Oonkohan mä vähän outo.. "jumitan" jo viidettä päivää sisällä
kotona, siis niin etten ole poistunut hetkeksikään kämpästä. Eikun hei.. vein mä toissapäivänä roskapussin roskikseen..
Toisaalta mua kyllästyttää tää ainainen kotona oleminen, ja tylsä elämä (olen hoitovapaalla), mutta sitten toisaalta taas en haluaisi lähteäkään minnekään. Tavallaan jossain (kavereilla, kaupoilla) käyminen piristää, mutta toisaalta en millään viitsisi koskaan lähteä ja yleensä vaan odotan että pääsen takaisin kotiin...
Äsken mies juuri kyseli, että lähdenkö hänen kanssaan ralleihin. En lähtenyt. Mielummin kökötän tämän viidennenkin päivän vaan kotona...
Kommentit (2)
Olen niin tyytyväien,kun 7- ja 4-vuotiaat lapseni jo leikkivät keskenään ja kavereiden kanssa pihalla suuren osan päiväst, ettei tartte heidänkään takiaan lähteä minnekään puistoihin tms. Saan vaan olla =) Olen tosin kesälomalla, joten kohta tämä autuus loppuu.
kuten sanoin, kyllä mua välillä kyllästyttää ihan hitosti. päiväni ovat aina ihan samanlaisia. ei mitään vakituista rytmiä, senkun haahuilen kotona, herään kun huvittaa, valvon myöhään, teen jossain vaiheessa pakolliset kotityöt, katson välillä lapselle murkinaa ja kuivat vaipat...
toisaalta on kivaa kun ei tarvi tehdä mitään ylimääräistä, kiirehtiä minnekään, ei tarvi meikata, eikä pitää kellekään sen kummemmin seuraa..
en mä tätä loppuelämääni kyllä kestäis. Kun hoitovapaa päättyy, sitten toivon totisesti että saan töitä..
ap