Onko akateemisuus ja tunteellisuus harvinainen yhtälö?

Tarkennatko hieman.

Vähän sama asia kuin akateemisuus ja Janssonin kiusaus. Harvinainen yhtälö.

T: Tunteellinen akateemikko

Esim. humanistien tunteellisuus oli välillä liiankin ylitsepursuavaa jopa kirjallisuuden opiskelijalle... ;)

Älkää kysykö näin vaikeita. Ei kestä enää.



Niisk-yhyy-niisk-hikka.





Terv. akateeminen.

Ja jotenkin sen osasi arvata, että humanistit saa haukkuja...



Tuntuu hölmöltä vääntää rautalangasta, mutta akateemisesti koulutetut ovat ihmisiä, eli yksilöitä. Kukin heistä on omalla tavallaan tunteellinen tai tunteeton. Toiset ylitsepursuavasti, toiset äärimmäisen hillitysti, suurin osa siltä väliltä.



Ja aika monet humanistit valmistuvat ihan konkreettisiin käytännön ammatteihin, että tuo "ei kosketusta todellisuuteen" -kommentti on aivan täyttä soopaa.

Itse tunnen monta tunteellista herkkää akateemista ihmistä, jotka osaavat ajatella sydämen lämmöllä ja avarakatseisesti. Heillä on ns. tunneälyä.



Tunnen myös monta ei-akateemista ihmistä ja monet ei-akateemiset ovat niitä tunnevammaisia, kylmiä ihmisiä, jotka ovat suvaitsemattomia ja katsovat asioita kapeasti ja tunteettomasti.

matemaattisia aineita opiskellut.

ettää akateeminen on opiskellut keskeverto enemmän ja siten osaa erottaa tunteen ja järjen.



Näi nollen akateeminen ei tee pelkästään tunteella päätöksiä, vaan tosiasiapohjaisesti faktojen perusteella.



Näinollen akateeminen ei ole yhtä tunteellinen arkielämän päätöksissä kuin kouluttamattomat, jos tästä oli kyse.

Monet tuntemani akateemiset ovat ystävällisiä ja myönteisesti ajattelevia ja tuntevia ihmisiä. Heillä tuntuu olevan pääasiassa myönteisiä tunteita ja he pystyvät käsittelemään ja kohtaamaan rakentavasti negatiivisia tunteitaan.



Sen sijaan monet tuntemani ei-akateemiset alhaisen koulutustason omaavat ovat täynnä negatiivisia tunteita ja ovat epäystävällisiä ja kateellisia ihmisiä. Tuntuvat ajattelevan enemmän tunteella, mutta siis negatiiviset tunteet ovat heillä hallitsevia ja se vaikuttaa myös heidän käyttäytymiseensä muita ihmisiä kohtaan.

ettää akateeminen on opiskellut keskeverto enemmän ja siten osaa erottaa tunteen ja järjen. Näi nollen akateeminen ei tee pelkästään tunteella päätöksiä, vaan tosiasiapohjaisesti faktojen perusteella. Näinollen akateeminen ei ole yhtä tunteellinen arkielämän päätöksissä kuin kouluttamattomat, jos tästä oli kyse.

enkä irl lajittele ihmisiä koulutustasonsa mukaan, mutta jossain mielessä tämä on totta. Esim. näissä akateeminen - ei-akateeminen -keskusteluissa sen huomaa siitä, että akateemiset pohtivat omaa akateemisuuttaan, ja lähestyvät ongelmaa analyyttisesti ja tarvittaessa kuivan sarkastisesti (huom! joskus myös tunneköyhästi ja kapeakatseisesti). Kouluttamattomat vastaavat näihin sitten säännönmukaisesti fiddylehmähaisthomeleuhkaakateeminenmiehesonhomo. :) Näin netissä.

se että akateemisten järkiajattelu vähentää tarvetta suurille tunteenpurkauksille. Esim. olin yhden wt-perheen kanssa samassa tilassa kun perhe sai pilatekstarin, jossa valtio kiitti heitä somalien tukemisesta tms. niin ovelin ja uskottavan kuuloisin sanakääntein, että piti itsekin hetken miettiä että mistä siinä on kyse. Kuitenkin noin kahden sekunnin miettimisen jälkeen tajusin että kyseessä on pila, kun taas tällä perheellä kesti huomattavan paljon pitempään, tunteet kuohuivat, vaadittiin puhelinsoitto kunnes tilanne rauhoittui. Pienellä miettimisellä sen suhteen onko todennäköistä että valtio kiittää moisesta tekstarilla, koko draamalta olisi säästytty :D.