Onko sulla ihminen, jolle

Heti ekana tulee mieleen oma rakas mieheni, jolle voi puhua ihan mistä vain.



Ja sitten pari aivan rakasta ystävää, joiden suhteen meillä ei ole mitään tabuja tai rajoja, mistä voi ja mistä ei voi puhua.



Montaa näin läheistä ihmistä ei edes tarvitse, olen onnekas, kun minulla on nämä kolme :)

Mutta en sitä kuitenkaan tee.

Mutta en sitä kuitenkaan tee.

Nykyisin hieman säännöstelen purkautumista, koska olen vihdoinkin tajunnut ettei muillakaan ole aina niin helppoa. En halua lisätä toisten taakkaa.

On tietty äitini, mutt hän on jo vanha, enkä viitsi enää kaikilla murheillani häntä rasittaa.

Pari "luottoystävää" on, mutta en osaa puhua heillekään kipeimmistä asioista.

Eihän ilman semmoisia pärjää. Mulla on oma mieheni, mutta esim. ongelmiani hänen suhteensa en tietenkään voi käydä hänen kanssaan. Sitten on siskoni, joka on erittäin läheinen, puhumme kaikesta. Ja sitten minulla kolme ystävää, joille voin soittaa vaikka keskellä yötä. Itseasiassa niin teinkin, kun lapseni oli pahasti koliikissa ja vaan itkin öisin. Ystävä tuli kerran jopa hoitaamaan lasta, että sain nukuttua.

Tämä kaikki on molemmin puolista. Kuuntelen ja kommentoin myös heidän juttujaan ja aina kun tarvitaan hoidan siskoni tai ystäväni lapsia.

Hänelle voin puhua kaikesta ja ihan milloin vaan.