Mä en enää jaksa enkä halua ostella kuin pakolliset.

Tässä viimeisen viiden vuoden aikana olen pyöritellyt päässäni tätä ihmisten tavarapaljoutta, kaatopaikkojen kasvavia jätevuoria, omaa tuskailua täyttyneistä/täyttyvistä kaapeista ja tavaroista, joita en muista edes omistavani, ennenkuin vahingossa törmään.



Ja sellaisen huomion olen tehnty jo kolme vuotta sitten, että mikä tahansa ihana esine (esim. sisustusesineet) näyttää kaupassa aivan ihastuttavalta, mutta kun sen raahaa kotiin.. mitälie tapahtuu, mutta ei näytä enää miltään. Sitten vaan miettii että mihin sen tunkisi kun ei sovi minnekään ja ärsyttää että tuli taas ostettua jotain turhaa.



Sittemmin sain tarpeekseni rojusta, "ostokrapulasta" ja täyttyvistä kaapeista, että tein päätöksen etten enää osta kuin ihan oikeaan tarpeeseen. Itseasiassa on hyvin vähän asioita, mitä oikeasti tarvitsee.



Meillä ei siis näytä samalta kuin sisustuslehdissä (aiemmin sisustus oli mulle miltei intohimoinen harrastus, mutta sittemmin sain siitä vain mielipahaa) mutta nykyään olen alkanut vaan pitämään huushollin siistinä ja raikkaana, poimin kesäisin kukkia maljakkoon ja talvisin polttelen kynttilöitä. Ja viihtyisää on!



Olen yksinkertaistanut vaatekaappini ja käytän lähinnä ajattomia vaatteita tai sitten vähän muodistelen/yhdistän eri tavalla vanhoja vaatteitani, niin niillä mennään ja pitkään.



Ylipäätään elämästäni on tullut yksinkertaisempaa, rauhallisempaa, vähemmän suorittavaa. Ihanaa :)