Miten jaksaa vähällä unella?
Nyt on rv 28+0 ja olen ainakin kuukauden nnukkunut todella huonosti. En saa illalla unta vaikka olen kuinka väsynyt, yöllä heräilen enkä saa heti uudestaan unta. Aamunyön tunteina nukun vähän pidemmän jakson, mutta se venyttää sitten ylös nousun yhdeksän jälkeen.
Päivällä on pakko ottaa päiväunet jos sattuu saamaan silloinkaan unen päästä kiinni.
Tarvitsen normaalisti paljon unta, 9-10h yöunet on ok. Nyt unta tulee hädin tuskin 6h vuorokaudessa.
Mitenkähän tätä jaksaa vielä kolme kuukautta, ja sen jälkeen sitten vauvan yöheräilyt...
Neulovalääkäri aikakin on vasta kahden viikon päästä.
Kommentit (7)
unihäiriö jäi päälle, vaikka vauva nukkuu jo täydet yöt yleensä. Minulla nukahtamis ongelma, eli en saa unta vaikka olisin väsynyt ja jos vauva herää keskellä yötä, en saa uudelleen unta. Sain juuri nukahtamislääkkeet joilla yritetään korjata rytmiä illan osalta, pitää vain odottaa että mies on vapaalla, jotta voi hoitaa mahdolliset yöherätykset kokeilun aikana.
Pienenä lohdutuksena se että tietyllä lailla siihen väsymykseen tottuu ajan kanssa. Välillä on päiviä että en esim. rattiin uskalla. Saatika istua alas kun vauva on paikallaan etten nukahda siihen. Kahvia ja kolajuomia on mennyt kiitettävästi.
Unettomuus on todellakin raskasta! Minulla yksi lapsi, joka oli vauvana erittäin huonouninen ja nyt on toinen tulossa, tiedän mistä puhun. Mutta yritä vain ottaa mahdollisimman rennosti. Tämä on suhteellisen lyhyt ajanjakso elämässä, kyllä sinä selviät. Yrität vain nukkua aina kun siihen pienikin mahdollisuus. Syö hyvin ja käy kävelylenkeillä. Itse olin ihan masentunut vauva-aikana kun luulin, etten enää ikinä saa nukutuksi, mutta ajan kanssa helpotti. Pahinta on tuo pelko ja murehtiminen. Jos tuntuu todella masentavalta niin varaa aika lääkärille jo aiemmin ja pyydä vaikka sairaslomaa, että saat levättyä. Muista kuitenkin, ettet ole yksin tuon väsymyksesi kanssa! Siitä selviää! Tsemppiä :)
Unettomuus on todellakin raskasta! Minulla yksi lapsi, joka oli vauvana erittäin huonouninen ja nyt on toinen tulossa, tiedän mistä puhun. Mutta yritä vain ottaa mahdollisimman rennosti. Tämä on suhteellisen lyhyt ajanjakso elämässä, kyllä sinä selviät. Yrität vain nukkua aina kun siihen pienikin mahdollisuus. Syö hyvin ja käy kävelylenkeillä. Itse olin ihan masentunut vauva-aikana kun luulin, etten enää ikinä saa nukutuksi, mutta ajan kanssa helpotti. Pahinta on tuo pelko ja murehtiminen. Jos tuntuu todella masentavalta niin varaa aika lääkärille jo aiemmin ja pyydä vaikka sairaslomaa, että saat levättyä. Muista kuitenkin, ettet ole yksin tuon väsymyksesi kanssa! Siitä selviää! Tsemppiä :)
tottuminen tai turtuminen ei välttämättä ole pelkästään hyvä asia. Itselläni tilanne meni niin pahaksi, että fyysiset jaksamisen rajat yksinkertaisesti tulivat vastaan. Sairastuin ja jouduin pitkälle sairaslomalle. Olisi pitänyt saada muutos ja apu jo aikaisemmin.
Unettomuus jäi päälle vauvan tiheistä heräilyistä.
mutta se johti siihen että tavallisesti nukahdan heti "häiriön" loputtua, illallakin tosi nopeasti, enkä herää kesken unien vaikka pommi räjähtäisi. Tämä nykyinen on siis ihan päinvastainen tilanne unen kanssa kuin viimeiset 10 vuotta.
koville ottaa.