Kun koulu on liian helppoa..

Syytät paria ekaa luokkaa siitä että meni into kouluun ja opiskeluun ja päädyit amitsuun? Tosi paksua!

huolehtia, että on mielenkiintoista opiskeltavaa...



ja koulussa on ekallakin paljon muuta tekemistä kuin lukeminen ja matikka - kuinka siisti käsiala? Ottakoon tavoitteeksi saada se "täydelliseksi"... aina löytyy jotain rajojen sisällä, mitä opetella, ja jos ei ope kannusta siihen, niin vanhemmat sitten.

lukemista ja laskemista, sinun lapsesi opettelee niitä muita taitoja.



Meidän vilkas ja puhelias poika on käyttänyt keskittymiskykynsä sen opiskeluun, että miten tunnilla ollaan. Opettaja ihmettelee kun poika pyörii kun väkkärä, mutta selvittää kaikki kokeet erinomaisesti. Toivon, että kolmoseen mennessä osaa ryhmätaidot...

Syytät paria ekaa luokkaa siitä että meni into kouluun ja opiskeluun ja päädyit amitsuun? Tosi paksua!

systeemin vika kokonaan! No eipä tosiaan, eiköhän tuohon ollut omaa myötävaikutustakin ;) Ongelma kyllä ei ollut kahdessa ekassa luokassa vaan kaikissa yhdeksässä, peruskoulun päätin 9,5 keskiarvolla. Opiskelusta ei "saanut mitään", ei mitään erityisiä onnistumisen tunteita. Uskon oikeasti, että toisenlaisin haastein olisin lähtenyt eri suuntaan. On sillä iso merkitys, innostetaanko lasta vai latistetaanko.

Ihan hyvin sinänsä olen elämässä pärjännyt, työelämässä ja muutenkin, lapselleni kuitenkin toivoisin hieman helpompaa tietä..

ap

Molemmilla on ollut joka vuosi lisämatematiikan kirja, äikän tunnilla on luettu omia kirjoja yms.



Kumpikaan ei vielä ole kyllästynyt koulunkäyntiin (nyt 3. ja 6. luokkalaisia). Kielet ovat ainakin meillä tuoneet myöhemmin haastetta koulunkäyntiin.



Opettajastahan koulun haastavuus on myös kiinni.

Meillä tyttö oppi viisi vuotiaana lukemaan sujuvasti, mutta tavaaminen jäi siitä välistä. Tavaaminenkin tärkeä taito, joten joutui opettelemaan sen sitten erikseen ja tuntui olevan vaikeaa. En tiedä miksi hän koki sen niin vaikeaksi.

eipä ole tullut mieleen moinen asia, vaikka omakin lapsi lukee kirjan päivässä ja tottakai osaa laskea helpot laskut.



luulin että lähes kaikki lukevat nykyään jo sujuvasti kouluuun mennessä ja omat jutut tulee jokaiselle automaattisesti. eli lukutaitoisille eri jutut ja opetteleville omat jutut.

Meillä tyttö oppi viisi vuotiaana lukemaan sujuvasti, mutta tavaaminen jäi siitä välistä. Tavaaminenkin tärkeä taito, joten joutui opettelemaan sen sitten erikseen ja tuntui olevan vaikeaa. En tiedä miksi hän koki sen niin vaikeaksi.

alkuun luki tavuittain ääneen, vaikka ei lukemista "oikein" ole opetellutkaan vaan ihan itsekseen.

ap

eipä ole tullut mieleen moinen asia, vaikka omakin lapsi lukee kirjan päivässä ja tottakai osaa laskea helpot laskut.

luulin että lähes kaikki lukevat nykyään jo sujuvasti kouluuun mennessä ja omat jutut tulee jokaiselle automaattisesti. eli lukutaitoisille eri jutut ja opetteleville omat jutut.

Minulle ehkä tuon oman kokemuksen takia tullut mieleen enemmänkin tämä. Lisäksi lapsi on luonteeltaan sellainen, että tykkää haasteista ja haluaa jutella vaikeistakin asioista ja ymmärtää niitä. Ei viihdy yksikseen tekemässä omaa juttua vaan haluaa osallistua. Hänellä on aivan hirmuinen into oppia kaikenlaista ja toivon todella, että se säilyy!

kouluun mennessä. Ei se ole mikään ongelma. Itsekin luin sujuvasti, mutta en pitkästynyt. Matikasta olin niin innoissani, että kumitin tekemäni tehtävät ja tein ne uudestaan, että sain laskea.



Lapsen itseluottamukselle on hyväksi, että saa olla priimus. Ensimmäisten kouluvuosien tarkoituksena on myös opettaa koulunkäyntitaitoja, ryhmässä toimimista, sosiaalisia taitoja jne.

Kyllä minustakin motiivia voi lisätä vaikka käsialan reenaamiseen tai opetella käyttäytymään.



Jos on hyvät arvosanat eikä motiivia niin miksi ei sitä omaa motiivia voi kyseenalaistaa? Haukut koulua??? Kaikki me ollaan vastuussa itsestämme ja opinnoistamme, mikä saatanen poikkeus sinä olet?

Mikä ihmeen perseennuolija opettaja on? Säähän saat jo hyvät numerot! Ne numerot kertoo vaan että osaat asian, motiivit opintoon pitää lähteä jokasen sisältä.



Amitsuun mennään koska haluaa jonkun tietyn ammatin.



Turha valittaa kun paskat on jo housussa.

Sinä et hakenut lukioon, koska sulla oli hyvät numerot ja pelkäsit että ne tippuu jos joutuu oikeasti tekeen jotain opintojen eteen. 9 yläasteella ei vaadi mitään kovin kummaa ponnisteluja.



2

on lukenut sujuvasti jo useamman vuoden ja laskee myös vaikeitakin plus- ja miinuslaskuja sekä osaa vähän myös kertolaskuja. Lisäksi hänellä on erittäin hyvä keskittymiskyky ja ryhmätaidot, eli ei joudu niitäkään harjoittelemaan. On kutenkin tosi innostunut koulusta ja kotona kannustamme ja innostamme koulunkäyntiin. Lapsi tykkää tehdä tehtäviä, helppojakin. Olen koittanut ohjata tekemään huolellista jälkeä, tulee siitä edes pientä haastetta ja tavoitetta.



Lisäksi lapsella on haasteita tuovia harrasteita, urheilua ja soittotunti. Etenkin jälkimmäinen on hyvä, koska siitä tulee kotiläksyjä, joita on harjoiteltava jotta edistyisi. Näin oppii sen, että menestyksen eteen on nähtävä vaivaa eikä kaikki suju leikiten.

Mietitkö jo valmiiksi että jos lapsesi häiriköi, niin syy on tietysti se, että hän osaa lukea? ja on fiksumpi kuin muut?



Nykyään lähes kaiki lukevat kouluun mennessä, jotkut lukevat jo 3-4vuotiaana ja tottakai lastekvat myös.



jos lapsesi häiriköi se johtuu siitä,e ttä et ole kasvattanut häntä kunnioittamaan muita ja muiden työrauhaa. Ei hänen neroudestaan.

on lukenut 3,5-vuotiaasta ja laskee vaikeahkoja yhteen-, vähennys, kerto- ja jakolaskuja. Päässälaskutaito on parempi kuin äidillään... On erittäin tiedonhaluinen ja kiinnostunut ympäröivästä maailmasta. Lukee paljon, hakee tietoa kirjoista, internetistä jne. Totesi matikankirjan nähdessään, että tämänhän voisi laskea tässä iltapäivän aikana. Mutta tämä lapsi on ainakin aivan hurjan innoissaan koulusta! Koulu tuntuu olevan hänelle paljon enemmän kuin pelkästään tiedon oppimista. Meillä on tosin jo suunnitelmat olemassa. Jos lapsi rupeaa turhautumaan on olemassa mm. vaihtoehto, että hän rupeaa osallistumaan ylempien luokkien matematiikan tunneille. Tästä on alustavasti jo koulussa keskusteltu.



Voi olla, että ap huolehtii turhia. Tai sitten ei. Lapseni isä on aikoinaan turhautunut koulussa ja käyttänyt sitten aikansa opettajien kiusaamiseen ja muiden villitsemiseen.

Kyllä minustakin motiivia voi lisätä vaikka käsialan reenaamiseen tai opetella käyttäytymään.

Jos on hyvät arvosanat eikä motiivia niin miksi ei sitä omaa motiivia voi kyseenalaistaa? Haukut koulua??? Kaikki me ollaan vastuussa itsestämme ja opinnoistamme, mikä saatanen poikkeus sinä olet?

Mikä ihmeen perseennuolija opettaja on? Säähän saat jo hyvät numerot! Ne numerot kertoo vaan että osaat asian, motiivit opintoon pitää lähteä jokasen sisältä.

Amitsuun mennään koska haluaa jonkun tietyn ammatin.

Turha valittaa kun paskat on jo housussa.

Sinä et hakenut lukioon, koska sulla oli hyvät numerot ja pelkäsit että ne tippuu jos joutuu oikeasti tekeen jotain opintojen eteen. 9 yläasteella ei vaadi mitään kovin kummaa ponnisteluja.

2

Et tainnut lainkaan ymmärtää juttuni pointtia, joten ehkä emme ole oikeita keskustelemaan keskenämme.

Jos kuitenkin selkokielellä vielä kerron: pointtini oli se, että kysyn vinkkiä, miten opiskelumotivaation voi säilyttää, jos itse opintosuunnitelma ei tarjoa haastetta, eikä koulukaan välttämättä sitä erikseen tarjoa, enkä itse ole erityisen onnistunut oman opiskeluni kanssa, joten en osaa varmaan lastakaan automaattisesti innostaa, kuitenkin omalle lapselle haluaisin parempaa.

Jos sieltä ei saa haasteita, niin ei saa. Sielä voi viettää aikaa ja olla kavereiden kanssa. Opetella vaikka keskittymistä ja pitkäjänteisyyttä. Sieltä saa myös lämpimän ruuan.



Niitä haasteita pitää sitten antaa kotona. Haastavia harrastuksia ja jne. Niin jaksaa paremmin sitä tylsää koulua.

Onko lapsesi sanonut, että koulussa on tylsää noin muutenkin?

kolmannellle luokalle.

Eskariin mennessä onneksi oli kokeilussa eskari-ykkönen, eli eskarit ja ekaluokkalaiset tekivät yhteistyötä (luokkien välillä vain ovi).

Poika kun oli tehnyt eskaritehtävänsä, sai mennä ykkösen luokalle opiskelemaan ekaluokkalaisten juttuja.

Hyvin toimi ja poika oli tyytyväinen.

Valitettavasti eskariykkönen oli vain kokeilu ja loppuikin sen vuoden kevääseen, mutta meidän pojalle se oli pelastus eskarissa.



Ja nyt kun poika on viidennellä luokalla, on keskiarvo 9.0, mutta ei enää erotu osaamisestaan muihin. On heikkoudet ja vahvuudet suhteutettuna koko luokan keskiarvoon ihan tiedossa.

lukee ja laskee tosi hyvin. Ryhmä onkin jaettu lukutaidon mukaan kahtia, niin että lukijat ovat pari kertaa viikossa koulussa 8-12 ja lukutaidottaomat 10-14. Tuntuu kuitenkin siltä, että tällä hetkellä pääpaino on piirtämisessä ja askartelussa, eikä niinkään lukemisessa tai laskemisessa.

Ne jotka osaa lukea/tavata pääsee omaan ryhmään jossa tehtävät vaativampia ja ne jotka opetttelee vasta kirjaimia/äänteitä ovat omassa ryhmässä. Matikassa tulee lisätehtävät kehiin jos joku osaa jo hyvin laskea.

Opettaja sanoi vanhempainillassa, että kaikki saavat tasoja vastaavia tehtäviä.