Tyttöystävä jätti toisen takia ja poika alkoi ryyppäämään OV

Parhaat kaverit ovat muuttaneet toisiin kaupunkeihin opiskelemaan. T:ap

ensimmaiset rakkausasiat satuttaa syvästi, ja parka luulee, että elämä oli siinä.

Millainen keskusteluyhteys teillä on aiemmin ollut, olisiko siellä apuja löytyvissä, jotta saatte järkevämmän puheyhteyden.

Faktaa on sekin, että osa hajoaa... ja silti voi päästä hyvin elämään mukaan, osa ei.

Sinällään outoa, onko jätetyllä kavereita? Ketään, mitään? Onko vain ollut tyttön kanssa?

itse muistuttaisin että kaljalla saa olonsa vaan huonommaksi. Jonkin ajan kuluttua saattaa ero tuntua jo hyvältäkin, jos tyttö ei osannut pysyä uskollisena.

tuossa 18-19 ikäisenä, ensimmäinen seurustelusuhde yleensäkään. Otti sen verran raskaasti, että ampui itsensä. Aivan järkyttävä juttu.



siksi ap pyydän, että ole läsnä, älä jätä yksin. Pojat on joskus rassukoita, kun eivät osaa kanavoida tunteitaan mitenkään.

poliiseja, kun näkee jonkun lähtevän ympäripäissään ajamaan. Ei ihme, että poikakin ratkoo ongelmiaan ryyppäämällä, kun äitikin on täysin moraaliton.

ihmissuhteissa? siis jos sellaisia on..



puhu pojan kanssa. et anna ajaa kännissä IKINÄ!

Ja kysyin mihin menet? Poika huusi että naimaan lorttoja. Lähti onneksi kävellen mutta tuo kielenkäyttö ei ole kyllä yhtään pojan tapaista.

Minun ensimmäinen vakava tosirakkaus jätti minut kun oli 17-vuotias. Minulle meni vähintään vuosi ennen kuin olin jotenkuten palautunut. Täydellinen ylipääsy tapahtui oikeastaan vasta kun tapasin nykyisen mieheni (olin 22v). Muistan kun kaivoin sen vanhan laatikon esille, johon olin tallettanut kaikki muistot exästäni. Poltin kirjoituksiani ja saamani korut heitin muiden korujen joukkoon. Muistan vieläkin sen tunteen kun olin yksin kämppäni parvekkeella ja tunsin vapautuvani lopullisesti exästäni.



Jokatapauksessa, muistan kun halusin vain kuolla silloin aluksi. Kävin ihan psykologinkin juttusilla, mutta en vain jaksanut raahata itseäni sinne silloin kun aika oli varattu. Myöhemmin olen miettinyt, että taisin olla oikeasti masentunut, koska en jaksanut mitään ja aamulla en olisi millään jaksanut nousta sängystä. Opettajatkin huomasivat minussa muutoksen ja arvosanani tippuivat.



Äiti kävi välillä kyselemässä, mutta eihän 17-vuotiaana äitille voinut avautua. Onneksi minulla oli kavereita, jotka jaksoivat kuunnella sitä kun minä joka viikonloppu märisin niille ikävääni. Myöhemmin mietin miten ne jaksoi. Se puhuminen varmaan kuitenkin jotenkin auttoi. Ja sitten lopullisena niittiä varmaan toiselle paikkakunnalle muutto opiskelemaan, ja sitten lopulta nykyinen mieheni.



Onko sinun poikasi lähdössä jonnekin opiskelemaan? Jos lähtö tulee liian pian, niin sellainen itsenäistyminen voi olla vaarallistakin tuossa mielentilassa, mutta vähän ajan päästä se auttaa, koska ne entiset paikat ei ole muistuttamassa exän kanssa vietetyistä hetkistä.



Onko pojalla jotakin mielenkiinnon kohdetta, johon hänet voisi nyt ohjata. Jos tykkää esim. pelata, niin ostakaa joku uusi konsoli ja pelejä, niin se aivot narikassa pelaaminenkin kuitenkin vie ne ajatukset muualle kuin exään ja juopotteluun. Tai kysykää kiinnostaisiko interrail jonkun kaverin kanssa, että te maksaisitte. Tai jotakin muuta vastaavaa.

Pojalla ei ole opiskelupaikkaa, oli kyllä kesäkuun töissä ja olisi saanut taas töitä elo-marraskuuksi mutta toispäivänä poika ilmoitti ettei aijokkaan mennä töihin ja perui paikan. Kamala tilanne t:ap

naisen jättäminen ottaa koville. Moni on ampunut itsensä tai ratkennut ryyppäämään. Pahimmillaan vielä ahdistelevat entistä tyttöystävää.



Ikävä tilanne ap:lla. Ei kai tuossa voi olla kuin läsnä ja yrittää kääntää juttua joka päiväiseeen elämään. Laitat tekemään kotihommia ei kai aikuinen voi kotona ilmaiseksi makoilla jos ei ole työtä eikä koulua.

Tietoa t:ap

Tero

Papin puheille.

Tero

melankolia, alkoholi...



Muistan nuoruudestani useitakin tapauksia, joissa poika uhkasi hypätä ties miltä katolta alas, kun tyttöystävä on jättänyt. Mulla oli vähän sama tilanne nuorena. Vaikka itsekin olen sydänsuruja kokenut, en itsaria ole ajatellut noiden seikkojen takia.



Nainen verkostoituu helpommin ja osaa purkaa tunteitaan ystäville ja perheenjäsenille. Miehen ovat erilaisista aineksista kasattu ja patoavat tunteensa sisimpäänsä. Ei ole miehekästä itkeä kaverin olkaa vasten. Vähiten isälleen tai äidilleen.



Olin psykiatrisessa sairaalassa potilaana ja sinne tuli nuori, komea mies. Tyttöystävä oli jättänyt ja miehestä tuli itsetuhoinen.



Tarkoitus ei ole pelotella sinua ap! Tuon pojan ongelmat osittain johtuivat myös siitä, että perheensä kuului uskonlahkoon ja mitään tukea sieltä päin ei saanut. Sitä Helvetillä pelottelua ja aivopesua. Nuorukainen itse ei kuulunut tuohon "lahkoon". Tappoi itsensä, vaikka kuinka hän apua sai, muualta kuin kotoaan. Oman sairaalajaksoni aikana en kertaakaan nähnyt, että hänen perheensä olisi käynyt siellä.



Eli puhupuhu, ota syliin, itke, juttele, ota kontaktia, vie vaikka syömään, elokuviin, autoajelulle. Mitä vain!

Puhelin soi ja pojan ex tyttöystävä soitti ja kysyi että on x tullut kotiin? Kun vastasin että ei tyttö sanoi itkuisella äänellä että kun x tulee kotiin sano sille etten mä oikeasti tarkoittanut mitä tänään sanoin enkä halua mitään pahaa ja sulki puhelimen. Ovat kait sitten nyt illalla nähneet. Voi voi kun on nyt jotenkin sekava olo enkä tiedä mitä tekisin ja sanoisin ja kelle. T:ap

Puhelin soi ja pojan ex tyttöystävä soitti ja kysyi että on x tullut kotiin? Kun vastasin että ei tyttö sanoi itkuisella äänellä että kun x tulee kotiin sano sille etten mä oikeasti tarkoittanut mitä tänään sanoin enkä halua mitään pahaa ja sulki puhelimen. Ovat kait sitten nyt illalla nähneet. Voi voi kun on nyt jotenkin sekava olo enkä tiedä mitä tekisin ja sanoisin ja kelle. T:ap

Puhut paljon näiden nuorten kanssa. Älä jätä yksin. Ovat ihan raakileita vielä ja vanhempana nauravat tälle kaikelle. Mutta nyt kaikki on tässä ja tunne-elämä kehittymätön.

Ja kertoa myös pojalle että rukoilet hänen puolestaan.

kuka äiti ei soita poliisille,kun poika lähtee kännissä autolla? Mieti vähän itseäsikin

Vaikeaksi on elämä mennyt t:ap

En vain osaa neuvoa miten, mutta älä anna periksi.



Mun veli on nykyään pitkäaikaistyötön, eikä varmaan enää ikinä työllisty. Sen pitkäaikainen tyttöystävä petti, veljeni olisi antanut kanssa syrjähypyn anteeksi, mutta tyttö lähti uuden matkaan.



Veljeni lähti mökille loman viettoon ja kävi kaupungissa hakemassa vain lisää juotavaa. Ei halunnut sinne edes kavereitaan viikonloppuina niin kuin yleensä.



Äidille ja isälle ei suostunut mitään puhumaan. Mä kävin välillä yön pari mökillä, yritin jutella, mutta itki vain humalassa, että kukaan ei rakasta häntä. Eli tämä tyttö, veljellä oli paljon hyviä kavereita ja mun lisäksi toinenkin sisko, ja siskon miehen kanssa ennen tekivät kaikkea.



Loma loppui ja veljeni ei palannutkaan töihin. Eikä ole sieltä lopputilin saatuaan edes hakenut töitä :(.



Eli saisiko ainakin tuon työhönmenemisen vielä hoidettua. Että olisi paikka odottamassa elokuussa?