Sekoitatko koskaan lapsesi ja koirasi nimen?
Minä sekoitan, useinkin.:) Ei ole ollenkaan tavatonta että kutsun lasta koiran panta ja hihna kourassa tai pyydän koiraa laittamaan lakin päähänsä. Myös mieheni ja äitini sekoittavat lasten ja koirien nimet helposti toisiinsa; ovat kai jotenkin samalla muistipaikalla tuolla pääkopassa. ;)
Onkohan tämä kuinka yleistä vai vain meidän perheen ja suvun erikoisuus?
Kommentit (9)
Huudan usein litaniana kaikki Ii... Ee... Too... ennen kuin saan hahmottumaan, ketä oikeastaan kutsun.
Ja myös vihellän lapsille, kun kutsun heitä luokseni...
Koira on Zelda ja tyttö on Stella, niin kulkevat meillä yhteisnimillä Stelda tai Zella.
Miestä koiran nimellä, lasta miehen nimellä, lasta kissan nimellä, lapsia toistensa nimillä, lapsia koiran nimellä, koiraa kissan nimellä...jne. Välillä änkytän ja en saa mitään ulos.
mutta minä meinaan kutsua miestäni entisten poikaystävieni nimillä, vaikka viiimeisimmästäkin erosta on jo yli kymmenen vuotta...
Kylläkin kissa ja lapset. Kaikki nimet tulee usein lueteltua ennen kuin osuu oikeaan.
pikkusiskoni tai veljeni nimellä. Meillä on sen verran suuuri ikäero että olen hoitanut heitä paljon ollessani murrosikäinen niin kai ne nimet ovat jääneet, suorastaan syöpyneet, alitajuntaan.
"Eikä, menepä sinä nyt pois siitä, no niin, puetaanpa nyt tämä takki, hei istu alas Onni-eiku-öö-Murre-eiku, hei ei suuhun sitä, istu Onni eiku Murre eiku..."
Kohteiden nimet muutettu...
Ja välillä olen vahingossa kutsunut 11kk lastani luokseni sanomalla kis kis kis.:D
tosin koira kuoli jo 8 vuotta sitten. Mutta se oli silloin mun "lapsi".