Onko vanhempia jotka todella pettyneitä päiväkotiin/hoitopaikkaan?

Eskarin veti lähihoitaja (vanhuspainotteinen suuntaus opinnoissaan), varsinaisesti eskariaika kului siihen, että ulkoilivat ja söivät lounaan, kerran viikossa oli eskaritunti.



Hoitajat töykeitä, ilkeitä, jättivät lapset keskenään pihalle, sallivat väkivallan vedoten siihen, että pojat on poikia.



Soitin suoraa lääninhallitukseen ohi kunnan virkamiesten ja kysyin, mitä tehdä. He lupasivat puuttua asiaan. Selvisi, että siellä ei yhdelläkään ollut LTO:n tai vastaavan koulutusta ym. Lapsi vaihtoi eskariin toiseen kuntaan.

Henkilökuntaa eivät kiinnostaneet lapset. Lapset saivat kiusata toisiaan vapaasti ja tehdä mitä sattuu.



Otimme yhteyttä johtajattareen. Meidän kiusattua lasta oltiin siirtämässä toiseen päiväkotiin, mutta lopputulema oli, ettei kyseistä ryhmää enää ollut seuraavana vuonna. Ryhmä vaihtoi tiloja ja hoitaja sekä lastentarhaopettaja vaihtoivat ryhmiä/hoitaja päiväkotia.



Helppoa se ei ollut!

1 -3 vuotiaiden ryhmä oli pelkkä "parkki" paikka, johon lapsen sai jättää päiväksi. Johtaja lopulta itse totesi, että tämä on "laitos". Kaikenlaista pikku puutetta ja vikaa, mutta pahinta henkilökunnan sisäinen tulehtunut ilmapiiri, joka vaikutti niin, etteivät kaikki/kukaan viihtynyt töissä eikä siten lastenhoito kiinnostanut. Ei mitään resursseja sen enempää henkisiä tai rahallisia.



Puhuin asiasta johtajalle, joka taisi itse olla yksi pahimmsita työpaikka kiusaajista. Soitin tämän esimiehelle. Mitään ei muuttunut. Otin lapsen kotihoitoon heti, kun pystyin jäämään äitiyslomalle seuraavan lapsen syntymää odottelemaan.



Yhtään lasta en tuohon laitokseen tule enää laittamaan enkä tuon esimiehen alaisuuteen kuuluviin ryhmiksiin.

Kyse oli erityisryhmästä, jossa henkilökunta oli tehnyt liian kauan töitä samalla kaavalla. Koitimme ohjata henkilökuntaa eli terapeutit kävivät ohjauskäynneillä, järjestimme mhdollisuuksia koulutuksiin henkilökunnalle esim. viittoma-opetukseen jne. jne.



Henkilökunta vaihtui onneksi sitten jossain vaiheessa ja elämä helpotti.

Siellä oli ihan ihme sääntöjä. Lapset eivät esimerkiksi saaneet ulkona mennä hiekkalaatikkoon, koska hiekkaa kantautuu sitten sisälle. Hiekkalaatikon reunalla sai kökkiä. Lapsia, jotka eivät itse osanneet ottaa keinussa vauhtia, ei päästänyt keinumaan. Liukumäkeen ei saanut mennä: putoamisvaara. Pph:n luona saivat leikkiä ainoastaan hänen makuuhuoneensa päädyssä, jossa leikkitilaa oli n. 1,5 m kertaa 3,5 m. Lapset kävivät kaikki potalla keittiön nurkassa, koska hoitaja itse kävi vessassaan tupakalla.... Pph:n kesäloman aikaan lapsi pääsi varahoitoon pk:hon ja jäi sinne. Ei onneksi tarvinnut kauaa olla tuolla hoitajalla.

kaikkee sitä onkin!

Joskus ihan pelkkää, joskus lisäksi kalapuikkoja tai nakkeja tms. Välipalalla usein pullaa tai näkkileipää. =( Miten sanoisin asiasta pph:lle, joka on aina todella mukava ja ystävällinen? Harmittaa vaan tuo yksipuolinen ruokavalio. Ajattelin hakea siirtoa tarhaan. Vanhempi lapsi myös sanoi, että hoidossa joutuu todella kauan maata päiväunilla vaikka uni ei tulisikaan. Pienempi nukkuu hoidossa päiväunet ja isompi joutuu makaamaan tämän ajan sängyssä valveilla. Tästä asiasta kyllä sanoin tädille ja nyt riittää, että käy lepäämässä ja saa nousta jos ei nuku. Mutta sitten vielä toi ruokahomma.. Oon kyllä yrittänyt jutella tädille ja vihjailla tyyliin, meidän lapset tykkää todella paljon kasviksista jne.

Kyse oli erityisryhmästä, jossa henkilökunta oli tehnyt liian kauan töitä samalla kaavalla. Koitimme ohjata henkilökuntaa eli terapeutit kävivät ohjauskäynneillä, järjestimme mhdollisuuksia koulutuksiin henkilökunnalle esim. viittoma-opetukseen jne. jne.

Henkilökunta vaihtui onneksi sitten jossain vaiheessa ja elämä helpotti.