"Voisko meidän "pekkakin" tulla teidän mukaan"?

sanomaan "tällä kertaa ei sovi". "Meille tämä on perheaikaa, olen pahoillani, mutta halutaan olla ihan oman perheen kesken"...



älä ota, jos et halua. Jos aina otat, alat inhota koko lasta, ja se ei ole kivaa. Ole vahva ja sano ei.

itse en kyllä. Sano seuraavan kerran rohkeasti Valitettavasti nyt ei käy, kun on sovitu että ollaan vain oman perhen seurassa. Siitä se lähtee.

Sanoisin, että nyt ei ikävä kyllä käy, mutta ilmoitan, kun sopii.

mutta en oikeesti voi kuin ihmetellä tuon perheen röyhkeyttä. Tässä kesällä esim lähdimme uimaan ja poika olisi tunkenut mukaan, oli puhunut meidän pojan kanssa. Yritti soittaa minulle kun olimme lähdössä mutten vastannut. Perillä ollessamma soitti ja soitti ja kun lopulta kuuli että olemme jo uimapaikalla, isänsä tuli tuomaan perässä! siis oikeesti, vaikee noille on sanoa ei kun uskota.

ja sanot kerrankin ei. Kaveriperhe käyttää sinua/teitä nyt vain selvästi hyväkseen. Kyllä ihmisen täytyy osata sanoa EI!

Höps - kysyjä voi kysyä. Kysymättä ei selviä, onko tervetullut. Aikuinen ihminen hallitsee kieltämisen - et taida olla aikuinen eikä ap:kaan.

Kyllä aina kierretään asia niin, että aloittaja on itse se syypää. Itse inhoan kanssa näitä mankujia. Vaikeetahan se on sanoa vanhemmillekin ettei nyt käy, mutta on se kyllä opeteltava sanomaaan. Siinä ovat muutkin oikeassa. Joskin anti tulee ilkeesti. Munkin lapset monesti mankuu kavereiden mukaan, kun kuulee että ovat menossa jonnekin. Sanon lapsilleni suoraan ettei vinguta.

vaikka en otakkaan heitä mukaan. Minusta retket jne ovat oman perheen yhteistä aikaa joka on meille tärkeää. Näin luomme myös sisrusten välistä yhteenkuuluvuutta ja tärkeitä muistoja ja elämyksiä. Onneksi lapsemme ovat samaa mieltä eivätkä ole koskaan edes halunneet ketään mukaan. Minusta on liikuttavaa huomata kuinka tärkeitä sisarukset ovat toisilleen ja kuinka hyvin he ovat "hitsautuneet yhteen" ja nauttivat toistensa seurasta ja ovat ylpeitä perheestään.