Miksihän minut tekee niin iloiseksi sellaiset ihmiset,
joilla ei ole mitään tyylitajua tai värisilmää, mutta ovat tosi taiteellisia ja puuhailevat kaikennäköistä.... Maalaavat tökeröitä öljyväriteoksia tai huovuttavat koriste-esineitä. Se on jotenkin tosi hellyyttävää, että tuollaista on :D
Tunteeko kukaan muu tällaista ihmistä?
Kommentit (8)
Hän tekee esim. taidokkaita tilkkupeittoja, joita olisi ihan kiva käyttää kotona, mutta kun ne värit ovat kertakaikkiaan järkyttävät :-)
Hän on kyllä ihanan touhukas ja aikaansaava ihminen.
Ehkäpä heillä on sitä värisilmää, heidän silmänsä on vaan mieltyny ihan erilaiseen värimaailmaan. Eikä siihen yleisesti hyväksyttyyn hillittyyn linjaan.
pidän heistä automaattisesti. Mä pidän myös ihmisistä, jotka jotenkin muuten vaan on sellaisia luonnonlapsia, ettei kaikki ole ihan tiptop. Meille muutti yläkertaan italialainen tyttö, joka puhuu suomeakin. Kun ekaa kertaa tavattiin, hän suurinpiirtein nappas mun lapsen iloiseen rutistukseen, kertoi että me ollaan niin ihania ja tää talo on ihana ja piha on ihana, ja puhua pälpätti huonoa suomeaan sellaisella temmolla että mä aloin välittömästi tykätä hänestä. Tyttöparka on selvästi vähän päästään sekaisin mutta niin aito ja hyväntuulinen! Mun lapseni suorastaan jumaloi häntä jo nyt ja minäkin pidän hänestä kovasti.
Täysin kulttuurisidonnainen/opittu juttu.
Katselkaapa vaikka afrikkalaista taidetta tai perinteisiä afrikkalaisnaisten asuja.
Kyllä ymmärrän ja tiedän tyypin.
mutta en sanoisi että ei heillä ole tyyliä tai värisilmää.
He eivät ole menneet mukaan markkinavetoiseen kapitalismiin. He eivät katso sisustuslehdestä, että lännessa on muotia se, että ei tavaraa missän, neutraalit värit, selkeät kuviot jne.
Kaikki muut katsovat miten muut tekevät ja matkivat.
ja uskalluksestaan, ehkä haluat imeä siitä itsellesi jotakin virtaa. Toisaalta saatat olla salaa hiukan ylemmyydentuntoisen huvittunut "taiteesta", muttet tunnista tuota yläpuolelle asettumista edes itse.
Aidosti räiskyvät luonnonlapset ovat ihania, mutta samaa jäljittelevät "wannabe:t" kiusallisia.
Tunnen tällaisia ihmisiä, paras niistä on 67-vuotias hyvä ystävättäreni. Pelastaa lähijärveä, Itämerta, kuopii kukkamaataan, ihmettelee muurahaisia, huutokauppaa omaisuutensa muiden ihmisten takia, kirjoittaa, maalaa, tekee keramiikkaa... tuhat projektia aina kesken, aina vauhti päällä ja nauru raikuu.
Rakastan askarrella, ommella ja sisustaa! Tulos on omasta mielestäni (lähes aina) hieno, mutta vieraat jäävät usein sanattomiksi...:)
Mieheni on myös samanlainen väkertäjä, joten yhdessä saamme aikaan mitä mainioimpia ratkaisuja!
Usein myyjäisissä sukkia ja tumppuja myyvien tätien tuotokset ovat hyvinkin taidokasta käsityötä, mutta räikeät värivalinnat ilmentävät täydellistä värisilmän puutetta.