Ovatko kiltteys ja sopeutuvaisuus hyveitä 2010-luvulla?

mutta mistäs sitä tietää, milloin on liian kiltti, siis jos lapsista puhutaan.



Miksipä nuo ei olis hyveitä?



Vieläkö puhutaan jostain hyveistä ja aikakaudesta?

Nyt kuuluu olla individualisti, ekstrovertti, myydä itseään, esiintyä, harrastaa, luoda suhteita ja siinä sivussa jyrätä kaikki maan rakoon.



Valitettavasti.

tilannekohtaisia.



Varsinkin tytöiltä ja naisilta odotetaan aika paljon sopeutuvaisuutta, empatiakykyä, kiukun nielemistä ja muiden asettamista itsen edelle.



Toisaalta työelämässä niistä ei kuitenkaan ainakaan palkita, vaan kyynärpäätaktiikalla pääsee usein tehokkaammin eteenpäin.



Itse kasvatan tyttäriä, ja aina saan olla miettimässä että toistanko kuitenkin liikaa sitä kiltteyden vaatimusta - minkä verran pitäisi hyväksyä sitä lapsen luontaista itsekkyytä, ettei sitten sen yli kävellä myöhemmin elämässä... kuten minunkin ylitseni on joskus menty.



Monipiippuinen juttu.