Tämä asia on ollut esillä, mutta aborttiketjun innoittamana kysyn

Onhan ihminen ihminen ja eläin eläin ilman pyhyyttäkin.

Jos vauva syntyy kuolleena, hän ei ole ihminen eikä hänelle järjestetä hautajaisiakaan kai. Mutta jos elää minuutin syntymän jälkeen, on tilanne toinen.

varmasti suurin osa pitää kuolleena syntynyttä täysiaikaista vauvaa ihmisenä.

Tietysti keskenmenoja surraan myös, jos yritetään vauvaa, mutta ajatteleeko sitä kuitenkaan, että mulla oli viisi keskenmenoa, olen siis menettänyt viisi lasta, ja sanon aina kaikille, että mulla on yhteensä kahdeksan lasta, nämä kolme tässä ja viisi kuollutta?

Ja tietty myös hyvä sellainen, kuten nuo vakeimmat tuppaavat yleensä olemaan. :) Lisäsin väliotsikoita, kun tuli niin pitkä viesti.



IHMISYYDEN EDELLYTYKSET



Minusta ihmisyys on jotakin henkistä, joka kaipaa kuitenkin fyysisiä puitteita. Inhimillinen ihminen kykenee tuntemaan, ajattelemaan ja näiden edellytyksenä aistimaan. Ihmisyyteen kuulunee muutakin, mutta nämän vähimmäisehtoja - jos jollakin ei ole mahdollisuutta aistia (edes unia), ajatella tai tuntea, en näe, miten se voisi olla ihminen. Jotain liian oleellista puuttuisi.



Alkiolla tai kovin varhaisella sikiöllä ei ole hermoston ja aivojen kehityksen puolesta mahdollisuuksia näihin toimintoihin, joten en pidä sitä ihmisenä.



MAHDOLLISUUS KEHITTYÄ IHMISEKSI



Jos joku haluaa tarttua tuohon käyttämääni "mahdollisuus"-sanaan esittäen, että alkiossakin on potentiaali näihin toimiin vastaan näin ennakkoon tarkoittaneeni sen näin:



Janne Ahonen on mäkihyppääjä. Matti Meikäläinen ei harrasta liikuntta. Jos toteutumatonkin potentiaali pitäisi huomioida, voisimme aivan yhtä pätevästi kutsua mäkihyppääjäksi Matti Meikäläista ja jokaista muuta maailman ihmistä - me olisimme kaikki mäkihyppääjiä aivan kuten Janne Ahonen. Samalla tavoin olisimme kaikki lääkäreitä, voimistelijoita, kirjailijoita ja presidenttejä - mahdollisuus ei eroa toteutuneesta tilanteesta. Tästä syystä ajatus alkion nimittämisestä ihmiseksi sen tulevien (osin spekulatiivisten) mahdollisuuksien vuoksi tuntuu vieraalta. Mahdollisuuden/ainesten ja sen toteutumisen välillä on merkitysero, jota ei voi suoralta kädeltä mitätöidä. Ei pullataikinakaan ole pulla, vaikka siitä epäilemättä sellainen pyörähtää. Se, että jokin tulee joksikin edellyttää, että alku- ja loppupisteen välillä on ollut jokin ero.



Samaa esimerkkiä jatkaaseni mielestäni Janne Ahonen on mäkihyppääjä myös silloin, kun hän on tilapäisesti estynyt hyppäämästä esimerkiksi jalan murtumisen vuoksi. Hänellä on mäkihyppäämisen totetutuneet edellytykset, aivan kuten koomapotilaalla on ihmisyyden totetuneet edellytykset, joita hän saattaa olla tilapäisesti kykenemätön käyttämään (?).



Tämä selitys ei ole edes omasto mielestäni mitenkään tyjentävä, koska ihmisyydessä on epäilemättä paljon sellaista, joka näin äkkiseltään ja kenties pitempienkin pohdintojen jälkeen jää käsittämättä.



ULKONÄKÖ



Sillä, miltä sikiö tai mikä tahansa muu olento, johon tätä sovelletaan, näyttää, ei minusta ole väliä. Sikiön/alkion suhteen tämä tarkoittaa sitä, että se, "kuinka täydelliset pikku jalat ja varpaankynnet sillä onkaan" "ja katso kuinka täydelliseltä vauvalta se näyttää" on minusta turhaa höpölöpöä kun ihmisyyttä pohditaan.



Esimerkiksi aivokuolleen (ei siis koomassa olevan!) ihmisyys on minusta mennyt aivotoiminnan myötä, vaikka tällainen henkilö näyttää ihmiseltä enemmän kuin vaiheessa oleva sikiö/alkio. Samaten hyvin tehty vähänukke näyttää ihmiseltä enemmän kuin saksanpähkinän kokoinen sikiö, mutta ei sillekään olla myöntämässä ihmisyyttä. Myös vainjaa, varsinkin tuore sellainen, on ulkonäöltään silkkaa ihmnistä, mutta ei sitä enää taida olla.



Vakavia palovammoja kasvoihinsa ja kehoonsa saaneet taas eivät välttämättä muistuta ihmistä ulkoisesti, mutta en usko, että sitä oltaisiin heiltä kieltämässä. Ja jos nyt aivan scifiksi mennään, väitän vielä, että jos joskus keksitään täydellinen tekoäly tai tapa istuttaa ihmismieliä kummalisiin kehoihin, myös nämä tietoisuudet ansaitsevat ihmisoikeudet ja ihmisyyden nimen.



Se, ettei ulkoinen olemus kelpaa ihmisyyden tunnusmerkiksi missään muussakaan tapauksessa on minusta ihan hyvä merkki siitä, ettei näitä "ihanat korvannipukat"-juttuja pitäisi sikiön/alkionkaan suhteen viljellä. Moni kakku päältä kaunis ja niin edelleen.



OHI AIHEEN ELI MONIVAMMAISET, HUUMEÄIDIT, RAISKAUKSET JA ARMOLLINEN ABORTTI



Minusta riittävän varhaisessa abortissa (Suomen viikot ovat ihan hyvä) ei tapeta mitään, joten raiskauksen uhrien abortti ei ole minkään sortin moraalinen ongelma ja abortti ehkäisykeinonakin lähinnä terveydellis-kansantaloudellinen ongelma.



Minun on kuitenkin hyvin vaikea ymmärtää ihmisiä, joiden mielestä abortti on murha, mutta sen saa tehdä, jos äiti on raiskattu tai hyvin nuori tai jos lapsi ei ole toivottu. Joko näillä ihmisillä on intuitiivinen ajatus siitä, että sikiö ei ole kuitenkaan oikea lapsi tai hyvin omituinen moraalikäsitys.



On aika karmiva ajatus, että murha oikeutettaisiin noin kevein perustein. Miksi äidin pahan mielen pitäisi riittää syyksi tappaa joku? On myös aika kyseenlalaista, että jollakulla olisi oikeus päättää toisen ihmisen elämän olevan niin huonoa, että hänet saa tappaa. Pitäisikö minullakin olla oikeus suunnatta piritorille listimään nistejä haulikolla, koska heidän elämänsä ei ole hyvää? Pitäisikö vakavasti vammautuneet vapauttaa kärsimyksistään heti sairaalassa? Pitäisikö kehitysmaihin pudottaa atomipommi? Olisiko syytä hukkuttaa kaikki afgaaninaiset saman tien?