä.
En nyt maalaa piruja seinille - sanon vaan yhä, ettei ole olemassa kaikille ideaalia valintaa, vaan se on hyvin perhe/lapsi/asuinaluekohtaista.
-28-
Että saadaan alun perin normaalia koulukypsempiä ja sellaisia lapsia, jotka ovat kielissä lahjakkaita.
Ei tietenkään ole ideaalia valintaa - olenko väittänyt?? Kerroin vain, että väitteesi eivät pidä paikkaansa.
Ei tietenkään ole ideaalia valintaa - olenko väittänyt?? Kerroin vain, että väitteesi eivät pidä paikkaansa.
Että saadaan alun perin normaalia koulukypsempiä ja sellaisia lapsia, jotka ovat kielissä lahjakkaita. Ei tietenkään ole ideaalia valintaa - olenko väittänyt?? Kerroin vain, että väitteesi eivät pidä paikkaansa.
ja sieltä mennään suoraan kielikylpykouluihin. Mamman kunnianhimo ei riitä tekemään joka nikopetteristä kielineroa.
oma siskontyttöni aloitti juuri, eikä ollut missään kokeessa. Pane evidenssiä kehiin, sun väitteesi vastaan mun.
Ei ole varaa asua keskustassa tai jossain Kulosaaressa. Enkä oikeesti edes usko johonkin laatukouluajatteluun, ei sillä ole kananpissin väliä, missä lapsi oppii lukemaan, kuhan nyt ei puukosta saa kylkeen koulun välkällä.
Yliopistoista se yhä on ammattiura enempi kiinni, eikä niihin valita opiskelijoita ala-asteen koulun perusteella.
Ja kielikoulujen eskareihin on kokeet. Tiedän, koska omat lapseni ovat käyneet useammissa kokeissa.
Oletko varma että puhut oikeasti kielikylpypäiväkodista, etkä vain jostakin vieraskielisestä päiväkodista?
Ja kielikoulujen eskareihin on kokeet. Tiedän, koska omat lapseni ovat käyneet useammissa kokeissa. Oletko varma että puhut oikeasti kielikylpypäiväkodista, etkä vain jostakin vieraskielisestä päiväkodista?
Niihin haetaan, muttei välttämättä testata lainkaan. (ja jos lapsi on 3-4-vuotias, aika vähän mitään pystytään oikeesti testaamaankaan)
Vaikka, ehkä tältä nykyiseltä paikkakunnalta olisin valmis muuttamaan :D
näistä syistä. Eikä pois enää lähdettäisi. Kyllä sosioekonomisella rakenteella on iso merkitys. Ja toki luonnonläheinen ja viihtyisä ympäristö vaikuttaa myös.
sellaisen koulun oppilaaksiottoalueella, johon yritetään päästä muualtakin vaikka millä verukkeella.
Lapset nyt 4., 6. ja 8.luokalla ko. koulussa ja olleet siis koko kouluaikansa samaisessa koulussa.
Mies on koulun lähellä töissä ja koska koko koululla alkaa koulu aina samaan aikaan, ei vienti ole ongelma. Joskus lapset jäävät kavereidensa luokse odottamaan isän töistä pääsyä, toisinaan taas tulevat julkisilla, joskus haen minä. Hommasta sovitaan yleensä päivällä soittelemalla. Aika usein jompikumpi ottaa kaverin mukaan kotiin, jossa me valvomme läksyjen tekoa ja annamme ruokaa. Meidän koulussa tilanne on se, että lähes kaikki asuvat kaukana koulusta, joten tietynlainen yhteisöllisyys pelaa loistavasti! Vanhemmat ovat aina valmiina ottamaan yhden ylimääräisen koulusta mukaansa jos tarve vaatii jne.
Silti meidän lapsilla on kavereita tässä kodin lähellä. Joskus he ovat koulukavereidensa kanssa, joskus taas meidän lasten kanssa. Harvoin on tilannetta, että oma lapsi on ilman kaveria, päinvastoin. Eli tuosta kaverittomuudesta olen ihan eri mieltä, meillä ei ainakaan ole sen suhteen ongelmia.
Ei ole varaa asua keskustassa tai jossain Kulosaaressa. Enkä oikeesti edes usko johonkin laatukouluajatteluun, ei sillä ole kananpissin väliä, missä lapsi oppii lukemaan, kuhan nyt ei puukosta saa kylkeen koulun välkällä. Yliopistoista se yhä on ammattiura enempi kiinni, eikä niihin valita opiskelijoita ala-asteen koulun perusteella.
Kyllä sillä on vaan väliä. On valitettavasti huonoja ja hyviä kouluja.
Oma Tehtaankadun koulussa ja on loistokoulu.
kuin ne, joilla on kielipäätä.
Ja olen itse kielialalla ja osaan aika hyvin arvioida. Vaihto-oppilaana ei kaikki opi yhtikäs mitään!
Jos alueella on yksi vahva koulu, muualle kulkevat voivat olla poikkeuksia, mutta Helsingissä on alueita, joilla ei ole yhtä ainoaa lähikoulua, vaan niitä lähikoulujakin voi olla jo neljä. Sisaruksetkin voivat olla eri kouluissa. Sitten on vielä kaikki muut vaihtoehdot. Meidän lähinaapureista omakotitaloalueella kulkee lapsia 12 eri kouluun... Ei siis ole ketään, joka olisi sen kummemmin ulkopuolinen kuin muutkaan.