Te jotka otatte lastenhoidon ja -kasvatuksen rennosti

ja laiskuus, ei jaksa tehdä mitään eikä enää osaakaan tehdä mitään. Ollaan vaan ja eletään huomiseen asti. Ja huomennakin vaan ollaan ja eletään. Joskus harvoin tehdään jotain. Ärsyttää, ettei osaa tehdä eikä olla. Mutta lastenhoito ja -kasvatus hoituu helposti, kun ei ole mitään ylimääräistä kivaa.



Tähän ei kannata pyrkiä.

teen tietyt peruasiat aika normaalin kaavan mukaan. Pyykkään, tiskaan, pesen lapsia joka ilta suihkussa, laitan ruokaa pari kertaa päivässä. Koulunkäynnistä ei tingitä, sinne mennään AINA. Pitää olla kunnon kuume, että ei mennä. Peruskuvio siis on runkona aika vakaa.



Mutta muuten aikaa käytetään ennen kaikkea lasten kanssa. Olemme jatkuvasti heidän lähellään läsnä, pelleilemme, siirrämme huonekaluja pois leikkien alta, annamme talon mennä sekaisin, nauramme. Koulunkäyntiä varten olemme käytettävissä aina. Aikuisen saa pyytää koska tahansa katsomaan läksyjä, muut hommat menevät silloin seis.



Aikataulustressit ovat pois, koska kirjoitan kaiken seinäkalenteriin. Niistä ei tarvitse stressata etukäteen, kalenteri muistaa.



Elämme kädestä suuhun, nautimme kun rahaa on ja syömme nakkikeittoa, kun sitä ei yhtäkkiä olekaan.



Eniten siis karsimme yleisestä järjestyksestä, hyvältä näyttämisestä. Panostamme hauskanpitoon ja luovaan hullutteluun. Emme säästä rahaa mihinkään, käytämme sitä.

että meillä kuri on ohjaamista ja juttelua siitä mikä on oikein tai väärin. Emme käytä rangaistuksia, arestia tai huutamista.

"Choose your battles". : )



Vauvoille olen syöttänyt pelkkää purkkiruokaa, koska soseiden vääntäminen on tylsää, eikä kiinnosta pätkääkään. Mielummin luen lapsille kirjaa tai menen ulos kävelylle/pyöräilemään meren rantaan.



En harrasta aikaista pottailua, tutteja saa pitää ihan vapaasti, samoin tuttipulloja. Kyllä niistä on luovuttu viimeistään 3 v mennessä joka tapauksessa. Ei kiinnosta ottaa niistä mitään paineita. Potalle on opittu 2-3 v ikäisinä yleensä parissa viikossa.



Pidän huolta siitä, että saan joka päivä omaa aikaa, esim. tässä koneella tai kirjaa lukien. Äidin tarpeet ovat yhtä tärkeät kuin lasten tarpeet. Kuten joku viisas tällä palstalla kerran mainitsi, lentokoneessakin se happinaamari laitetaan ensin äidin naamalle, sitten vasta lapsille. Jos äiti kuukahtaa, ei lapsilla ole takuulla kivaa.



Asioita, joihin panostan ovat nämä:

1.koulunkäynti (koulussa on AINA tehtävä parhaansa, vaikka aine ei kiinnostaisikaan)



2.lasten ystävyyssuhteiden ja sosiaalisten taitojen tukeminen (meille saa tulla leikkimään, pihalla ollaan paljon kavereiden kanssa, kavereille ollaam reiluja, vuoroa odotetaan, karkit jaetaan, jne)



3. kuri ja hyvä käytös (vanhempia ja opettajia on toteltava. Käytössä kolme varoitusta ja jäähy. Muille ihmisille käyttäydytään aina nätisti, tervehditään, kiitetään, ravin)



4. siisti pukeutuminen ja hygienia (ei kamalasti merkkivaatteita, mutta AINA puhtaat, ehjät ja yhteensoituvat vaatteet kaikilla päällä, suihkussa tai kylvyssä käydään joka ilta, hampaat pestään kunnolla ja tukka mielellään siististi myös)



5. rakkaus (lapset saavat kuulla ihan jokaikinen päivä olevansa minulle rakkaita ja kaikinpuolin ihania ihmisiä)



Ruokaa panostan sen verran, että jotain vihannesta ja hedelmää on syötävä jokaikinen päivä. Syömme kuitenkin myös eineksiä, jos ei ruuanlaitto satu kiinnostamaan. Pyrin kuitenkin lisäämään myös eineksiin jotain kasviksia.



Olen kauhea karkkihiiri, joten lasten naminsyöntiä on vaikea kieltää. Onneksi olemme kuitenkin toistaiseksi todella hoikkaa sakkia koko perhe ja ruokakin maistuu mussutuksesta huolimatta. Tämä kuitenkin on sellainen alue, jossa voisi olla parantamisen varaa, jos joskus jaksan... ; )