Ruoanlaitto, onko muita jotka inhoavat
kyseistä hommaa? Itse teen, koska jotainhan se on syötävä etenkin, kun lapsi on tullut perheeseen. Kaikenhan saisi nykyään vaikka valmiina, mutta ruokaa tulee väsättyä. Meillä mies ei tee ollenkaan ruokaa ja täytyy sanoa, että välillä ketuttaa tää ruuanlaitto etenkin,kun lapsi vielä nörttäilee ruuista.
Nyt sitten olisin saamassa työpaikan missä pitäisi tehdä päivittäin ruokaa, käämit kärähtää, ketuttaa ihan suoraan sanottuna. Jos on 3v. tehny siivousta,ruuanlaittoa,pyykinpesua ym. ni täytyy todellakin sanoa, että tarvitsisin nyt jotain muuta kuin samaa mitä olen tehnyt kotona.
Käämit on jotenkin käppyrällä, anteeksi kun avauduin, kivittäkää toki ja haukkukaa luuseriksi. Toivoisin työltäni juuri nyt muuta, kuin samaa mitä teen joka päivä kotonakin.
Kommentit (20)
Inhoan. Tai ehkä sitten tykkäisin, jos olisi aina kunnon tilat, välineet ja raaka-aineet. Ja joku siivoisi sotkut jälkeenpäin (heti, mieluummin ennen syömistä).
kun lapseni osallistuvat siihen kanssani, muulloin se tympii huolella.
Onneks mieheni pitää siitä eli en joudu laittamaan ruokaa kun silloin kun mies ei ole kotona.
Ehkä tykkäisin ruuanlaitosta jos olis inspistä ja aikaa laittaa, eikä tarttis miettiä raaka-aineiden hintaa.
Mutta nyt pitää tehdä aina jotain edullista, nopeaa ja helppoa joka vielä maistuisi hyvältä.
Lisäksi ruokaa pitäisi alkaa tehdä silloin kun on just tullut töistä, eikä oikeastaan jaksa. Mutta on karmiva nälkä, niin pakkohan sitä on laittaa.
Onneks sentään töissä ei tarvitse ruokaa laittaa vaan on täysin erilaista työtä.
muutamasta salamasta ja päätin,että en ota työtä vastaan vaikka saisin. No karenssia pukkaa!
Kyllä mä ruokaa laitan ja jopa ihan hyvää ruokaa, mutta on kiduttavaa yrittää keksiä joka päivä sellaista ruokaa, joka kelpaisi kaikille edes suunnilleen. Joskus rauhassa ja kun on selvät sävelet, se on jopa ihan kivaa.
Mies laittaa onneksi usein viikonloppuisin ruokaa ja jopa ylimääräistäkin, että riittää alkuviikolle. Mutta mies on reissuhommissa eli viikolla ruokahuolto jää mulle työpäivän jälkeen, jolloin on aina kiire saada lapsille ruokaa.
Kyllä mä ruokaa laitan ja jopa ihan hyvää ruokaa, mutta on kiduttavaa yrittää keksiä joka päivä sellaista ruokaa, joka kelpaisi kaikille edes suunnilleen. Joskus rauhassa ja kun on selvät sävelet, se on jopa ihan kivaa. Mies laittaa onneksi usein viikonloppuisin ruokaa ja jopa ylimääräistäkin, että riittää alkuviikolle. Mutta mies on reissuhommissa eli viikolla ruokahuolto jää mulle työpäivän jälkeen, jolloin on aina kiire saada lapsille ruokaa.
ja todellakaan ala tekemään sitä myös työkseni.
Sorry, mä tykkään kokata, samoin mun mieheni.
Mutta ymmärrän kyllä. Mä inhoan siivoamista yli kaiken.
en varsinaisesti inhoa. Kumpikin teemme ruokaa ja käymme paljon ulkona syömässä. Käyn joka päivä lasten kanssa lounaalla ulkona, joten ei tartte laittaa niin paljon ruokaa. Ei se niin kalliiksi tule. Suosittelen
kokkikolmoset, jotka todella nauttivat ruoanlaitossa:( Ja kotihommista ihan kypällä!
Inhoan ruoan tekoa! Mieheni tekee onneksi ruokaa monta kertaa viikossa, joten välillä pääsen helpolla. Ja kesällä tulee grillattua aika paljon myös :). Jos minä teen ruokaa se on jotakin helppoa; esim perunoita kattilaan ja paistinpannuun/uuniin jotakin lihaa/lihapullia tai muuta vastaavaa mitä ei tarvitse kokata kauan :). Ihmeellistä sinänsä etten pidä ruoanlaitosta, koska äitini oli kokki! Muuta geenit ovat näköjään hypänneet mun yli koska mun ruokani ei maistu millekään. Mies taas heittää vähän sitä tätä sekaan ja hyvältä maistuu!
en nyt välttämättä inhoa muttta eniten ärsyttää se kun saan aina tehdä ruuat ja päättää mitä syödään..mies ostaisi vaan ranskalaisia ja nakkeja.
en nyt välttämättä inhoa muttta eniten ärsyttää se kun saan aina tehdä ruuat ja päättää mitä syödään..mies ostaisi vaan ranskalaisia ja nakkeja.
ja joskus ku kysyy mitä tehdään ni ei osaa sanoa ym. eli hoidan ruuan ja tosiaan mietin hieman sitäkin mikä uppoaisi lapseen paremmin. No tämä myös tarkoittaa sitä, että jos mies menee kauppaan ni pitää olla tositarkkaan lapussa mitä halutaan. Meikä tekee lapun itselleni lyhennyksillä ja hommat hoituu. Tosin ei se aina tiedä mistä mikäkin kattila löytyy ym. eli keittiö on sille ihan ihme juttu.
En minäkään pidä siivoamisesta (ja sen huomaa..) en siis ikinä alkaisi siivoojan ammattiin.
Se on kotitöistä kaikkein ikävin ja teen sen ihan rimaa hipoen. Sen kyllä muuten näkee lapsistanikin. Ovat laihoja luikkuja, ei todella ole mitään pelkoa lihomisesta meidän perheessä!
sen mukaan pitää noita hommia hakea. Eilen tuossa ihan oikeasti mietin, että kumpi parempi: ottaa homma mitä en nyt todellakaan halua vai ottaa työ, jonka takia olen sitten kun, no jätänpä sanomatta? Onko parempi, että teen työtä mitä en tod. halua vai otan karenssin ja haen uusia töitä?
silloin tosiaa tehtiin ruokaa ym. Nyt olen myös lähäri ja tuo alku tuolla kummittelee. Paljon on muuttunut tuosta elämä niin oma, kuin ammattitehtävät eli ei huvita tehdä samaa mitä voin tehdä kotonakin.
Mutta ymmärrän ihmisiä jotka eivät pidä... saahan siihen aikaa ja vaivaa menemään, jos hyvää haluaa
sen mukaan pitää noita hommia hakea. Eilen tuossa ihan oikeasti mietin, että kumpi parempi: ottaa homma mitä en nyt todellakaan halua vai ottaa työ, jonka takia olen sitten kun, no jätänpä sanomatta? Onko parempi, että teen työtä mitä en tod. halua vai otan karenssin ja haen uusia töitä?
ja vielä enemmän vihaan leipomista. Toki laitan ruokaa tarvittaessa ja saan ihan syötävää aikaankin.
Onneksi mies tykkää väsätä keittiössä, joten hän tekee suurimman osan niistä hommista. Minä sitten hoidan pyykkihuollon.