Kysymys teille akateemiset, fiksut ja tyylikkäät ihmiset joilla on fiksu ja tyylikäs mies ja
fiksut, tyylikkäät, hyväkäytöksiset lapset. Siis te jotka olette hoitaneet asianne kuntoon.
Kysymys: Onko teidän elämässä mitään heikkoa kohtaa? Mitään suurta murhetta tai rankkuutta jota tuntuu vaikealta kantaa?
Tämä kiinnostaa, koska tällä palstalla nämä viisaat usein vastaavat ja kertovat että voi ei noin kuulu tehdä ja ei ihme jos ei hyvin mene jne. Akateemisia ja ihanan miehen, talon, lapset omaavia tuntuu olevan todella paljon.
Kommentit (30)
Sinun elämäsi kuulostaa samanlaiselta kuin omani.
Myös minulla on heikkona kohtana väärän miehen valinta lasteni isäksi ja aviomieheksi. Erohan siinä sitten lopulta tuli ja nyt taaplaan yksinhuoltajana tätä arkea.
sisareni on alkoholisti ja vanhempani kuolleet.
Mulla ei tosin ole omakotitaloa ja hyvin käyttäytyviä lapsia;)
olen itsekin akateeminen ja mieheni myös- lapsista toinen terve ja toinen ei...laittaa nöyräksi
- sairas lapsi ei opi asioita käyrien mukaan, mutta oppii kuitenkin
eli
ei se akateemisten elämä ole sen kummempaa kuin muidenkaan
-ehkä keinoja arjen hallintaan on enemmän- tai ainakin tietoa- that`s all
*Pätkätyö, erittäin huonosti palkattu sellainen, loppuu varmuudella reilun vuoden päästä ja työtilanne alalla on surkea.
*Olen aivan burn outin partaalla, tehnyt 10-12 tuntisia työpäiviä taas viikkotolkulla. *Vanhemmalla lapsella ei ole kavereita koulussa.
*Mun väsymyksen takia mulla ja miehellä menee tosi huonosti
niin se vaan on- joillakin on älliä, mutta ei tunnetta, sydämen sivistys on ihmisen mitta loppumetreillä- tosin siihen kykenee moni akateeminenkin
Saan akateemisen loppututkinnon erittäin monta vuotta myöhemmin kuin yleensä saadaan. Emme asu omakotitalossa, vaan kerrostalossa ehkä jonkin verran liian ahtaasti. Lapsemme pärjäävät erittäin hyvin koulussa. Kyllä hei taitavat olla aika hyväkäytöksisiäkin; välillä kyllä kotioloissa liian kovaäänisiä. Päiväkoti-ikäisillä hoitopäivät sujuvat ongelmitta. Kotimme on välillä kuin pommin jäljiltä, kun opiskelu ja työt ym ovat vieneet mehut ja paljon aikaa. Mieheni ansaitsee yksin samanverran kuin kolme keskituloista, mutta ei sitä kyllä moni ulkopuolinen arvaisi elämäntyylistämme ja hankinnoistamme; sentinvenytyksessä olisi meillä vielä paljon opittavaa.
Onhan sitä jokaisella ihmisellä aina jotain. Mua häiritsee oma äitini, joka pitää mua jalustalla ja duunariveljeni tekee hänen mielestään kaiken ihan väärin. Vaikka olen itse se hyväosainen tässä, ei se ole ollenkaan kiva kuunnella noita juttuja.
Tämä on mielestäni ainoa asia, joka liittyy jotenkin siihen, että olen akateeminen. Vastakkainasettelua tuskin olisi, jos istuisin kaupan kassalla päivät.
Mulla on muuten asiat niin kuin ap kyseli, mutta en ole akateeminen..
ehkä se akateemisuus tuo tiedollista pääomaa enemmän kuin muut koulutukset ja akateemiset voivat keskustella keskenään erilaisella kielipelillä kuin ei akateemiset
T: 2 akateemista tutkintoa
Nyt on ihan ok, mutta eihän kukaan huomisesta tiedä. Huomenna voi olla vielä huonommin ;)