Lue keskustelun säännöt.
elinluovutuslaki
03.08.2010 |
Uusi elinluovutuslaki järkyttää...
Ei pääty ihmisen riisto edes kuolemaan, nyt saa vainajan häpäistä ja silpoa ruumiin yhteisen edun nimissä.
Tämä kaikki lakien mukaan jos ei ole huomannut elinaikanaan kieltää, harva on.
saa nähdä mitä tästä seuraa? turhia kuolemia, että joku ökytyyppi saisi uuden maksan?
Kommentit (23)
Minä ainakin heti suutuin siitä laista, koska kuulosti, että puolisukua varasi minun maksan ku oli omansa kotikaljoissa pilannut.No 54 vuotiaana ei ole sairaalan petiä vielä tarvinnu kuluttaa, eikä ole sydän tai verisuonitautea, eikä tarvi pillereitä popsia.En kyllä ole edes alkoholia käyttäny kait 8 vuoteen tippaakaan koska on ollu muuta tekemistä eikä se ole ollut koskaan mikään mielijuoma.Se elisiirtojen vastustus katkuu minulla läpi elämän, koska on se bisnes niillä elisiirron kannattajilla.
Terveisin Jouni Sarajärvi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mä voi luovuttaa elintä parilla drinksulla...
Tehkääpäs vastustajat samalla testamentit siitä, ettei teille itsellenne tai perheenjäsenillenne tarvitse koskaan siirtää elimiä niiden toiminnan pettäessä. Eikä ainakkan verta tarvi antaa kun uhkaatte vuotaa kuiviin jouduttuanne kolariin. Saahan se verenluovuttaja kahvit ja spr:n täti palkkaa. Ja elintenirroitusryhmä nauttii palkkaa siltä ajalta kun hakee elimet aamuyöllä toiselta puolen Suomea. Kovaa bisnestä on, juu.
Jos tahdot rusinoituneen maksasi mukaan puupalttooseen, kiellä se. Jos et muistanut pyytää mukaan myös sarveiskalvojas, et luultavasti tarvitsekaan niitä kauheasti nähdäksesi kuinka koppakuoriaiset kiipeävät kuolleisiin sieraimiisi.
ja suurin osa ei edes kelpaa luovuttajiksi, on arvioitu että lakimuutoksella saadaan 10-15 luovuttajaa lisää vuodessa. Pitää olla perusterve, tietyn ikäinen ja kuollut tietyillä rajatuilla tavoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Että jos on aivokuolleena niin voidaan ottaa elinkelposet elimet jakoon kun virrat katkaistaan!
Kyllä sen saa päättää ettei halua antaa elimiään luovutukseen.
Itse voisin tykätä antaa elimiäni jollekin joka kuolee ilman sitä, mutten taas haluaisi että joku lääkärijoukko pääsee testaamaan minulla jotain!!
Kai sekin on ihan tarpeellista mutta minä nyt olen tällänen.. :(
Pari kertaa kun on Aamulehdetä lukenut miten kuolleeksi todetu on ambulanssissa alkanutkin elää, ruumispussissa köhii jne niin vähän epäilyttää.
Mutta minkäs teet? Noita on varmaan aika vähän kuitenkin?
Elimiä saa ottaa AIVOKUOLLEELTA. Aivokuollut on KUOLLUT. Aivokuollut elää joka tapauksessa vain muutaman päivän edes keinotekoisesti ylläpidettynä, minkä jälkeen elintoiminnot lakkaavat. Aivokuollutta ei voi pitää hengissä kuukausia tai vuosia, sellainen ihminen on koomassa ja se on eri juttu. Aivokuolleen aivot alkavat heti mätänemään, joten hän ei todellakaan enää palaa henkiin millään Jeessuksen väliintulolla.
Jos ttollasessa tilanteessa katsot tarvitsevasi elimiäsi, onnea vaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen tehnyt yli 10-vuotta sitten elintestamentin, mutta nyt kun tuli tuo laki, että luovuttaminen on ikäänkuin pakko, upersi mietityttämään...
entä jos joku #herra# sattuu tarvitsemaan juuri sinun elimiä ja satut itse olemaan ihan perus leikkauksessa ja kaikki ei menekkään suunnitelmien mukaan (lääkärille on tärkeämpää saada elimesi tälle #herralle"
siis tarkoitan, että tuleekohan muutaman vuoden sisällä enemmän "turhia"/ vätettävissä olevia kuolemia, kun pitää saada elimiä maksaville tahoille...
jonain päivänä tarvitsee siirtoelimen? Mitenkäs sitten suu pannaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
olen tehnyt yli 10-vuotta sitten elintestamentin, mutta nyt kun tuli tuo laki, että luovuttaminen on ikäänkuin pakko, upersi mietityttämään...
entä jos joku #herra# sattuu tarvitsemaan juuri sinun elimiä ja satut itse olemaan ihan perus leikkauksessa ja kaikki ei menekkään suunnitelmien mukaan (lääkärille on tärkeämpää saada elimesi tälle #herralle"
siis tarkoitan, että tuleekohan muutaman vuoden sisällä enemmän "turhia"/ vätettävissä olevia kuolemia, kun pitää saada elimiä maksaville tahoille...
Mun etiikkani ei hyväksy elinsiirtoja kuin lähiomaisille munuainen tapauksissa.
Tuntuu hyvin vastenmieliseltä ajatella, että joku hyötyisi minusta ja saisi jatkaa elämäänsä kun itse olen jo kuollut.
Olen valmis auttamaan ihmisiä elossa ollessani, mutta elimiäni en halua antaa.
Ja ei mieleni ei muutu, en ottaisi vierasta maksaa munuaisia tms. Usein niissä on ankaria hylkimisreaktioita ja hylkimisen estäviä lääkkeitä joutuu kuitenkin syömään. Tuntuisi tosi pahalta elää jonkun vaikka murhaajan maksa sisuksissa. Ei kiitos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elinsiirto on järjettömän kallista. Suomessa esim hkistä lähtee helikopterilla iso porukka huippukoulutettua väkeä irroittamaan sitä keuhkoa ja munuaista, ensin kyseisessä sairaalassa on aivokuolleen eteen tehty jo ties mitä verovaroin ja sittenkin elinluovutuskelpoisena pitäminen on kallista. Itse elinten luovutus toimenpiteenä on todella haastava ja pienten sairaaloiden kapasiteetti siihen on täysin riittämätön.
Ei kukaan "herra" mene meillä minkään jonon ohi, olipa tilanne mikä tahansa, koska yksityisin varoin tuollainen ei pyöri. Helsingin transplantaatioklinikalla on jonot, jotka päivittyvät ja elävät joka hetki ja niiden mukaan mennään. Ja meillä on todella tiukat kriteerit edes siihen jonoon pääsyyn!!
Niin ja?
Eiköhän toi ole tiedossa että täältä kaikki lähtee.
Onko mun joku pakko haluta sun sisäelimesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
suurin osa kun ei sovi suurimmalle osalle, vaan pitää olla tiettyä, samaa tyyppiä (vrt. veriryhmä) ettei tule hylkimisreaktiota.
olen tehnyt yli 10-vuotta sitten elintestamentin, mutta nyt kun tuli tuo laki, että luovuttaminen on ikäänkuin pakko, upersi mietityttämään...
entä jos joku #herra# sattuu tarvitsemaan juuri sinun elimiä ja satut itse olemaan ihan perus leikkauksessa ja kaikki ei menekkään suunnitelmien mukaan (lääkärille on tärkeämpää saada elimesi tälle #herralle"
siis tarkoitan, että tuleekohan muutaman vuoden sisällä enemmän "turhia"/ vätettävissä olevia kuolemia, kun pitää saada elimiä maksaville tahoille...
Mun etiikkani ei hyväksy elinsiirtoja kuin lähiomaisille munuainen tapauksissa. Tuntuu hyvin vastenmieliseltä ajatella, että joku hyötyisi minusta ja saisi jatkaa elämäänsä kun itse olen jo kuollut. Olen valmis auttamaan ihmisiä elossa ollessani, mutta elimiäni en halua antaa. Ja ei mieleni ei muutu, en ottaisi vierasta maksaa munuaisia tms. Usein niissä on ankaria hylkimisreaktioita ja hylkimisen estäviä lääkkeitä joutuu kuitenkin syömään. Tuntuisi tosi pahalta elää jonkun vaikka murhaajan maksa sisuksissa. Ei kiitos!
ihan hyvin voisin olla ottamatta luovutettua maksaa. Luultavasti en ottaisi edes verta.
Tämä on mun vakaumukseni ja mulla todella on siihen OIKEUS.
elinluovutuksesta. Ei ihmiseltä ruveta yhtäkkiä vain elimiä leikkaamaan. Se on pitkä prosessi joka kirjataan huolellisesti.Ennen kuin kenenkään elimiä ruvetaan irroittamaan ollaan aivokuolemasta AIVAN VARMOJA. Potilaita hoidetaan teho-osastolla hengityskoneessa ja heille tehdään sarja kokeita joilla voidaan aivokuolema varmistaa. KOko prosessiin osallistuu useita lääkäreitä, hoitajia, potilaan omaiset ja eri sairaalat. Elimen saavaa potilasta ei valita sosiaalisen statuksen tai minkään ulkoisen asian perusteella.
herralla, mutten millekkään spurgulle.
siinä menis raja ja sitähän multa ei enää kukaan kysyis.
elinluovutuksesta. Ei ihmiseltä ruveta yhtäkkiä vain elimiä leikkaamaan. Se on pitkä prosessi joka kirjataan huolellisesti.Ennen kuin kenenkään elimiä ruvetaan irroittamaan ollaan aivokuolemasta AIVAN VARMOJA. Potilaita hoidetaan teho-osastolla hengityskoneessa ja heille tehdään sarja kokeita joilla voidaan aivokuolema varmistaa. KOko prosessiin osallistuu useita lääkäreitä, hoitajia, potilaan omaiset ja eri sairaalat. Elimen saavaa potilasta ei valita sosiaalisen statuksen tai minkään ulkoisen asian perusteella.
Elimet on käytettävä melkoisen nopeasti jos meinataan käyttää, joten siinä on virhearvioiden mahdollisuus todella suuri.
Olen hieman järkyttynyt näistä asenteista elinluovutusta vastaan.. Pelot siitä että nyt uuden lain astuttua voimaan alkaisi laiton elinbisnes rehottamaan ovat mielestäni melkoisen yliampuvia. Tottakai jokaisella on oikeus määrätä omasta kehostaan jne. mutta mielestäni on järkyttävän itsekästä ajatella, että "joku hyötyy minusta" hyvänen aika. KUOLLUTHAN siinä on. Miten voi (vieläpä vauva.fi palstalla:D:D) sanoa, ettei halua edes viattoman lapsen elämää pelastaa. Itse ainakin ilomielin luovutan, jos vain mahdollista, elimeni jonkun muun elämän pelastukseksi, jos omani on jo loppunut.