Lue keskustelun säännöt.
En pärjää omien lasteni kanssa..
28.07.2010 |
Eivät usko minua, ei kieltoja, käskyjä tai kehotuksia. Kiukuttelevat ja tappelevat todella paljon. Tänään itkin lasten nähden koska olen niin väsynyt tähän. Annan aikaa, tehdään asioita yhdessä ja muutenkin perusasiat on varmasti kunnossa. Lpaset iältään 3,6 ja 8v.
Kommentit (17)
Minulla sama ongelma, kolme parin vuoden välein syntynyttä poikaa. Jatkuva tappelu joka asiasta heidän keskensä, sisarkateus, nokittelu ja huutaminen.
Hermot menee kun ei aina jaksaisi olla poliisina, aikamittarina ja tuomarina. :(
En voi auttaa, koska minulla ei ole neuvoja. Odotan vain että kasvavat jotta alkaisivat olla kavereilla ja harrastuksissa enemmän ja vähemmän tappelemassa kotona.
t. äiti joka on mm. lukinnut itsensä kahden oven taakse itkemään, käyttää diapamia välillä jottei pää räjähdä ja joka nukkuu korvatulpat ja unilääkkeet päällä jotta yöllinen tappelu ei saisi hermoja räjähtämään yli äyräiden.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja mää aattelin vielä sen kolmannen lapsen tehdä.. =O Ajattelin, että se hiukan rauhoittais noita riitapukareita. =)
Ei mitään järkeä kieltää lapsia kun se kieltoa ei kuitenkaan tarvitse noudattaa. Perse ylös sohvalta ja erottamaan käsin ne riitapukarit tai ottamana lapsi pois pahan teosta.
Rangaistus tässä ja nyt, pieni, mutta tehokas. Ei mitään et pääse viikon päästä huvipuistoon rangaistuksia.
lelut minimiin, vaikka kaikki varastoon jos vain sotkevat ja rikkovat. Ansaitsevat sitten hyvällä käytösellä niitä takaisin.
Ei mitään selittelyjä lapsille. Joku asia on kielletty niin se on, piste.
Aikuisen pitää olla jämäkkä ja määrätietoinen.
Lopuksi, älä ainakaan tee lisää lapsia.
Lopuksi, älä ainakaan tee lisää lapsia.
Jos tuo oli kolmannelle tarkoitettu kommentti, meinaan tehdä. =) Omistan hyvät hermot! ;) "Rangaistus tässä ja nyt" olisi aiheellista ottaa käyttöön, tästä kuulinkin jo alan ammattilaiselta. =D
Ei mitään järkeä kieltää lapsia kun se kieltoa ei kuitenkaan tarvitse noudattaa. Perse ylös sohvalta ja erottamaan käsin ne riitapukarit tai ottamana lapsi pois pahan teosta.
Rangaistus tässä ja nyt, pieni, mutta tehokas. Ei mitään et pääse viikon päästä huvipuistoon rangaistuksia.
lelut minimiin, vaikka kaikki varastoon jos vain sotkevat ja rikkovat. Ansaitsevat sitten hyvällä käytösellä niitä takaisin.
Ei mitään selittelyjä lapsille. Joku asia on kielletty niin se on, piste.Aikuisen pitää olla jämäkkä ja määrätietoinen.
Lopuksi, älä ainakaan tee lisää lapsia.
Tuleppa ystävällisesti ja näytä minulle miten tuo onnistuu? Se on niin helppoa teoriassa mutta käytännössä ihan eri asia. On kokeiltu jäähyt ja tavaroiden pois ottamista ja ties vaikka mitä, mutta ei auta ei. -ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kuin yksi lapsi, tuntuu varmasti joskus samalta. Koita jaksaa!
Olisit jämpti! Ne on lapsia, ne tarvitsee ne tiukatkin rajat, tai muuten ne ovat vielä yksiä mieliharmeja kuule monen muunkin mielestä tulevaisuudessa!
Siis en tajua kaltaisiasi, etkö sinä nainen uskalla omia lapsiasi komentaa? Outoa. Mun on tosi vaikea tajuta tuollaisia, sori vaan, lössyköitä, ja en minäkään mikään hirmuvaltias sentään ole itsekään. Olen äiti, ja minun (eikä isän) silmille ei hypitä. Kehun ja hoivaan, kiitän ja arvostan, mutta meillä määräävät aikuiset ja aikuisia totellaan. Piste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisit jämpti! Ne on lapsia, ne tarvitsee ne tiukatkin rajat, tai muuten ne ovat vielä yksiä mieliharmeja kuule monen muunkin mielestä tulevaisuudessa!
Siis en tajua kaltaisiasi, etkö sinä nainen uskalla omia lapsiasi komentaa? Outoa. Mun on tosi vaikea tajuta tuollaisia, sori vaan, lössyköitä, ja en minäkään mikään hirmuvaltias sentään ole itsekään. Olen äiti, ja minun (eikä isän) silmille ei hypitä. Kehun ja hoivaan, kiitän ja arvostan, mutta meillä määräävät aikuiset ja aikuisia totellaan. Piste.
mitä teet jos sinun lapset ei tottele? Juoksevat vaikka nukkumaanmeno aikaan ympäri kämppää? Vaikka luultavastihan sulla on niin hyvin kasvatetut lapset etteivät edes uskalla juosta..
Olisit jämpti! Ne on lapsia, ne tarvitsee ne tiukatkin rajat, tai muuten ne ovat vielä yksiä mieliharmeja kuule monen muunkin mielestä tulevaisuudessa! Siis en tajua kaltaisiasi, etkö sinä nainen uskalla omia lapsiasi komentaa? Outoa. Mun on tosi vaikea tajuta tuollaisia, sori vaan, lössyköitä, ja en minäkään mikään hirmuvaltias sentään ole itsekään. Olen äiti, ja minun (eikä isän) silmille ei hypitä. Kehun ja hoivaan, kiitän ja arvostan, mutta meillä määräävät aikuiset ja aikuisia totellaan. Piste.
mitä teet jos sinun lapset ei tottele? Juoksevat vaikka nukkumaanmeno aikaan ympäri kämppää? Vaikka luultavastihan sulla on niin hyvin kasvatetut lapset etteivät edes uskalla juosta..
Kuka teilla maaraa? Ne ympariinsa juoksevat kakarat vai aikuinen joka sanoo jamakasti etta nyt mennaan sankyyn ja pysytaan siella? Olet lepsu.
Sormi suussa saat ihmetella kun ne ovat teineja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä olen jämäkkä. En jousta jos jotain olen käskenyt. Kielloista seuraa rangaistus. Korotan ääntäni jos on tarpeen. Olen ottanut korvastakin kiinni.
Pahin riehuja on parhaimmillaan nukkunut kylppärin lattialla arestissa. Joku on nukkunut eteisen matollakin. Arestissa istutaan muutenkin silloin tällöin. Usein vessassa missä on vähän hajotettavaa kamaa.
Ei se silti auta kuin sen pari minuuttia. Kohta alkaa muksiminen, potkiminen, lällättäminen, rähiseminen, tavaroidan nakkaaminen, toisen nimen supittaminen ärsytysmielessä, toisen leikin pilkkaaminen, "vahingossa" legorakennelman hajottaminen, nukkumistilanteessa toisen päälle pehmolelujen heittely, lakanoista kiskominen....
Olen tiukin äiti jonka tiedän mutta lapseni ovat vaikeimpia mitä olen nähnyt. On moni muukin niin sanonut eikä lapsenvahtiehdokkaita tule vastaan.
Eli kurin puutteesta, auktoriteetin puutteesta tai curling-vanhemmuudesta ei ole kyse. Pojat ovat vain luonteeltaan niin kilpailuhenkisiä ja tappeluluonteisia että... Huokaus.
Lapsi ei suostunut pukemaan päälle kun piti lähteä tarhaan. Pari kertaa puin, aina riisui.
Lopulta kannoin ilkialastoman rääkyvän lapsen tarhaan, ojensin tarhantädille vaatteet ja sanoin että tässä on poika ja tässä on vaatteet.
Kuinka paljon jämäkämpi vielä pitäisi olla?
Vai olenko tässä vaiheessa jo paha julma äiti?
Meillä ei äidille ryppyillä mutta keskenään heillä on silti täysi rähinä päällä koko ajan. Se käy hermoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vaikka meillä on vain yksi ylivilkas poika ja pieni vauva. Kolmannestakin haaveilen...
Tuntuu, että nämä äidit (jotka haukkuvat muita äitejä lepsuiksi, korostavat jämäkkyyttä, kuria ja rajoja ja toteavat lopuksi, että aikuinen määrää ja että täytyy olla sellaisissa aikuisissa pahasti vikaa, jotka eivät omia lapsiaan kuriin saa) ovat saaneet kilttejä ja helppoja lapsia ja heillä on mahdollisesti vastuksenaan ainoastaan pari uhmakohtausta ja siinä kaikki. Kyllä lapsissa on oikeasti suuri eroja, ja jos omat lapsesi tottelevat, voit olla aivan loistava kasvattaja tai sitten sinulla on käynyt vain hyvä tuuri.
Itse olen ns. ammattikasvattaja ja työssäni nähnyt monenlaista. Silti olen toisinaan täysin neuvoton oman esikoiseni kanssa. Rajoja on, löytyy jämäkkyyttä, kahdenkeskistä aikaa jne. ja silti poika on kuin riiviö ainakin 4 päivää viikossa. On helppoa kasvattaa toisten lapsia, kun tietää pääsevänsä illaksi eroon "ongelmatapauksesta" ja voi analyyttisesti pohtia, miten edetään huomenna tässä asiassa. Sekin helpottaa, että monilla näillä lapsilla on diagnoosit, joiden mukaan kasvatusta voi toteuttaa. Mutta että ihan tavallinen riiviö, joka lisäksi sattuu olemaan omasi??? Sellaisen kanssa olen kyllä ajoittain hukassa...
Diapam: tilanteesi kuulostaa pahalta, yritä jaksaa! Toivottavasti joku kaikkitietävä kertoo nyt miten tulisi toimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
että lapsia on erilaisia? Se mikä tehoaa sun lapsiin ei välttämättä toimi meillä.
Kyllä olen ollut jämäkkä ja on tullut seurauksia ja rangaistuksia ja vaikka mitä. Mutta kun ei tehoa niin ei tehoa. Tämän takia me ei voida lasten kans juuri missään käydä kun eivät osaa olla ihmisiksi.
Allekirjoitan edelliset - lapsia on erilaisia ja niin on vanhempiakin. Omat lapset on aina haastavampia kuin muiden lapset, joita näkee jokusen tunnin päivässä ja joihin ei ole samanlaista tunnesidettä.
Omalle lapselleni selvästi sopii kouluarki ja samanlaisena toistuvat päivät. Koitan tehdä selkeän rakenteen päiviin kesälläkin, mutta se on vaikeaa kun joka asiasta tulee kamala tappelu. Alkaen siitä että saisi päivävaatteet päälle ja lapsen ulos.
Päivät ovat jatkuvaa lasten tappelua ja huutoa. Kaikenlaista on kokeiltu - enkä toisaalta halua olla päivästä toiseen rangaistusautomaatti ja jäähykone. Mielestäni arjessa pitää olla iloakin ja hyviä hetkiä.
Ehkä se kuuluu vanhemmuuteen - lasten tehtävä on vastustaa ja aikuisten tehtävä on kestää.
t.kohtalotoveri
ei ole noin paha tilanne, mutta kolme poikaa löytyy, iät 7, kohta 5 ja 2,5. Aikamoinen hulina on usein täälläkin päällä, ja kuten joku sanoi, lapset ovat hyvin eriluonteisia, joten kasvatuksessa se täytyy ottaa huomioon.
Omistani olen huomannut, että esikoinen tarvitsee jo todella paljon vastuita itselleen. Siis oikeita kotitöitä tehtäväksi jne. Mitä enemmän puuhaa hänelle keksii, sen paremmin arki sujuu. Kuopus on aika lailla samanlainen: todella omatoiminen, ja ihan koko ajan räpeltämässä jotain mitä ei saisi. Hänelle ei todellakaan toimi se, että kieltää ja kieltää ja sitä kautta yrittää opettaa " oikeaa ja väärää", vaan hänen kanssaan toimii parhaiten se, että ottaa hänet mukaan kaikkeen mahdolliseen, ja jättää joka ikisen napin painamisen ja vivun kääntämisen ja klapin laittamisen hänelle, ja kehuu kovasti, kun menee oikein. NÄin on vähentynyt edes jonkin verran uunin rämppääminen, jääkaapin ja pakastimien ovien rempominen, dvd-levyjen repiminen kuoristaan, tietokoneen näppiksen hakkaaminen jne jne.
Lapsethan toimii siten, miten saavat maksimaalisen huomion. Nyt se on teillä noin. Jotain täytyy muuttaa, jotta teidän arjesta tulee siedettävämpää. Koti sen pitää sinullakin olla sellainen, jossa sun on hyvä olla.
Onneksi onneksi kohta alkaa taas päiväkoti ja koulu! Meidän kuopus on niin järjestyksen ihminen, että temppuilee kaikki lomat, mutta kun pääsee taas muutamaksi tunniksi päivässä päiväkotiin, niin rauhoittuu parissa päivässä. Ihme luonne.